Merirosvoja ja aikamatkailua – lukion opiskelijat suunnittelevat videopelin
Tampereen teknillisessä lukiossa Hervannassa alkoi syksyllä pelisuunnitteluprojekti, jossa opiskelijat toteuttavat oman videopelin. Projektissa on mukana yhteensä 24 opiskelijaa. Tavoitteena on saada peli julkaistua vappuun mennessä.
Musiikinopettaja Aimo Laitamo ja kuvataiteen opettaja Anna Nikkilä katsovat, kun opiskelija Leevi Antila työstää peliä. Kuva: Suvi Roselli
Toimela pisti kiusaamiselle stopin
Pohjois-Hervannassa sijaitseva Ysti Ry:n pitämä Toimela on monen alueen lapsen olohuone. Toimelaan kerääntyvät niin Kanjonin koulun kuin Pohjois-Hervannan koulun 7–12-vuotiaat pelaamaan, juttelemaan, näkemään kavereita – tai vaan olemaan.
Toimelan ohjaajat Ida-Kaisa Kallioinen (vas.), Hanna Patta ja RimmaMakarova ihastelevat lasten julisteita. Kuva: Pekka Ohtokangas
Hervannan Meriittitiili 2022 myönnettiin Tampereen Ratikalle
23.11.2022
Hervannan Meriittitiili annettiin tänä vuonna Tampereen Ratikalle osoituksena Ratikan suuresta merkityksestä Hervannan kehitykselle, vetovoimalle ja viihtyisyydelle sekä hervantalaisten hyvinvoinnille. Meriittitiilen saajan valitsee vuosittain Hervannan Tiedotusyhdistys ry.
Meriittitiilen sai tänä vuonna Tampereen Ratikka. Huomionosoituksen otti vastaan Tampereen Raitiotie Oy:n kehitysinsinööri Antti Haukka. Kuvat: Sirpa Koivu
Etelä-Hervannan koulun rakentaminen edistyy vauhdilla
23.11.2022
Etelä-Hervantaan rakennetaan parhaillaan uutta koulua ja päiväkotia sekä samaan yhteyteen suun terveydenhuollon tiloja. Koulu on tarkoitus saada valmiiksi ensi kesänä ja ottaa käyttöön ensi vuoden elokuussa. Vanha Etelä-Hervannan koulurakennus purettiin vuonna 2020 sisäilmaongelmien vuoksi.
–1970-luku on nyt muodissa, joten väreissä ja kalusteissa näkyy vivahdus sen ajan henkeä, rakennuttaja Panu Hirvonen kertoo.
Vain käteinen puuttuu – Uuden ajan pankkikonttori avattiin Tampereelle
23.11.2022
Aito Säästöpankki muutti Kauppakadulta ja avasi uudet tilansa Hämeenkadulle.
Talouden valmentamon nimellä kulkeva konttori viestii pankkialan muutoksesta.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen, Aito Säästöpankin liiketoimintajohtaja Heini Piitulainen, toimitusjohtaja Pirkko Ahonen ja Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Karri Alameri ovat ylpeitä uusista toimitiloistaan. Kuva: Pekka Ohtokangas
Robottikoira ilahdutti ihmisiä
16.11.2022
Tampereen yliopiston Hervannan kampukselle hankittiin jokin aika sitten uusi ”lemmikki”, robottikoira Tassu Spot Robonen. Kyseessä on siis koiraa muistuttava Boston Dunamicsin suunnittelema robotti, joka suunniteltiin alun perin teollisuuskäyttöön.
– Sen voi lähettää esimerkiksi rakennustyömaalle tai saastuneille tai vaarallisille alueille ihmisen puolesta, yliopistonlehtori ja Hervannan kampuksella sijaitsevan Robostudion perustaja Aino Ahtinen sanoo.
Tampereen yliopistossa robottikoiraa käytetään kuitenkin tällä hetkellä eri tarkoituksiin.
– Veimme sen esimerkiksi Viola-kotiin, koska halusimme kokeilla, miten se toimii ikäihmisten kävelykumppanina. Ensimmäisellä kerralla keskustelimme ikäihmisten kanssa ja kuuntelimme heidän näkemyksiään asiasta. Toisella kerralla kokeilimme robottia käytännössä. Teimme kokeilun yhteistyössä Viola-kodin ja GettingBetter Oy:n kanssa.
