Sienestysvinkkejä aloittelijoille

28.9.2022

Syksy on perinteisesti sienestyksen kulta-aikaa. Hervannan Marttojen puheenjohtaja Anne Seppäselle se on ollut sitä lapsuudesta lähtien.
– Vanhempani keräsivät rouskuja ja karjalainen anoppini lampaankääpää ja tatteja. Opin heidän avullaan tunnistamaan nuo sienet, Seppänen sanoo.
Viisi vuotta sitten hän kouluttautui virallisesti sienineuvojaksi ja tuntee nyt sienilajiston koko kirjon ja sienien käyttötavat laajemmin.
Seppäsen sienivuosi alkaa jo heinäkuun lopussa.
– Silloin nousee mustaa torvisientä, kantarelleja, haperoita ja joitakin rouskuja.
Tosin tänä vuonna ei ole ollut kovin hyvä sienivuosi. Aluksi sienitilanne näytti Seppäsen mukaan lupaavalta, mutta sitten tuli kuiva hellekausi, minkä seurauksena metsänpohja kuivui ja siksi sienisato on jäänyt vaatimattomaksi. Normaalit syyssateet pelastaisivat sen, mutta niitä ei ole nyt tullut.
– Rouskuja, suppilovahveroita ja tatteja ei näy ollenkaan. Minulla on tosin itselläni varmoja sienipaikkoja, kun olen harrastanut sienestystä vuosikymmeniä. Niinpä olenkin löytänyt kantarelleja ja mustaa torvisientä koko kesän ajan, sillä ne ovat paikkauskollisia sieniä.
Seppänen on kuitenkin toiveikas ja uskoo, että sieniä vielä löytyy.
– Uskon vakaasti, että suppilovahveroita vielä nousee. Niitä voi kerätä loka-marraskuulle saakka, jos vain lumi ei estä keräämistä. Meidän perheessämme on sellainen traditio, että itsenäisyyspäivän päivällisellä on aina suppilovahverokastiketta.

Image-empty-state.png

Yksi suomalaisten suosikkisienistä on kantarelli. Kuvituskuva.

Road show kuljetti osallistujat hervantalaisiin yrityksiin

28.9.2022

Hervannan Yrittäjät järjesti torstaina 22. syyskuuta jäsenilleen jo perinteeksi muodostuneen Road show -tapahtuman, jossa vierailtiin kolmessa yrityksessä ja ratikkavarikolla.
Ensimmäiseksi käytiin Ruskossa sijaitsevassa Ris-Pert Oy:ssä. Yritys on erikoistunut valumallivalmistukseen ja se valmistaa tuotteita valimo- ja muoviteollisuuteen. Valumallit valmistetaan puusta, alumiinista tai muovista, mutta materiaalina käytetään pääsääntöisesti koivuvaneria ja mäntyä.
Yritys työllistää kahdeksan henkilöä. Pienuudestaan huolimatta Ris-Pert Oy on toimitusjohtaja Alexander Strakhin mukaan Suomen isoin ja edistyksellisin malliveistämö.
– Suunnittelemme 3D-kappaleet asiakkaan 2D-piirustuksen tai olemassa olevan kappaleen perusteella. Kun 3D- malli on valmis, hyväksytämme sen asiakkaallamme. Tämän jälkeen voimme valmistaa työkalut kuten mallivarusteet, tyhjiö- ja lämpömuovausmuotit, kuumapuristusmuotit, alipainekiinnittimet tai lestit 3D tiedoston perusteella. Asiakkaalle jää 3D-tiedosto, jota hän voi hyödyntää jatkossa esimerkiksi valmiiden kappaleiden koneistukseen, Strakh sanoo.
Epävarmuus markkinoilla ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet lisähaasteita myös Ris-Pert Oy:n toimintaan.
– Esimerkiksi muovien hankkimisessa kilpailu on kovaa ja muoveissa blokkilevyjen hinnat ovat nousseet 30 prosenttia. Puun hinta on melkein kolminkertaistunut.
Strakh esitteli vieraille myös hänen ja Ris-Pert Oy:n tuotantojohtaja Pekka Varttilan yhdessä luomaa Kovamies design -brändiä, johon sisältyy huonekaluja ja koriste-esineitä.
Lokakuussa Strakh ja Varttila pyöräyttävät käyntiin netin kautta tapahtuvan Kovamies-hyvinvointivalmennuksen, jossa he toimivat kokemusasiantuntijoina.

