Hervannan Apteekkiin avautui syyskuun viimeisellä viikolla maksullinen rokotuspalvelu. Idea rokotuspalvelusta lähti liikkeelle viime vuoden toukokuussa voimaan astuneesta lakimuutoksesta, jonka myötä farmaseutit saivat oikeuden rokottaa yli 18-vuotiaita asiakkaita.
– Ajatuksena on, että apteekkien tarjoamilla rokotuspalveluilla voitaisiin osaltaan keventää julkisen terveydenhuollon kasvanutta kuormaa. Me Hervannan Apteekissa päätimme ottaa rokotuspalvelun käyttöön heti, kun tarvittava byrokratia, luvat ja prosessit saatiin kuntoon, apteekkari Antti Mäkisalo selittää.
Rokotuspalvelusta saa kaikkia tavallisimpia rokotteita. Lisäksi rokotuspalvelusta saa matkailijoille suositeltuja ja tarvittaessa myös muita Suomessa myyntiluvallisia rokotteita.
– Rokotuspalvelu lähti vauhdikkaasti käyntiin, kertovat Hervannan Apteekin farmaseutit Markus Patjas ja Johanna Korhola.
– Rokotuksesta kiinnostuneita asiakkaita käy meillä lähes joka päivä. Tämä on selkeästi kaivattu palvelu hervantalaisten keskuudessa, he jatkavat.

Kaupunki suunnittelee kolmen omistamansa saunakiinteistön myyntiä. Myyntilistalle on laitettu Kaupinojan, Suomensaaren ja Kaukajärven saunat. Saunakiinteistöt ja muutama kymmenen muuta kiinteistöä ovat kaupungin realisointisuunnitelmassa, jota käsiteltiin asunto- ja kiinteistölautakunnassa viime viikolla.
Kaupinojan saunan myynnistä on jo käyty neuvotteluja. Kaukajärven ja Suomensaaren saunat kaupunki voi myydä niiden nykyisille pyörittäjille.
Tampereesta tuli maailman saunapääkaupunki vuonna 2018, sillä seudulla on eniten yleisiä saunoja ja niiden taso on korkea.
Vaikka saunojen ei katsota olevan kaupungin ydintoimintaa, Tampere ei aio nytkään luopua kaikkien saunojen omistuksesta. Esimerkiksi Rauhaniemen sauna säilyy kaupungilla, koska se on kulttuurihistoriallinen kiinteistö.
Talviuintisaunojen suosio on viime vuosina kasvanut. Kahta uutta yleistä saunaa suunnitellaankin Näsijärven rantaan, lisäksi kaupunki hakee rakentajaa yleisille saunoille Härmälänrantaan ja Tohloppiin.
Myös Suolijärven rantaan suunnitellaan saunaa. Uudet saunat olisivat yksityisessä omistuksess

Maksuttomia yhteisöruokailuja on järjestetty Hervannassa maanantaisin YSTI ry:n tiloissa viime keväästä lähtien, ja ne ovat keränneet kiitosta kävijöiden keskuudessa. Mukavat yhteisöruokailuhetket ovat olleet kävijöille maanantain valopilkku. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman toimivaa yhteistyöverkostoa.
– Kaikki osatekijät toimivat mainiosti kuljetuksesta jakeluun, alusta asti yhteisöruokailun mukana ollut ystiläinen, Verkon vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Lajunen kehuu.
Saumaton yhteistyö ja toisten tukeminen on ollutkin onnistuneen ruokailutoiminnan kulmakivi.