– Ikäihmisiltä saamamme palaute oli yllättävän positiivista. He kokivat robottikoiran ihanana elämyksenä ja heillä heräsi paljon kysymyksiä robotteihin liittyen. Toivottavasti pääsemme vielä uudestaan heille kylään Spotin kanssa.
Toiseksi kohderyhmäksi valittiin koululaiset.
– Yliopistolla vieraili erään tamperelaisen koulun oppilaita. He saivat muiden robottien ohessa kokeilla myös Spotia. Ajatuksena oli, että he voisivat osallistua Spotin kanssa seikkailuelämykseen. Koululaisia pyydettiin ideoimaan, mitä seikkailuelämys voisi sisältää. He olivat tavattoman innoissaan Spotista ja olisivat halunneet koskettaa sitä.
Spotia esiteltiin myös Hervannan kampuksella järjestetyssä Spot Unveiling -tapahtumassa.
– Kampukselle oli rakennettu agilityrata Spotia varten. Noin 20 paria ohjasivat vuorotellen Spotin läpi agilityradan ja jokaisen kohdalla otettiin aika. Lopuksi palkittiin kolme parasta tiimiä.
Ohjelmanumero sai osakseen paljon hyvää palautetta ja Spot-robottikoiraa hämmästeltiin.
Spot hämmästytti ihmisiä Spot Unveiling -tapahtumassa. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto
Nekalan uusi kierrätyskeskus avasi ovensa
16.11.2022
Vihiojantiellä Nekalassa vallitsi viime perjantaina päivää ennen avajaisia innostunut ja samalla puuhakas tunnelma, kun Nekalan kierrätyskeskus muutti tien toisesta päästä uusiin tiloihin, Vihiojantie 2:een. Esineitä ja vaatteita aseteltiin paikoilleen ja elektroniikkaa kytkettiin kiinni. Suuri halli oli jo täynnä erilaisia huonekaluja ja kodin pientavaroita. Vaateosastolla oli rekeissä toinen toistaan hienompia vaatteita, eikä kenkärivikään ollut kovin lyhyt.
Kierrätyskeskus joutui muuttamaan uusiin tiloihin kiinteistön huonokuntoisuuden ja tontille tehtävien muutosten vuoksi. Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n toiminnanjohtaja Mauri Hakala ei kuitenkaan ole jäänyt suremaan tilannetta tai kaipaamaan entisiä tiloja, sillä uudet tilat ovat niin paljon edellisiä paremmat.
– Tässä on tilaa enemmän, yhteensä 1450 neliötä, joten olemme nyt suurin kierrätyskeskus Tampereella. Tämä tila ei ole myöskään yhtä sokkeloinen kuin aikaisempi ja mikä parasta, saimme nyt varaston tämän rakennuksen alakertaan, kun aikaisemmin se oli meillä Kalevassa, Hakala sanoo.
Uudessa osoitteessa on myös huomattavasti isommat ja toimivammat toimistotilat, sosiaalitilat ja kierrätysmateriaalin lajittelutilat.
– Lajitteluun on varattu kaksi huonetta ja lisäksi alakerrassa on lajittelutilaa. Kuorma-autoille on tässä hyvin laskutilaa, johon tavarat voi laskea niin, ettei niitä tarvitse jättää myymälän puolelle.
Toiminnanjohtaja Mauri Hakalan mukaan Arabian astiat ja vanha lasitavara tekevät hyvin kauppansa. Kuva: Suvi Roselli
Kaupunginarkisto muuttaa tammikuussa uusiin tiloihin
16.11.2022
Hervantaan ollaan parhaillaan rakentamassa uudisrakennusta Tampereen kaupunginarkiston käyttöön. Kaupunginarkistossa säilytetään kaupungin toiminnassa syntynyttä pysyvästi säilytettäväksi määrättyä aineistoa, kuten esimerkiksi toimielinten pöytäkirjoja. Aineistot ovat kertyneet kaupunginarkistoon aina vuodesta 1779 lähtien. Kaupunginarkisto ottaa vastaan myös erilaisia tamperelaisten yksityishenkilöiden ja yhdistyksen arkistoja.
Uusi rakennus valmistuu tammikuussa 2023, minkä jälkeen kaupunginarkisto muuttaa siihen keskusvirastotalolta. Rakennuksessa tehdään parhaillaan viimeistelytöitä eli asennetaan pintoja, kalusteita, valaistusta, ilmanvaihtoa ja vesi- ja viemärikalustusta.