Image-empty-state.png

Suvi (vas.) ja Anne Salonen AS-Tukusta. Kuva: Suvi Roselli

Ukrainalaisten avustuspiste muuttaa Hallilaan

28.9.2022

Ukrainan sodan syttymisen jälkeen suuri joukko ukrainalaisia on joutunut jättämään taakseen kotinsa ja kotimaansa ja pakenemaan turvaan muihin maihin, kuten Suomeen. Sota on järkyttänyt syvästi ukrainalaisia, mutta myös monia suomalaisia ja herättänyt heissä halun auttaa. Niinpä Tampereelle perustettiinkin maaliskuun alussa Razom with Ukraine -yhteisö. Se järjestää vaateapua ukrainalaisille, jotka ovat tulleet Suomeen sodan vuoksi. Nimi Razom on ukrainaa ja tarkoittaa yhdessä.
– Keräsimme aluksi tavaraa Ukrainaan lähetettäväksi, mutta kun ukrainalaisia alkoi tulla tänne yhä enemmän, niin totesimme, että on kannattavampaa jakaa tavaraa täällä, yhteisön koordinaattori Johanna Pihlajamäki kertoo.
Razom with Ukrainen jakelupiste toimi pitkään Tampereen keskustassa Finlaysonin tiloissa, mutta nyt se muuttaa Hallilaan osoitteeseen Männikönkatu 2. Avustuspiste on avoinna Finlaysonilla viimeistä päivää torstaina 29. syyskuuta. Uusi avustuspiste aukeaa Hallilassa tiistaina 4.10. klo 14.
Yksi syy muuttoon on se, että Finlaysonin tilat menevät remonttiin. Myös avun tarve on muuttunut luonteeltaan sodan alkupäivistä.
– Alussa ukrainalaisia tuli tänne paljon ja he olivat joutuneet jättämään kotinsa jopa 15 minuutin varoitusajalla. He olivat erittäin järkyttyneitä, heillä oli ollut kuolemanpelkoa, eivätkä kaikki heistä tienneet kunnolla edes sitä, että missä he olivat. Ne ukrainalaiset, jotka tulevat tänne nyt, ovat hyvin tietoisia siitä, miksi he tulevat Suomeen. Heille se on ollut tietoinen päätös, eivätkä he jää samalla tavalla tyhjän päälle, koska he tietävät, miten viranomaisten kanssa toimitaan ja mistä he saavat tukea.
– Siksi nyt keskitymme siihen, että järjestämme heille tukea hieman pienimuotoisemmin, mutta pitkäjänteisesti.

Image-empty-state.png

Mahdollisuuksien talo ry:n toiminnanjohtaja Anita Aaltojärven (vas.) ja Razom with Ukraine -yhteisön koordinaattori Johanna Pihlajamäen mukaan eniten nyt tarvitaan naisten ja miesten toppatakkeja ja ulkokenkiä. Kuva: Suvi Roselli

Näkövammaiset pulassa Hervannassa

21.9.2022

Hervannassa tehdään parhaillaan tietöitä vähän siellä sun täällä, mikä on sinänsä hyvä asia, sillä se tarkoittaa pidemmällä aikavälillä parannusta liikennejärjestelyihin. Näkövammaisten liikkumiseen tietyöt kuitenkin tuovat runsaasti lisähaasteita.
– Esimerkiksi Arkkitehdinkadulla on koko kävelytien katkaiseva aita. Kyljessä on nuoli, joka opastaa siirtymään tien toiselle puolelle. Näkövammainen erottaa sen todella huonosti, Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh kertoo.
Hän on itsekin näkövammainen ja asuu Arkkitehdinkadulla, joten hän puhuu omasta kokemuksestaan.
– Onneksi hervantalaiset ovat ihania. Eräskin rouva tuli ja auttoi minut turvallisesti kadun toiselle puolelle. Vastaan tuli kuitenkin toinen aita, joka taas katkaisi kävelytien. Siinä ei ollut ketään auttamassa, joten jouduin menemään yksin autotielle. Minua tuli bussi ja auto vastaan. Liikkuminen tällä tavalla on näkövammaiselle valtavan hankalaa, kun esteet tulevat eteen yllättäen.
Myös esteen materiaalilla ja värillä on merkitystä näkövammaiselle.
– Valkoiset aidat, joissa on punakeltainen huomiotarra yläosassa ovat parhaita näkyvyyden kannalta. Metalliverkosta tehdyt aidat eivät erotu läheskään yhtä hyvin. Esimerkiksi Etelä-Hervannan koulun koko alue on ympäröity sellaisella.
Kaikkein parasta Lindhin mukaan olisi, jos näkövammaiset saisivat ennakkoon tietoa tämän kaltaisista tietöistä Hervannan alueella ja varsinkin Suomen Kuurosokeat ry:n tontin lähistöllä.
– Se olisi myös todella hyvä juttu, että poikkeuksellisiin tien ylityskohtiin laitettaisiin huomiopylväs autoilijoita varten.