Koti on iso osa ihmisten elämää. Siksi on tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä kodeista itsensä näköisiä.
– Koti on enemmän kuin pelkkä asunto. Siellä vietetään paljon aikaa, siihen liittyy tunteita, ja se on osa ihmisten identiteettiä. Sen on oltava sellainen paikka, jossa ihmisen on hyvä olla, toteaa T2H:n projektipäällikkö Turo Syri.
– Lisäksi koti on iso investointi. Sen vuoksi me suunnittelemme asuntomme niin, että ne olisivat mahdollisimman toimivia mahdollisimman monille asiakkaille. Me keskitymme erityisesti niihin asioihin, joihin ei voida enää myöhemmin vaikuttaa, kuten huoneiden korkeuksiin, ikkunoihin ja parvekkeisiin. Asuntoja myös muokataan asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asunnon ostaa, sitä enemmän siihen voi vaikuttaa, hän jatkaa.
Ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin vaikuttaa Syrin mukaan eniten elämäntilanne. Esimerkiksi yksin asuvan, lapsiperheen ja lemmikinomistajan arki voi vaatia erilaisia asioita, jotta se sujuisi saumattomasti.
Syri korostaa, että kodin ei kuulu olla vakio, vaan kodin täytyy tuntua kodilta. Siksi ihmisten on mahdollista vaikuttaa muun muassa asuntojen pohjaratkaisuihin. Toisissa asunnoissa voi olla avarampaa, kun taas toisissa asunnoissa voi olla enemmän väliseiniä. Lisäksi ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi asunnon väreihin ja materiaaleihin, kuten seiniin, lattioihin, laatoituksiin, tasoihin ja kaappeihin.

Pormestari Ilmari Nurmisen vuodelle 2026 laatimassa talousarviossa Tampereen miinuksella oleva taloutta tasapainotetaan säästöillä.
Niistä merkittävä osa tulee henkilöstökuluista. Kymmenen miljoonan säästöön päästään, kun yt-neuvotteluissa sovitut 122 työntekijää irtisanotaan pääosin hallinnosta.

Suolijärveä ja Särkijärveä yhdistävän Suoliojan kunnostaminen melontareitiksi on ollut useaan otteeseen kaupungin suunnitelmissa. Viimeksi vuonna 2021 siitä tehty myönteinen päätös tyssähti vesialueen omistajien huolenaiheisiin. Nyt on saatu uutta tuulta purjeisiin, kun melontareitti on kirjattu yhdeksi uusista Tampereen retkeilypalveluohjelman suunnitelmista.
Ohjelmaluonnos 2026-2035 on kommentoitavana marraskuun 3. päivään saakka. Melontareitin lisäksi kaupunki aikoo investoida muun muassa uusiin opastettuihin reitteihin, nuotio- ja taukopaikkoihin sekä varauslaavuihin palveluineen.
Alueita aiotaan myös yhdistää uusilla reitityksillä. Suunnitteilla on seutureitit Peltolammilta Pirkkalaan ja Hervantajärveltä Lempäälään. Lisäksi uusia taukopaikkoja palveluineen on tulossa esimerkiksi Västinginmäen ja Valkaman väliselle alueelle ja Lukonlahdentien eteläpuolele sekä Peltolammille. Solkimäkeen suunnitellaan teemametsää.

Hervannan yliopistokampuksen alueella kuuluu pauketta, ja alueella voi havaita useita keltaliivisiä työmiehiä. Sähkötalon purettujen osien tilalle on nimittäin nousemassa uusi ja moderni laboratoriokeskus, Noodi.
Ensi kesänä valmistuvaan rakennukseen tulee 149 erillistä laboratorio- ja tukitilaa. Tilat on suunniteltu muunneltaviksi, jotta ne vastaavat joustavasti tutkimuksen muuttuviin tarpeisiin.
Huoneissa on useita korkeita ikkunoita, joista tulvii sisään luonnonvaloa. Työtilojen huonekorkeus on jopa 4,5 metriä, mikä mahdollistaa myös korkeiden laitteiden käytön laboratoriossa.
– Tulossa on Suomen tämän hetken modernein ja uusin laboratoriokeskus, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan laboratoriopäällikkö Antti Nuottajärvi kertoo.
– Noodi on ajantasainen rakennus, joka vastaa niihin haasteisiin, joita meillä on kampuksella ollut. Tiedekunnat ovat aiemmin olleet hajallaan, ja laboratorioiden välimatkat ovat olleet satoja metrejä. Nyt kolme tiivistä yhteistyötä tekevää tiedekuntaa saadaan saman katon alle.