– Erityisesti ilmanvaihto on tässä kohteessa isossa roolissa. Arkistossa täytyy olla juuri oikea lämpötila ja ilmankosteus. Ennen rakennuksen käyttöönottoa varmistamme, että arkistoitavalle aineistolle on hyvät olosuhteet, Tampereen Tilapalveluiden talotekniikkapäällikkö Tuukka Tuominen sanoo.
Uudisrakennus on osittain kolmikerroksinen ja osittain kaksikerroksinen ja sinne tulee pelkästään arkistolle tilaa noin 1200 neliötä ja hyllytilaa lähes kymmenen kilometriä. Tällä hetkellä hyllytilaa on käytössä useammassa eri paikassa yhteensä yhdeksän kilometriä. Koko rakennuksen pinta-alaksi tulee 2760 neliötä, kun toimistotilat, sosiaalitilat ja asiakaspalvelutilat lasketaan mukaan.
Arkisto on suojattu tarkasti.
– Arkistoitavissa tiloissa ei ole vesijohtoja eikä viemäröintiä, joten tilojen läpi ei kulje vettä missään muodossa. Arkisto on myös rakennus rakennuksen sisällä eli muut tilat rajaavat arkistot ulkoseinistä, Peab Oy:n vastaava työnjohtaja Antti Enbuske sanoo.
– Tällä tavalla eliminoidaan ulkoa päin tulevat vaikutukset arkiston sisälle. Arkistotilat on jaettu lisäksi lohkoihin palo-osastoinnin osalta ja niiden tulee kestää tulipaloa 120 minuuttia, hän lisää.
Uuteen kaupunginarkistoon on pyritty valitsemaan mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet.
– Lämmitysmuotona on kaukolämpö ja rakennuksen katolle tulee 700 neliötä aurinkopaneeleita. Hyvällä aurinkoisella säällä kesällä niiden avulla saadaan katettua noin puolet rakennuksen sähkönkulutuksesta, Tuominen sanoo.
Uudisrakennuksen suunnittelussa on huomioitu myös tilojen hyvä äänenvaimennus, huoneakustiikka sekä ergonomia.
– Niillä kaikilla pyritään lisäämään työskentelymukavuutta.
Rakennuksesta tehdään lisäksi esteetön.
Uusi rakennus valmistuu tammikuussa 2023, minkä jälkeen kaupunginarkisto muuttaa siihen keskusvirastotalolta. kuva: Suvi Roselli
Uusi toimintamuoto mielenterveys-palveluihin jonottaville
9.11.2022
Viime aikoina on puhuttu paljon pitkistä hoitojonoista terveydenhuollossa. Erityisesti mielenterveyspalveluihin voi joutua odottamaan kuukausikaupalla. Sinä aikana asiakkaan tilanne voi pahentua merkittävästi. Niinpä TampereMission ja Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun yhteistyönä syntyneessä Linja 20 -hankkeessa havahduttiinkin tarpeeseen auttaa ja tukea nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jonottavat mielenterveyspalveluihin.
Idean pohjalta syntyi uusi yhteistyömuoto, Matkalla-toiminta, joka on suunnattu 16-29 -vuotiaille. Siihen voi ottaa yhteyttä siinä vaiheessa, kun lääkäri on tehnyt asiakkaasta lähetteen mielenterveyspalveluihin. Toiminta on aivan ainutlaatuinen, sillä vastaavaa ei Tampereella vielä ole.
– Pyrimme tällä tavoin omalta osaltamme vastaamaan mielenterveyden kriisiin. Tampereen seudulla on noin tuhat alle 30-vuotiasta nuorta, jotka jonottavat mielenterveyspalveluihin. Eli tuen tarve on kova, valmentaja Sirkku Rämö TampereMissiosta sanoo.
Käytännössä tuki on arjessa mukana kulkemista ja kuuntelemista.
– Saatamme lähteä asiakkaan kanssa esimerkiksi kahville tai kävelylle tai mukaan lääkäriin tai sosiaalitoimeen. Jos jokin asia pitää hoitaa, mutta sen tekeminen vain siirtyy, niin tuemme asiakasta jotta asia tulee hoidettua, valmentaja Maija-Kaisa Palo Diakonissalaitoksen Vamokselta sanoo.