Image-empty-state.png

Kuva: Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh. Kuva: Suvi Roselli

Ihmisten huoli näkyy selvästi

21.9.2022

Hintojen kallistuminen on pistänyt monessa perheessä talouden tiukalle. Erityisen raskaasti se on koetellut jo ennestään vähävaraisten ihmisten talouksia. Hätä näkyy selvästi muun muassa Tampereen eteläisen seurakunnan diakoniatyössä asiakasvastaanotoilla.
– Ihmiset ovat selvästi tavallista huolestuneempia tulevaisuudesta ja heistä huokuu yleinen turvattomuus. Ainakin minulla on sellainen tuntuma, että tällainen on korostunut viime aikoina. Muutos ei ole ollut räjähdysmäinen, mutta kuitenkin suuri ja se on tapahtunut ruuan hintojen kallistumisen jälkeen, Tampereen eteläisen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Taru Myllymäki sanoo.
Tilanne voi vielä pahentua entisestään, kun sähkön hinnan nousu korottaa asumiskustannuksia kovimmalla lämmityskaudella.
Talouspaineiden lisäksi ihmisillä on usein monia muitakin murheita ja taakkoja, joiden vuoksi he tulevat vastaanotolle.
– Taloudellinen avustaminen on vain yksi tukimuotomme ja siinä ruoka-avun antaminen on aina ensisijainen toimenpide, mutta ihmisellä voi olla elämä monella tavalla solmussa. Niinpä monet kaipaavatkin usein eniten kuuntelijaa. Heille tarjoamme mahdollisuuden kiireettömään kohtaamiseen. Ihmiset ovat valtavan kiitollisia antamastamme tuesta ja kokevat, että siitä on ollut suuri apu.
Tarvittaessa vastaanotolla voi puhua myös hengellisistä asioista, sillä kirkko tarjoaa myös sielunhoidollista tukea.

Image-empty-state.png

Kiertotaloudesta kasvua -hankkeen hankekoordinaattori Kristiina Vidqvistin mukaan ravintola Kierrossa käy keskimäärin noin 70 ihmistä päivässä. Kuva: Suvi Roselli

Hakametsän asemakaavamuutos yhdistää urheilun ja asumisen

21.9.2022

Hakametsän jäähallin ympäristöön esitetään uutta urheilu- ja asuntorakentamista sekä ulkotilojen kehittämistä asemakaavaluonnoksessa, joka on parhaillaan nähtävillä.
Alueesta tulee urheilun ja liikunnan keskittymä, joka tarjoaa nykyaikaiset ja monipuoliset puitteet niin harrastajille, urheiluseuroille ja -järjestöille, huippu-urheilulle, tutkimus- ja kehitystyölle kuin alan yrityksillekin. Hakametsän jäähallin ympäristöön nimittäin nousee Hakametsä Sport Campus. Kokonaisuuteen kuuluu monitoimiareenaksi remontoitava vanha jäähalli sekä moderni sisäpalloiluareena, liike- ja toimistotiloja alan oheistoiminnoille sekä viihtyisiä ulko- ja viheralueita.
– Vielä ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa siitä, millaisia toimijoita sinne on tulossa. Asiaa kartoitetaan. Sinne voisi hyvin tulla esimerkiksi urheiluvälinekauppa, hieroja tai urheiluvaateliike, Hakametsä Sport Campuksen hankekehityspäällikkö Markus Joonas sanoo.
Hänen mukaan alue sijaitsee loistavalla sijainnilla.
– Se on hyvin saavutettavissa niin henkilöautolla kuin julkisen liikenteen kulkuvälineilläkin.
Alueen keskelle tulee Sporttiaukio, joka on tarkoitettu jalankulkijoille.
Asemakaavalla samalla suojellaan Hakametsän vuonna 1965 rakennettu jäähalli ja sillä on tarkoitus mahdollistaa maanalaiset yhdyskäytävät urheilurakennusten väleille.
Pysäköinnin on tarkoitus siirtyä pääosin pysäköintirakennuksiin. Yhtä sellaista on kaavailtu Takahuhdintien ja toista Keltinkadun varteen. Myös Hakametsän lämpölaitokselle on varattu oma korttelialueensa.
Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki.
Asemakaavamuutoksen tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnoksen sisältävä valmisteluaineisto on palautetta varten nähtävillä 29. syyskuuta saakka kaupungin verkkosivuilla, josta löytyy myös kaavahankkeen esittelyvideo.

Image-empty-state.png

Hakametsän jäähallin ympäristöön nousee Hakametsä Sport Campus. Kokonaisuuteen kuuluu monitoimiareenaksi remontoitava vanha jäähalli sekä moderni sisäpalloiluareena, liike- ja toimistotiloja alan oheistoiminnoille sekä viihtyisiä ulko- ja viheralueita.

Asuntomessut järjestetään Lempäälässä

14.9.2022

Vuoden 2026 asuntomessut järjestetään Lempäälässä Saikan asuinalueella. Vaikka siihen on vielä useita vuosia, niiden suunnittelu alkaa jo tänä syksynä.
Tapahtuma on samalla Lempäälän juhlavuoden 2026 päätapahtuma, sillä Lempäälä täyttää tuolloin 160 vuotta.
Asuntomessualue sijaitsee Ideaparkin vieressä niityllä, josta monet ovat käyneet poimimassa kukkia kesäisin.
Alueen pinta-ala on 12 hehtaaria ja sinne rakennetaan noin 160 asuntoa noin 350 asukkaalle. Rakennettavat talot ovat pääasiassa omakotitaloja, mutta alueelle nousee myös rivi- ja paritaloja sekä kerrostaloja.
Koska Saikasta halutaan tehdä asukaspohjaltaan mahdollisimman monipuolinen ja monimuotoinen, tulee saataville myös kohtuuhintaisia tontteja ja kerrostaloihin vuokra-asuntoja.
Asuntomessuhankkeen projektipäällikkö Pekka Seppäsen mukaan alueelle rakennettavat talot kuvastavat uutta aikaa ja ne tulevat olemaan hyvä kompromissi keskusta- ja maaseutuasumisen väliltä.
– Asuminen on siellä tiivistä ja kaupunkimaista, mutta samalla siellä on ympärillä paljon tilaa hengittää. Sieltä on myös hyvät liikenneyhteydet ja palvelut ovat lähellä ja ne pelaavat hyvin. Tavallaan Saikka sijaitsee riittävän kaukana, mutta samalla tarpeeksi lähellä kaikkea, mitä tarvitaan arkeen ja vapaa-aikaan, Seppänen sanoo.
Asuntomessualueelle rakennetaan myös alakoulu ja päiväkoti, jotka suunnitellaan yleiskäyttöön. Näin niissä voidaan järjestää monenlaista harrastustoimintaa kouluaikojen ulkopuolella. Harrastustoimintaa on tarjolla runsaasti myös Ideaparkissa.