Hervannassa sijaitseva Afrikansilta ja Afrikanpiha avattiin liikenteelle torstaina 28.8.2025. Pohjois-Hervannassa, uudella Pohjoisakselin asuinalueella, kulkee jalankulku- ja pyöräilyreitti, johon sisältyy myös silta.
Reitti ylittää Hervannan valtaväylän Afrikansillan kautta ja jatkuu Afrikanpihan läpi kohti Insinöörinkatua.
Afrikanpihalle on toistaiseksi rakennettu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Myöhemmin alueelle toteutetaan aukio, jota täydentävät istutukset.

Hervannan Keinupuiston lähitorin toiminnan päättyminen toukokuun lopussa herätti alueen asukkaissa huolta ja keskustelua tulevaisuudesta. Syyskuussa Keinupuistossa järjestetään kuitenkin jälleen kaikille avointa ryhmätoimintaa eri yhteistyötahojen kanssa.
Keinupuistokeskuksen sosiaaliohjaajan Nea Niemisen mukaan alueen toimijoiden kanssa tehtävä yhteisöllinen yhteistyö on erittäin tärkeää hervantalaisten asukkaiden hyvinvoinnin ja virkistyksen kannalta.
– Lähitorin loppuminen oli asiakkaillemme iso menetys. Meillä kävi aiemmin yli tuhat asiakasta kuukaudessa. Tämä on ollut tärkeä kohtaamispaikka lähialueen asukkaille. Kesä on ollut hiljainen, joten on hienoa, että nyt on luvassa uusia tapahtumia ja saadaan eloa taloon, Nieminen iloitsee.
Asukkaat ovat Niemisen mukaan käyneet säännöllisesti kyselemässä tulevasta ohjelmasta. Säännölliset ryhmätoiminnot ovat olleet heille tärkeitä paikkoja kohdata muita.
Syksyllä Hervannan asukkaille tarjotaan monipuolista, maksutonta liikunta- ja taidetoimintaa. Viikoittaisia ryhmiä on yhteensä noin neljätoista.

Elokuun alussa poistuivat rajoitukset, jotka estivät optikoiden valtuuksia määrätä silmälasit kaikille asiakkaille. Silloin purettiin asetus, joka ei sallinut optikoiden ja optometristien, eli näkemisen ja näönhuollon asiantuntijoiden, määrätä silmälaseja alle 8-vuotiaille, silmäleikkauksessa käyneille tai ikääntymisen myötä alentuneesta näöntarkkuudesta kärsiville.
– Koemme tärkeäksi, että mahdolliset silmäsairaudet huomataan nopeasti. Optometristi ei pysty diagnosoimaan sairauksia. Meillä ei ole myöskään oikeutta laittaa pupillia laajentavia tippoja alle 8-vuotiaille, Hervannan Duon Synsamin optometristi Mimmi Iltanen kertoo.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos harjoittelee Vuoreksen sotilasalueella 2.9. kello 18:00-5.9. kello 01:00. Harjoittelu aiheuttaa melua.

Hervannanrinteeseen rakenteilla olevat kuntoportaat alkavat valmistua. Portaiden arvioitu valmistumisaika on syyskuussa. Parin viikon sisällä portaisiin asennetaan vielä kaiteet ja tehdään muita viimeistelytöitä. Portaiden viereen asennetaan myös valopylväät, jotta koko reitti saadaan valaistua.
Portaiden toiselle puolelle rakennetaan myös murskepolku, jota pitkin voi kävellä tai juosta mäen huipulle.
Valmistuttuaan portaat ovat 213 metriä pitkät ja 2,5 metriä leveät. Askelmia tulee yhteensä 460. Lepotasanteita rakennetaan kymmenen, joista viidellä on penkit. Lepotasanteilta on kulkuyhteys viereiselle juoksupolulle.
– Otimme mallia hieman muista kaupungeista, joten portaiden pitäisi sopia kaikenlaiseen kuntoiluun. Käyttäjä voi kävellä tai juosta koko matkan ylös tai vastaavasti tehdä pienempiä nousuja, Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Mikko Siiro kertoo.
Portaiden pituuden määrittää Siiron mukaan mäen jyrkkyys, joten askelmat on sovitettu maaston mukaan.
Portaiden puoliväliin jätetään jo olemassa oleva huoltotie, jonka varteen jätetään mursketasanne kuorma-autoja ja huoltoliikennettä varten.

