”On asioita, joihin ei voida suostua” – Itsepuolustus on myös psykologiaa
K4 Centerin päävalmentaja Niko Tarvainen aloitti aikoinaan karaten harjoittelulla. Sittemmin karate on jäänyt ja mukaan on tullut liuta muita lajeja. Kuva: Pekka Ohtokangas
Katujengit ja katuryöstöt ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta Suomessa. Itsepuolustus on taito, jota jokaisen tulisi harjoitella. Jos tilanne äityy väkivaltaiseksi, on moni asia ehtinyt mennä pieleen.
Pekka Ohtokangas
4.1.2023
Katujengit ja katuryöstöt ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta Suomessa. Moni kantaa mukanaan veitseä tai pippurisumutetta, joko turvana tai hyökkäystarkoituksessa. Yli kaksikymmentä vuotta kamppailulajeja opettanut Niko Tarvainen kuitenkin huomauttaa, ettei teräaseella voi lyödä ”vain vähän”.
– Teräase liikkuu nivelellä, eli hyvin pienellä ranteen liikkeellä voi jo tehdä pahaa jälkeä.
Teräaseen kantaminen on myös Suomessa kiellettyä. Vaarallisten teräaseiden alle luetaan laissa myös jousipamput ja nyrkkiraudat. Sumutteet ovat itsepuolustukseen tarkoitettuja, hyökkääjän sokaisevia ja kipua aiheuttavia kemikaaliseoksia. Ne ovat suhteellisen vaarattomia. Osa sumutteista myös merkkaa hyökkääjän useammaksi päiväksi. Nekään eivät kuitenkaan ole täysin varmoja valintoja.
– Sumutteiden käyttöä pitää myös harjoitella. Sumute ei auta, jos sitä ei osaa stressitilanteessa käyttää, Tarvainen lisää.
Osa sumutteista ovat luvanvaraista, eli niitä saavat käyttää vain poliisit, vartijat ja sellaiset henkilöt, joilla katsotaan olevan erityisen hyvä syy kantaa sumutetta.
Ole valppaana
Tarvainen toimii Hervannassa sijaitsevan K4 Centerissä päävalmentajana. Seurassa voi harjoitella kuntonyrkkeilyä, thainyrkkeilyä, brasilialaista jujutsua, krav magaa, Defendoa ja crosstrainingia. Tarvainen opettaa listan kaikkia kamppailulajeja. Varsinkin krav maga ja Defendo ovat erikoistuneet itsepuolustukseen. Krav maga on israelilainen lähitaistelu- ja itsepuolustuslaji, jota pidetään erittäin tehokkaana. Defendo taas on Jyrki Saarion kehittämä itsepuolustuslaji, jota useat kontrollialan ammattilaiset – poliisit ja vartijat – harjoittelevat.
Jos puukolla ei saa hutkaista tai sumute ei osu käteen, niin mitä sitten tulisi tehdä, jos joutuu ryöstön kohteeksi?
– Lähtökohtana on, että annetaan se, mitä ryöstäjä pyytää. On kuitenkin tilanteita, joihin ei voida suostua. Tilanteessa hyökkääjä haluaa yleensä joko omaisuutta, kehon tai hengen. Omaisuuden voi antaa, mutta kehoon ja henkeen kohdistuviin vaatimuksiin ei voida suostua, Tarvainen sanoo.
Jos ryöstäjä haluaa rajoittaa uhrinsa liikkumista tai viedä paikasta A paikkaan B, täytyy tehdä jotain.
– Haasteena on arvioida lyhyessä ajassa tilanne. Hyökkääjä on asennoitunut väkivaltaan ja arvioinut tilanteen, uhrille tilanne tulee monesti yllätyksenä.
Ryöstäjän uhriksi päätyvät henkilöt, jotka ryöstäjä mieltää häntä pienemmäksi tai heikommaksi.
– Ryöstäjät valitsevat melkein aina helpoimman uhrin. On siis syytä olla valppaana, katsella vähän ympärilleen eikä uppoutua puhelimeen tai kuulokkeisiin. Ihan jo valppaalta ja terävältä näyttäminen auttaa jonkin verran.
Moni asia on mennyt pieleen
Jos joudutaan väkivaltatilanteeseen, on ennen sitä mennyt moni asia pieleen. Tarvainen sanoo fyysisen kontaktin olevan pyramidin huippu. Itsepuolustusta harjoitellessa opitaan tunnistamaan myös vaaratilanteeseen johtavat merkit. Moni ryöstön tai pahoinpitelyn uhriksi joutunut kertoo ajatelleensa ennen tilannetta, ettei kaikki ole hyvin.
– Jos tilanne vaikuttaa epäilyttävältä on syytä kiertää tilanne, vaihtaa kadun puolta tai suuntaa. Moni ryöstö alkaa katsekontaktilla. Jos joukossa katsekontaktia seuraa supina ja niin kutsuttu ryhmätuijotus, voi olla aika varma, että sinut on valittu uhriksi, Tarvainen sanoo.
Monesta tilanteesta voi päästä vielä puhumalla pois. Itsepuolustus on myös psykologiaa, niin ennen, sen aikana ja varsinkin sen jälkeen. Väkivaltaista tilannetta seuraa tilanteen jälkipuinti – tuleeko tilanteesta juridisia seuraamuksia ja jos tulee, niin kenelle? Haluaako hyökkääjä kostaa?
– Väkivalta voi vaivata loppuelämän. Itsepuolustusta on syytä harjoitella ja mielestäni jokaisen pitäisi tuntea edes alkeet. Jos haluaa hyväksi itsepuolustuksessa, niin sitä pitää harjoitella paljon.
Tarvainen vertaa itsepuolustuksen harjoittelua ensiapukoulutukseen. Samanlaisia kansalaistaitoja molemmat. Ja kuten ensiavun kanssa, muutaman tunnin harjoittelu ei riitä, vaan perusteita pitää hioa ja hioa.
– Huiputkin treenaavat aivan perusteita jatkuvasti.
Kokeneinkin taistelulajien harrastaja saattaa stressaavassa tilanteessa sortua typeriin virheisiin, mikäli itsepuolustusta ei ole harjoiteltu stressitilanteessa.
– Stressitilanteessa pää on tyhjä, eikä hienot tekniikat tule mieleen. Silloin on hyvä osata karkeamotorisiin liikkeisiin pohjautuvia tekniikoita.
Karkeamotoriset liikkeet ovat niitä hieman kömpelön näköisiä liikkeitä, joita lapset ensimmäisenä oppivat. Hienomotoriset liikkeet, jotka vaativat tarkkuutta ja näppäryyttä lentävät adrenaliinin iskiessä ikkunasta. Tästä syystä tehokkainta tehokkainta itsepuolustuksen harjoittelua on harjoitella stressaavassa tilanteessa.
– Treeneissä otetaan vähän ronskimmin kiinni ja huudetaan, nostetaan stressitasoa.
Harjoittelu on silti turvallista, salilla on pehmusteet ja hyvä meininki.