Image-empty-state.png

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö (vas.), Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio sekä Ideaparkin toimitusjohtaja Visa Vainiola ovat kaikki innoissaan Lempäälän asuntomessuista. Kuva: Suvi Roselli

Kisapuistoon päiväkoti 240 lapselle

14.9.2022

Kisapuiston koulun ja päiväkodin vanhalle tontille Etelä-Hervannassa rakennetaan uusi päiväkoti.
Rakennustyöt alkavat lokakuussa, ja suunnitelman mukaan päiväkoti on käyttökunnossa alkuvuodesta 2024. Taloon tulee tilat 240 lapselle.
Koulu suljettiin 2017 ja päiväkoti 2019 vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. Uudisrakentamiseen päädyttiin, koska olemassa oleviin rakennuksiin ei pystytty toteuttamaan määräysten ja asetusten mukaista ilmanvaihtojärjestelmää. Rakennus purettiin talvella 2021.
Päiväkoti toimii tällä hetkellä väistötiloissa Kanjonin siirtokelpoisessa päiväkodissa ja koulu Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy:n tiloissa.
Ison päiväkodin rakentamisen taustalla on alle 5-vuotiaiden lasten määrän ja hoitopaikkojen tarpeen kasvu Hervannassa ja koko Tampereella.
Hervannassa on jouduttu sulkemaan muitakin päiväkoteja sisäilmaongelmien vuoksi. Lisäksi kaupunki on päättänyt luopua Pallopuiston ja Satoramin päiväkodeista, kun uusi päiväkoti valmistuu.

Image-empty-state.png

Näkymä Kisapuiston päiväkodin etuovelle. Viitesuunnitelma: Arkkitehtitoimisto Avario Oy.

Hervannan kalliosuojiin mahtuu yhteensä 26 000 ihmistä

14.9.2022

Käynnissä oleva Ukrainan sota on saanut jotkut pelkäämään, että jotain samanlaista voisi tapahtua myös Suomessa. Niinpä onkin herännyt kysymys siitä, että missä kunnossa väestönsuojat ovat ja onko niitä riittävästi. Hervannan Sanomat kysyi asiaa Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttulalta, joka kokosi vastaukset eri lähteistä lukijoidemme hyödyksi.
Hänen mukaan väestönsuojatilanne on kokonaisuutena arvioiden Pirkanmaalla ja Tampereella varsin hyvä. Väestönsuojapaikkoja on selvästi enemmän kuin asukkaita Tampereella.
Kerrostaloasukkaille oikea osoite hätätilanteessa on useimmiten kiinteistön oma väestönsuoja. Sellainen on rakennettava, jos asuintalojen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä.
– Suojapaikkoja löytyy Tampereella määrällisesti kaikille muillekin asukkaille, koska rakentamisen yhteydessä esimerkiksi teollisuuteen, virastoihin ja laitoksiin sekä liikerakennuksiin on syntynyt suojapaikkoja huomattavia määriä ja näitä on mahdollisuus hyödyntää tarvittaessa niiden asukkaiden osalta, joilla ei ole suojaa omassa asuinrakennuksessa.
Asukkailla, jotka ovat vailla suojaa Perttula viittaa muun muassa omakotiasujiin.
Esimerkkinä voi mainita Hervannan, josta kyllä löytyy kolme suurta kaupungin omistamaa kalliosuojaa, joihin mahtuu yhteensä 26 000 henkeä. Ne sijaitsevat uimahallin tiloissa Insinöörinkatu 10:ssä, pysäköintitiloissa Insinöörinkatu 70:ssä ja jäähallin tiloissa Ruovedenkatu 1:ssä, mutta ne on tarkoitettu ensisijaisesti niille taloyhtiöille, jotka ovat ostaneet sieltä paikan ja vapautuneet siten oman väestösuojan rakentamisvelvollisuudesta.
Kaupungin omistamia ja hallinnoimia väestönsuojapaikkoja on myös julkisissa tiloissa kuten kouluissa ja päiväkodeissa, mutta nekin on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.
– Päätös väestönsuojien käyttöönotosta tulee hätätilanteessa aina viranomaiselta. Toivottavasti emme koskaan ole siinä tilanteessa, että tarvitsemme väestönsuojia, mutta jos tilanne sitä vaatisi, niin tarvittavista suojautumistoimista tai -paikoista tultaisiin viestimään erikseen, Perttula sanoo.