Viime viikkojen aikana on uutisoitu useista hukkumistapauksista ja läheltä piti -tilanteista ympäri Suomea.
Tuoreista tilastoista selviää, että heinäkuun aikana Suomessa hukkui 28 ihmistä, joka on 12 enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
Heinäkuun loppuun mennessä on tänä vuonna hukkunut yhteensä 68 ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan hukkuneita oli 59.
Tampereen kaupungin johtavan liikunnanohjaajan Tommi Liimatan mukaan lasten uimataito on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Hänen mukaansa Suomessa tapahtuu kymmeniä hukkumistapauksia, jotka eivät päädy tilastoihin.
– Nuorten uimataito on pudonnut 75 prosentista 55 prosenttiin. Se on erittäin huolestuttavaa näin lyhyessä ajassa, Liimatta toteaa.
Liimatan mukaan korona-aika on passivoinut vanhempia tuomaan lapsia uimaan. Hän korostaa, että vanhempien aktiivisuudella on suuri merkitys uimataidon kehittymiselle. Lasten ja nuorten heikentynyt uimataito näkyy myös Hervannan uimahallissa koululaisille järjestettävillä uimatunneilla.
– Ennen lähes kaikki kuudesluokkalaiset uivat 200 metrin matkan. Nykyään osa jää pieneen altaaseen, koska eivät vielä pysty uimaan isossa altaassa, kertoo Hervannan uimahallin liikunnanohjaaja Kaisu Uotila.

Syksy tuo mukanaan viileämmät ilmat ja kauniin ruskan. Sen myötä on oiva tilaisuus lähteä retkelle luontopolulle niin yksin, kaverin kuin perheenkin kanssa. Listaamme lähialueen retkeilypaikkoja, joista voi poimia itselle mieluisimman paikan. Mukaan tarvitsee vain retkeilymielen, hyvät kengät, kevyen vaatetuksen ja juomapullon. Retkikohteissa pidempään aikaa viettävän kannattaa ottaa pienet eväät mukaan ja nauttia Suomen luonnon tarjoamista puitteista.

Hervannan kirjaston julkisivuremontti on nyt valmistunut. Vuoden mittaisen urakan aikana kirjastossa uusittiin salaojat, kunnostettiin ikkunat, korjattiin julkisivumuuraus vaurioituneilta osin ja palautettiin piha-alueet entiselleen.
– Kaikki eteni suunnitelmien mukaan, julkisivu ja ulkotyöt valmistuivat ajallaan ja kirjaston sisävalaisimissa on viimeistelytyöt käynnissä, Newsecin kohdepäällikkö Veera Hänninen.
Hännisen mukaan kaikkia muutoksia ei välttämättä huomaa silmämääräisesti. Esimerkiksi salaojien vaikutus näkyy selvemmin vasta syksyn sateilla, kun vesi ei enää pääse lammikoitumaan rakennuksen ympärille.

Peruskoululaiset aloittavat koulunkäynnin jälleen keskiviikkona 6. elokuuta. Uuden lukuvuoden lisäksi kouluissa astuu voimaan uusi sääntö. 1. elokuuta alkaen perusopetuslain muutos kieltää mobiililaitteiden käytön koulun sisätiloissa.

28.4.–9.5. välisenä aikana Tampereen taivaalla lentää kotimaisen Kelluu-yrityksen ilmalaivoja, jotka kuvaavat keskustan alueesta tarkan 3D-mallin kaupunkisuunnittelun tueksi.
Tampereen keskustan ilmakuvaukset alkavat tänään. Kaksitoista metriä pitkät, äänettömät ja päästöttömät ilmalaivat liikkuvat noin sadan metrin korkeudella Tampereen taivaalla sään mukaan 9.5. asti. Kuvaukset toteuttaa suomalainen Kelluu Oy.

