Tuulisuus vaikuttaa sähkön hintaan
Tuulisella ilmalla sähkön hinta voi hetkellisesti jopa romahtaa, koska sähkön tuotanto kattaa siinä tilanteessa kysynnän Suomessa ja sähköä riittää vientiinkin. Kuvituskuva.
Sähkön jyrkkä hinnannousu herättää tällä hetkellä paljon keskustelua. Edullista sähköä ei yksinkertaisesti ole nyt saatavilla, koska kohonnut sähkön pörssihinta heijastuu kaikkiin sähkösopimuksiin sopimustyypistä tai myyjäyhtiöstä riippumatta. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos myy uusille asiakkaille ainoastaan pörssisähkön hintaan sidottua TuntiSähkö-tuotetta, jossa hinta vaihtuu joka tunti. Hinnan heilahtelut ovat siinä suuria.
Asiaan vaikuttaa sääolosuhteet. Kun Suomessa on tuulista ja siirtolinjat toimivat täydellä teholla, voi sähkön hinta hetkellisesti jopa romahtaa, koska sähkön tuotanto kattaa siinä tilanteessa kysynnän Suomessa ja sähköä riittää vientiinkin.
Toisaalta kun Suomessa ei tuule, niin silloin tarvitaan kallista tuontisähköä ulkomailta sekä omaa fossiilista sähköntuotantoa. Raaka-aineet fossiiliseen sähköntuotantoon, esimerkiksi öljy ja kaasu, tulevat ulkomailta ja ne ovat tällä hetkellä kalliita. Tästä syystä sähkön hinta nousee meilläkin tyynellä ilmalla välittömästi Keski-Euroopan tasolle.
Esimerkiksi elokuun ensimmäisen viikon maanantaina sähkön hinta oli päivällä yli 40 snt/kWh ja keskiviikkona tuulten yltyessä vain 0,4 snt/kWh.
– Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli yhteensä 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 3 257 MW. Tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia. Tuulivoiman merkitys on siis suuri ja koko ajan kasvamassa, viestintäpäällikkö Riitta Savola Tampereen Sähkölaitokselta sanoo.
– Mahdollisia sähköpulan hetkiä ennakoidaankin tulevan erityisesti kylminä, tuulettomina pakkaspäivänä.
Tuulisuuden määrän ohella sähkön hintaan vaikuttaa myös Olkiluoto 3 -voimalaitoksen saaminen täyteen tuotantoon sekä maailman taloustilanne ja jo edellä mainittuun fossiiliseen sähköntuotantoon tarvittavien raaka-aineiden hinnat.
Suomessa on käytössä muutakin uusiutuvaa sähköntuotantoa, pääasiassa vesivoimaa ja biopohjaista energiantuotantoa.
– Aurinkosähkön tuotanto vastasi Suomen sähkön kokonaistuotannosta noin 0,4 prosenttia vuonna 2021. Suomen mittakaavassa sen osuus on siis toistaiseksi vähäinen. Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta.
Suvi Roselli
5.10.2022
Suomi sähköomavaraiseksi
Sähkön hinnan ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa, mutta Tampereen Sähkölaitoksen mukaan oletuksena on, että sähkön hinta jatkaa nousuaan syksyn ajan ja kääntyy keväällä laskuun. On laskettu, että jo ensi vuonna Suomi olisi sähköomavarainen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Omavaraisuutta edesauttavat voimakkaasti lisääntyvä tuulivoimatuotanto sekä Olkiluoto 3 -voimalaitos. Lisääntyvä oma tuotanto auttaa laskemaan sähkön hintaa.
Tampereen Sähkölaitoksen verkkosivuilla muistutetaan, että paras keino hillitä hintojen nousua ja mahdollista sähköpulaa, on energiansäästö. Kun sähköä kuluu vähemmän, sitä ei tarvitse tuottaa niin paljon eikä sen hinta silloin myöskään nouse. Mitä enemmän sähköä Suomessa kuluu esimerkiksi kylmänä talvipäivänä, sitä kalliimpia ovat sen tuotantokustannukset. Energiankulutukseen vaikuttavat asunnon koko, asukkaiden lukumäärä, käyttötottumukset, sähkölaitteiden määrä, ikä ja kunto.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää lokakuussa energiansäästöviikolla Astetta alemmas -kampanjan, jossa suomalaisia kannustetaan säätämään energiankulutustaan astetta alemmas. Se edellyttää arkisia tekoja energian, kuten sähkön ja polttoaineiden, säästämiseksi. Näitä tekoja ovat esimerkiksi matalampi ajonopeus liikenteessä, huonelämpötilan säätäminen alemmaksi tai lämpimän käyttöveden säästäminen.
Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisista säästämään energiaa. Pidemmän aikavälin tavoite on pysyvästi alhaisempi energiankulutus ja sähkön kulutushuippujen madaltaminen.
Hankkeessa ovat mukana myös ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia, Motiva, Sitra sekä energiavirasto. Kampanja tulee keskittymään erityisesti lämmitykseen ja lämpimän veden kulutukseen, sillä Suomessa energiankäytöstä noin kolmannes menee rakennusten lämmittämiseen.
Hallitus esitti kolmea tukimuotoa
Sähkön korkean hinnan vuoksi hallitus teki esityksen, jonka mukaan se aikoo tukea erityisesti suurimpien sähkölaskujen saajia tulevana talvena. Hallitus esittää kolmea tukikeinoa. Niistä ensimmäinen on verovähennys. Kotitaloudet voivat hakea kotitaloushyvitystä vakituisen asuinpaikkansa sähkölaskuista tammi-huhtikuun ajalta.
Kotitaloushyvitystä voi hakea sähköenergiasta maksetusta hinnasta ja perusmaksusta, mutta ei siirtomaksuista. Sitä voi hakea sähköenergian hinnasta siltä osin, kun se yhteen laskettuna ylittää 2000 euroa. Katto on 6000 euroa.
Toinen helpotuksen muoto on sähkötuki, jota hallitus esittää niille kotitalouksille, joilla on tuloja sen verran vähän, etteivät ne pysty hyödyntämään verovähennystä täysimääräisesti. Sähkötuki olisi 60 prosenttia siitä osasta kuukauden sähkölaskua, joka ylittää 400 euroa. Suurin huomioitava sähkölasku olisi 1500 euroa.
Kolmas keino on sähkön arvonlisäveron alennus, jonka on tarkoitus jatkua joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Arvonlisäveroa lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin ja alennus koskee ainoastaan sähkön myyntiä.