Image-empty-state.png

Nämä Hervannan jäähallin tilat toimivat hätätilanteessa väestönsuojana. Kuva: Suvi Roselli

Filharmonian syksyä hallitsevat teemat

7.9.2022

Tampere Filharmonian syksyssä kuullaan tällä kaudella muun muassa kiinnostavia teemallisia konsertteja.
– Parhaillaan menossa on pianofestivaali, jossa esiintyy neljä eri pianistia ja jossa esitetään neljä eri teosta. Luvassa on hyvin erilaisia pianokonserttoja, Tampere Filharmonian intendetti Eija Oravuo kertoo.
Yhtenä teemana syksyn konserteissa on luonto.
– Esitämme muun muassa Holstin Planeetat ja Sibeliuksen Aallottaret. Aallottaressa kuulee meren ja siinä voi ajatella Sibeliuksen kuvaavan veden aallottarien kepeää leikkiä.
Tällä kaudella kuullaan myös Amazon-konsertti, jossa esiintyy brasilialainen kapellimestari Simone Menezes.
– Se on ikään kuin taiteellinen kannanotto sademetsien tärkeyden ja kauneuden puolesta.
Itsenäisyyspäivän konsertissa 6. joulukuuta kuullaan Sibeliuksen Tapiola. Orkesteria johtaa Tarmo Peltokoski.
– Metsä on osa suomalaista sielunmaisemaa ja tässä on Sibeliuksen kuvaus siitä. Nimi Tapiola viittaa suomalaiseen mytologiaan. Luonto oli Sibeliukselle suuri innoittaja tässä teoksessa ja muutenkin.

Image-empty-state.png

Tampere Filharmonian kauden avauksessa syyskuun 1. päivä kuultiin Mahleria ja Tšaikovskia. Konsertin johti orkesterin pitkäaikainen ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali ja solistina vieraili pianisti-säveltäjä Conrad Tao. Kuva: Ville Hautakangas / Tampere Filharmonia

Valkoista valoa Hervantaan

7.9.2022

Hervannassa alkaa laaja valaisinten vaihto. Tavoitteena on parantaa valaistuksen yleisilmettä ja turvallisuutta.
– Laajamittaiseen urakkaan kuuluvat katujen, raittien ja puistojen valaisimet, kertoo rakennuttajainsinööri Jussi Kulomäki Tampereen kaupungilta.
– Työt alkavat lähiviikkoina. Tavoite on saada vaihdot tehtyä tämän vuoden loppuun mennessä. Nykyisten valaisinten oranssi valo johtuu suurpainenatriumlampuista. Niiden tilalle vaihdetaan valaisimet, joissa valonlähteenä on led. Niiden valo on valkoista.
Valaistuksen uusimisen taustalla on energian säästön lisäksi vaikutukset ylläpidon huoltokustannuksiin. Käyttäjän näkökulmasta ympäristön viihtyisyys, liikkuminen ja turvallisuus paranevat.

Image-empty-state.png

Muusa-veistos Runoilijanaukiolla valaistaan tänä syksynä. Kuva: Sirpa Koivu

Ti-Ti Nallen koulu pistää tamperelaiset musisoimaan

31.8.2022

Riitta Korpelan luomat nallehahmot ovat seikkailleet erityisesti lapsiperheiden arjessa jo yli 30 vuoden ajan. Nyt niitä voi nähdä jälleen eri puolella Tamperetta, kun kolmessa Norlandia päiväkodissa ja Laikussa aloittaa Korpelan luomaan musiikkipedagogiikkaan perustuva Ti-Ti Nallen luova musiikki- ja esiintymiskoulu.
Luvassa on muun muassa muskareita, tanssikarusellia, balettia ja akrobatiaa sekä ukulele- ja rumputunteja lapsille ja perheille.
– Opettelemme myös esiintymistä. Ei tietenkään ole tarkoitus, että kaikista tulee esiintyjiä. Lähinnä rohkaisemme osallistujia tuomaan oman näkemyksensä julki ja mietimme millä tavoilla sen voi tuoda esiin, Korpela kuvailee.
Myöhemmin syksyllä hänen on tarkoitus perustaa ryhmiä myös ikäihmisille, sillä Nallejen ystävissä on paljon myös heitä. Ikäihmisille tarkoitettu opetus tulee tapahtumaan palvelutaloissa.
– Soitamme heille esimerkiksi heidän lapsuudenaikaista musiikkia, toteutamme yhdessä omaa musiikkia, soittoa ja ennen kaikkea tärkeää yhdessäoloa, jossa jokainen on yhtä tärkeä. Myös on tarkoitus yhdistää lapsia ja ikäihmisiä ja harrastaa liikuntaa.

Image-empty-state.png

Ti-Ti Nallen luovassa musiikki- ja esiintymiskoulussa tärkeintä on se, että saa iloa musiikista ja pystyy tuottamaan iloa myös muille.