Esimerkiksi huono ilma tai kova tuuli saattaa vaikuttaa kuvausaikatauluihin. Kuvausten tuloksena Tampereen kaupunki saa keskustan alueesta tarkan 3D-mallin, jota voidaan hyödyntää muun muassa nopeasti kehittyvän kaupungin suunnittelun tukena, kunnostustarpeiden kartoituksessa sekä ruuhkien ennakoinnissa. Kuvaukset ovat täysin tietoturvalliset, eikä lopputuloksesta voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä.

Kuvauspävien aikana keskustorille voi tulla tapaamaan Kelluun ja Tampereen kaupungin edustajia, ja tulla juttelemaan kuvauksiin liittyvistä asioista. Kelluun ilmalaiva on nähtävillä 27.–28.5. Tampereen kaupungin järjestämässä Imagine the Citiverse -tapahtumassa.

Tampere sai uudeksi pormestarikseen 34-vuotiaan SDP:n kansanedustajan Ilmari Nurmisen. Hänen unelmansa on aina ollut vaikuttaa ihmisten arkeen. Nurminen on tietoisesti hakeutunut yhteiskunnallisiin tehtäviin, ja hänelle on ollut pienestä pitäen tärkeää puuttua epäkohtiin sekä pitää huolta ihmisistä.
Nurminen on toiminut aiemmin muun muassa Sastamalan kaupunginvaltuustossa ja kirkkovaltuutettuna. Hän on opiskellut hallintotieteitä Tampereen yliopistossa, haaveenaan alusta alkaen kaupunginjohtajan tehtävä. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun hän astuu pormestarin tehtävään kesäkuussa.
Nurminen on kampanjoinut ”uuden ajan pormestarin” ohjelmalla, jossa keskeisiä arvoja ovat peruspalveluihin panostaminen, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kansainvälisyys, luonnon kunnioittaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen.
–  Minulla on todella kiitollinen olo. Tein pitkän kampanjan, jossa toin vahvasti esiin tärkeitä arvoja. Tuntuu hyvältä saada tamperelaisilta vahva tuki uuden ajan pormestarin tehtävään. Tässä ajassa, jossa arvot kovenevat ja tehdään eriarvoistavaa politiikkaa, tarvitaan uudenlaista vastavoimaa. On merkityksellistä, että saan edustaa sitä, Nurminen iloitsee.

Hervannan oma kansanedustaja ja valtuutettu Pia Viitanen juhlii tänä keväänä 30 vuotta kansanedustajan tehtävässä. Uran varrelle on ehtinyt mahtua monenlaisia luottamustehtäviä, Viitanen on muun muassa hoitanut kolmen ministerin: asunto-, viestintä- ja kulttuuriministerin tehtäviä. Silti lähinnä sydäntä ovat aina pysyneet lähiöiden asiat.
Haastattelua varten Viitanen on kaivanut esiin vanhan lehtileikkeen, Hervannan Sanomat vuodelta 1995. Siinä nuori, vastavalittu kansanedustaja toteaa, että hervantalaiset äänestivät minut eduskuntaan.
– Muistan hyvin tuon jännittävän illan. Olin pitkään ollut ensimmäinen varakansanedustaja, kun ääniä laskettiin, Viitanen muistelee.
–  Sitten yhtäkkiä, kesken 957:n haastattelun minulle kerrottiin, että olen menossa läpi. Ison vaalialueen, Hervannan, ääniä oli alettu laskea.
Peloton nuori nainen myös totesi haastattelussa, ettei häntä jännitä lainkaan eduskuntaan lähtö.
– Nyt menen samaan paikkaan töihin kuin Esko Aho, Iiro Viinanen ja Paavo Väyrynen, Viitanen hehkutti.
Siitä kehkeytyikin pitkä rupeama, josta Viitanen on alati kiitollinen äänestäjilleen.
–  Hienolta tuntuu, että olen saanut edustaa kansaa, ja vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Erityisen suuri kunnia on ollut toimia ministerinä, Viitanen sanoo.

​