Vuoreksen sydän on Vuores-talo

31.8.2022

Vuores tunnetaan yhtenä Tampereen uusimmista asuinalueista. Se on arkkitehtuuriltaan varsin moderni kaupunginosa, joka on kaiken aikaa kehittymässä.
Vuoreksen sydän on Vuores-talo. Sieltä löytyy ala- ja yläluokkien oppilaiden luokkatilat, Vuoreksen päiväkoti, esiopetustilat, hyvinvointineuvolan ja hammashoidon tilat, monitoimiaula suurine esiintymislavoineen, 1000 neliön liikuntahalli sekä erikoisluokkia.
Kun Vuoreksen koulu perustettiin vuonna 2013, siellä oli oppilaita vain 54. Nyt heitä on peräti 900. Koulu onkin saanut todistaa hiljaa sitä murrosta, joka Vuoreksessa on tapahtunut lähes kymmenen viime vuoden aikana, kun sen ympärille on rakennettu uutta asutusta, niin omakotitaloja, kerrostaloja kuin rivitalojakin.
– Vuoreksessa on totuttu siihen, että oppilaita tulee vähän väliä luokille lisää kesken lukuvuoden. Niinpä tänne on helppo tulla opiskelemaan, koulun rehtori Leena Kostiainen sanoo.
Rakennuksessa on viisi siipeä. Niistä kaksi valmistui vuonna 2013 ja loput vuonna 2019. Jokaisessa siivessä on oma uloskäynti.
– Näin koulurakennus pysyy rauhallisena ja vaikka täällä on paljon koululaisia, niin se ei tunnu siltä, kun kaikki ovat vähän niin kuin omassa osastossaan.

Image-empty-state.png

Viljami Koivisto, Nooa Rantala ja Werner Nenonen viihtyvät Vuoreksen koulussa hyvin. Kuva: Suvi Roselli

Hervanta-päivillä näkyi pörröisiä peikkoja ja Nuuskamuikkunen

31.8.2022

Hervannassa Ahvenisjärven ympäristössä näkyi viime lauantaina 27. elokuuta perinteiseen tapaan muun muassa pörröisiä peikkoja, kun Hervannassa järjestettiin viikonlopputapahtuma Hervanta-päivät ja sen lauantaina Peikkometsä.
Perheen pienimmät ja miksei isommatkin saivat Valo-valmennuksen toimintapisteellä koristella pienen valkoisen kiven sekä piirtää oman jälkensä yhteisötaideteokseen, joka syntyi osallistujien kynästä tapahtumapäivän aikana.
Pirkanmaan Yksityiset Perhepäivähoitajat laittoivat lapsille siirtotatuointeja samalla, kun he tekivät tunnetuksi olemassaoloaan.
– Koronavuodet ovat tehneet sen, että puolet hervantalaisista perhepäivähoitajista ovat lähteneet muihin hommiin. Silti meitä on täällä edelleen kuusi perhepäivähoitajaa ja yksi ryhmäperhepäiväkoti jäljellä. Toivomme, että meillä olisi hoitopaikat täynnä, perhepäivähoitaja Riina Kerppilä sanoo.
Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n pisteellä lapset ja lapsenmieliset saivat pelata vesipajatsoa, joka toimi siten, että ämpäriin laitettiin vettä ja ämpärin pohjalle lasipurkki. Sitten pelaajat yrittivät heittää lasikuulia vedessä olevaan lasipurkkiin.
Vesipajatson ohessa yhdistys halusi tavata perheitä ja tulla heidän kanssaan tutuksi sekä kertoa ihmisille Hervantatuvasta ja sen toiminnasta.
Tampereen eteläisen seurakunnan toimintapisteellä nähtiin keppihevosia, kun siellä oli varattuna oikea kepparirata lapsille.

Image-empty-state.png

Duon parkkipaikalla lapset saivat tutustua paloautoon. Kuva: Jenna Vehka-aho

Hervannan Varjobaarissa stand up -komiikan iltamia

24.8.2022

Hervannan Varjobaarissa alkavat säännölliset stand up -iltamat torstaista 25. elokuuta lähtien. Iltamat tuottaa ohjaaja-käsikirjoittaja Eeva Rantinoja.
– Luvassa on monenlaisia tekijöitä. Ensimmäisenä iltana baarissa esiintyy kolme koomikkoa. Yksi heistä on Jape Grönroos. Hänellä on superhauska juttu, jossa poliisi pysäyttää autoilijan. Hänen komiikkansa on ylipäänsä hyväntahtoista eikä sisällä mitään ilkeilyä, Rantinoja kertoo.
– Samana iltana esiintyy myös Jari Teurajärvi, jonka komiikka on aivan erilaista kuin Japella. Hänellä on hyvin oivaltavia lyhyitä ja nokkelia juttuja.
Kolmas avausillan esiintyjistä on Atte Liikanen, joka on kolmikosta tuorein tekijä.
– Hänkin on todella hauska, Rantinoja lupaa.
Stand up -komiikan taso on Rantinojan mukaan Suomessa erittäin kova ja Varjobaari on hänestä paikkana ihana.
– Sinne saa rakennettua hienon katsomon.
Marraskuussa yhtenä iltana Varjobaarissa on naisten ilta, kun siellä esiintyy pelkästään naiskoomikkoja. Rantinojan mukaan sukupuolella ei ole kuitenkaan juurikaan vaikutusta siihen, millaista stand up -komiikkaa kukin tuottaa.
– Enemmän se on persoonakohtaista, mistä kukakin haluaa kertoa. Jotkut tekevät komiikkaa henkilökohtaisesta elämästään ja toiset havainnoivat pelkästään ympärillä olevaa maailmaa. On myös todella mustan huumorin koomikkoja ja poliittisesti kantaaottavia koomikkoja.
Hyvä stand up -komiikka syntyy Rantinojan mukaan usein siitä, kun vaikeita asioita käsitellään huumorin keinoin.
– Parhaat jutut ovat sellaisia, että itkettäisi jos ei naurattaisi niin paljon.
Stand up -iltamissa myös Rantinojalle on oma roolinsa. Hän paitsi tuottaa iltamat, myös avaa ja päättää ne.
– Sidon illan aikana palaset tavallaan yhteen, hän sanoo.

Image-empty-state.png

Iltamat tuottaa ohjaaja-käsikirjoittaja Eeva Rantinoja. Kuva: Henri Iso-Koivisto

Hervannan kirkko menee perusteelliseen remonttiin

24.8.2022

Hervannan kirkko kokee vuoden päästä melkoisen myllerryksen, kun se menee perusteelliseen remonttiin. Arkkitehtipari Raili ja Reima Pietilän suunnittelema punatiilinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1979, eikä sitä ole sen jälkeen isommin remontoitu.
– Kirkon remontti alkaa elokuussa 2023 ja remontissa käydään tilat läpi ja uusitaan kaikki niin sisäpuolella kuin ulkopuolellakin, eteläisen seurakunnan johtava kappalainen Kaija Karvala sanoo.
Osa kirkon tiloista kunnostetaan vuokrakäyttöön.
– Kirkon resurssit ovat viime vuosina pienentyneet emmekä halua pitää vain tyhjiä seiniä yllä. Siksi osa järvenpuoleisen sivun tiloista remontoidaan ulkopuolisten käyttöön.
Remontissa uudistetaan myös kirkon aula.
– Keittiötä laajennetaan siten, että yksi uusi linjasto tulee nykyisen seinän tilalle.

Image-empty-state.png

Vuonna 1979 valmistunut punatiilinen kirkkorakennus on lähes alkuperäisessä asussaan. Kuva: Suvi Roselli

Hallilassa vietettiin 30-vuotisjuhlia

24.8.2022

Hallilan Groove baariin, entiseen Hallilan Pubiin, oli viime perjantaina 19. elokuuta kokoontunut kourallinen ihmisiä juhlistamaan Hallilan ja Hallila-seuran 30-vuotista taivalta. Esillä oli valokuvia Hallilan historiasta. Tapahtumassa oli tarjolla myös muuta ohjelmaa.
Lapsille oli esimerkiksi varattuna luontobingo, jossa he saivat bongata lähiluonnosta kasveja ja puita.
Yksi juhlijoista oli Hallila-seuran tiedottaja ja itsekin Hallilassa asuva Kirsi Kuukkanen. Hän muutti kaupunginosaan 20 vuotta sitten ja viihtyy siellä mainiosti.
– Hallila on lähellä luontoa ja täällä on kaikki peruspalvelut lähellä. Loput palvelut löytyvät Hervannasta ja nyt sinne pääsee kätevästi ratikalla ja nykyisin bussilla 13 myös iltaisin ja viikonloppuisin, Kuukkanen sanoo.

Image-empty-state.png

Groove baarissa oli esillä valokuvia Hallilan historiasta. Kuvassa Kirsi Kuukkanen esittelee niitä Groove baarin ravintoloitsija Petri Löppöselle. Kuva: Suvi Roselli

Valokeilassa Tervaksentekijät

17.8.2022

Ihmisten auttaminen. Metsissä samoaminen. Hyvä ryhmähenki. Niistä koostuu partio ja partiolaisten yhteisö. Monien mieleen tulee ehkä ensimmäiseksi partiosta solmut, mutta se on vain pieni murto-osa partion opeista ja ajanvietteistä. Partio on paljon muutakin.
Hervannassa toimii kaksi partiolippukuntaa, Tervaksentekijät ja Hervannan Hukat. Hervannan Sanomat haastatteli Iiris Enwaldia ja paria partiolaisnuorta Tervaksentekijät-lippukunnasta.
Iiris Enwald on 22-vuotias partion lippukunnanjohtaja. Hän on ollut partiossa 7-vuotiaasta saakka, mutta 16-vuotiaana hän aloitti johtajan roolissa johtamaan kaverinsa Moonan kanssa Seikkailijat-partioryhmää.
Hervannassa hän on toiminut partiossa vuodesta 2019 lähtien.
– Olin samassa Sudenpentulaumassa kaverini Moonan kanssa aluksi, Enwald muistelee.
– Toinen ystäväni Antti innostutti minut Tervaksentekijöihin Hervantaan, enkä halunnutkaan enää mennä Kaukajärvelle kuten aiempien suunnitelmien mukaan oli tarkoitus.

Image-empty-state.png

Yö-yhtyeen entinen rumpali selätti päihderiippuvuuden

17.8.2022

Yö-yhtyeen entinen rumpali Antti Mäkinen on elänyt varsin vauhdikkaan ja samalla rikkinäisen elämän, jota on värittänyt nuoresta lähtien runsas päihteiden käyttö. Viisi vuotta sitten asiaan tuli muutos, kun Mäkinen lähti etsimään uutta suuntaa elämälleen. Sen myötä hänelle tuli halu jakaa kokemuksensa ja käyttää sitä muiden auttamiseen. Niinpä hän työskenteleekin tällä hetkellä Tampereen eteläisen seurakunnan päihdepilottihankkeessa yhdessä työparinsa Veli-Pekka Järvisen kanssa.
Järvinen on koulutukseltaan ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja ja hän toimii päihdeterapeuttina. Hänelläkin on riippuvuustausta, joten sekä Mäkinen että Järvinen ovat samalla kokemusasiantuntijoita.
Mäkisellä ensimmäiset alkoholikokeilut tulivat kuvaan mukaan 13-14 vuotiaana.
– Join jo teininä kolme kertaa enemmän kuin muut enkä kuitenkaan tullut känniin. Aloin myös polttaa tupakkaa. Minulla oli heikko itsetunto ja hain siten muiden hyväksyntää. Pelkäsin, että jään jostain paitsi, Mäkinen kertoo.
15-vuotiaana hän alkoi tehdä työksensä musiikkia.
– Silloinkin minua pelotti, että mitä jos en osaakaan tai saan potkut. Juominen poisti estoja. Niinpä join aina kun menin soittamaan, Mäkinen kertoo.
Hän muutti 18-vuotiaana Kreikkaan, missä hän soitti musiikkia noin seitsemän vuoden ajan, muun muassa Jerry Lee Lewisin kitaristin kanssa samassa bändíssä.

Image-empty-state.png

Rumpali ja entinen päihderiippuvainen Antti Mäkinen haluaa tarjota muillekin eväitä päihderiippuvuuden voittamiseen. Kuva: Suvi Roselli

Kotikummeilta erilaista kotipalvelua

17.8.2022

Toimituksen ovesta porhaltaa sisälle reipas nuori nainen kasvot iloisesti hymyillen. Kyseessä on tamperelainen Riina Maria Heinonen, Kotikummit-nimisen kotipalveluyrityksen perustaja.
Heinonen perusti yrityksen noin puoli vuotta sitten. Se toimii Tampereen, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Lempäälän, Ylöjärven sekä Kangasalan alueilla alueilla ja tarjoaa erilaisia palveluja ruoka- ja vaatehuollosta aina kodin puhtaanapitoon ja lemmikkien hoitoon asti.
Kotikummit tekevät myös palvelusetelillä omaishoidon vapaita 18-64-vuotiaille ja +65-vuotiaille.
Heinonen halusi perustaa yrityksen, koska hän halusi tarjota asiakkailleen parempaa elämänlaatua.
– Haluan mahdollistaa sen, että esimerkiksi ikäihmiset voivat asua kodissaan mahdollisimman pitkään. Monilla on sieltä paljon rakkaita muistoja, eivätkä he halua lähteä minnekään, niin kauan kuin vain pärjäävät siellä. Kaikilla ei ole omaisia, tai omaisilla ei ole resursseja auttaa. Hoitajia taas on kohtuutonta vaatia venymään kodinhoitoon, Heinonen sanoo.
Hän haluaa tehdä asiat paremmin, kuin kotipalveluyritykseltä odotetaan.
– Haluan palvella ihmisiä kiireettömästi ja asiakaslähtöisesti. Monissa kotipalveluyrityksissä aikataulu on vedetty niin kireälle, ettei työntekijä ehdi kunnolla kohtaamaan ihmistä ja kuuntelemaan tätä. Tällä on merkitystä, koska kotipalvelun työntekijä voi olla ainoa ihminen, jonka ikäihminen tapaa kuukauden aikana. Meidän minimiaika asiakkaalla on kaksi tuntia, Heinonen sanoo.
Hänen mukaan myös palvelusopimukset on määritelty usein niin tiukiksi, että jos asiakas pyytää esimerkiksi työntekijää viemään roskat, niin se ei välttämättä onnistu, jos sitä ei ole kirjattu etukäteen palvelusopimukseen. Työtehtävät sovitaan toki kirjallisesti, mutta joustovaraa on oltava.
– Minulle on ihan sama mitä työtä teen sinä aikana, jonka asiakkaan luona vietän.
Yksi ongelma kotipalveluyrityksissä on myös monesti työntekijöiden tiheä vaihtuvuus.
– Kaikki täytyy aina aloittaa asiakkaan luona alusta, koska uusi työntekijä ei tiedä, mitä siellä pitää tehdä. Myös työntekijöiden työmotivaatiossa on eroja, eikä turvallista, kodikasta ja lämminhenkistä luottamussuhdetta synny asiakkaan ja työntekijän välillä, jos työntekijä vaihtuu koko ajan. Kotikummeissa pyritään järjestämään asiat niin, että asiakkaan luona käy aina sama työntekijä.

Image-empty-state.png

Riina Maria Heinonen haluaa kotipalveluyrityksessään palvella ihmisiä kiireettömästi ja asiakaslähtöisesti. Kuva: Suvi Roselli