– Asiakkaalla voi olla ongelmia arjenhallinnassa, unirytmissä, ihmissuhteissa, talousasioissa tai ruuanlaittamisessa. Hän voi kärsiä yksinäisyydestä tai hänellä voi olla sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta. Kaikissa näissä asioissa pyrimme vastaamaan asiakkaan tarpeisiin ja samalla tarjoamme hänelle myös vertaistukea. Asiakas voi tavata muita samankaltaisessa tilanteissa olleita joko ryhmässä tai yksityisesti, hän lisää.
Rämö ja Palo korostavat kuitenkin sitä, että heidän tehtävänsä on tukea asiakasta, mutta ei tehdä asioita hänen puolestaan.
– Jos esimerkiksi pitää soittaa jonnekin niin teemme sen yhdessä. Näin aktivoimme nuorta pysymään mukana yhteiskunnassa niin, ettei hän tipahda, vaan pääsee levittelemään omia siipiään meidän kanssamme turvallisesti, Palo sanoo.
Valmentajien tarjoama tuki ei ole myöskään terapiaa, vaikka valmentajien tapaaminen voikin olla hyvä ja voimaannuttava kokemus, sillä heillä ole koulutusta terapeuttiseen työhön.
Maija-Kaisa Palo Diakonissalaitoksen Vamokselta ja Sirkku Rämö TampereMissiosta vastaavat osaltaan mielenterveyden kriisiin. Kuva: Suvi Roselli
Seitsemän lapsen isä tuntee isyyden haasteet ja ilot
9.11.2022
Suomessa vietetään 13. marraskuuta isänpäivää. Yksi isänpäivää viettävistä on hervantalainen seitsemän lapsen isä Valtteri Salonen. Perheen lapsista vanhin on 12-vuotias ja nuorin vähän yli yksivuotias. Joukkoon mahtuu myös yhdet kaksoset.
Salosen perheessä ei noudateta mitään erityisiä traditioita isänpäivänä, vaikka isää muistetaankin.
– Lapset ovat erittäin aikaisin hereillä ja innoissaan, että saavat antaa minulle jonkin koulussa tekemänsä paketin. Käymme tavallisesti myös isovanhempien luona isänpäivänä. Muuten se on aika tavallinen päivä meillä, Salonen sanoo.
Isänpäivänä moni isä pysähtyy pohtimaan omaa vanhemmuuttaan.
– Itse haluan olla läsnäoleva isä. Pyrin siihen, etteivät työt seuraisi minua kotiin ja että voisin jättää omat itsekkäät toimintamallit vähemmälle ja varata enemmän aikaa perheen käyttöön.
– Ajan varaaminen perheelle on tietyllä tapaa haaste nykypäivänä, kun työelämässä on kiireistä. Ajasta kilpailevat myös älypuhelimet, jotka voivat vahingossa viedä paljon aikaa. Täytyy olla tarkkana tai muuten käy helposti niin, että uppoutuu töihin, omiin askareisiin tai ruudun taakse.
Arjen haasteista huolimatta lapset voittopuolisesti kuitenkin rikastuttavat Valtteri Salosen mukaan elämää. Kuva: Suvi Roselli
Keinupuistokeskuksessa asuu tyytyväisiä asukkaita
9.11.2022
Hervannassa sijaitseva Keinupuistokeskus täytti 20 vuotta. Asiaa juhlistettiin Keinupuistokeskuksen ravintolassa talonväen, henkilökunnan ja kutsuvieraiden kanssa keskiviikkona 2. marraskuuta.
Keinupuistokeskus on yksi Sointu-Senioripalveluiden palvelukeskuksista. Vanhuspalveluyhdistyksen palveluasuntojen ja ryhmäkodin lisäksi keskuksessa on Kotilinnasäätiön vuokra-asuntoja seniori-ikäisille.
Keskuksen ravintola palvelee myös lähialueen asukkaita.
Kahdessakymmenessä vuodessa sen toiminta on laajentunut. Tiloissa toimii kaupungin lähitori, joka tarjoaa virkistystä, yhteisöllisyyttä, harrastusmahdollisuuksia ja matalankynnyksen palveluita ikäihmisten kotona asumisen tueksi.
20-vuotisjuhlan aluksi kuultiin pianosäestyksellä laulettuna Myrskyluodon Maija, Edith Piafin Ruusuinen hetki, Nocturne ja Syyspihlajan alla.
Sen jälkeen oli puheenvuorojen aika. Ensimmäisenä puheenvuoron käytti Keinupuisto Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jarkko Auvinen. Hän toivotti paikallaolijat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti Keinupuistokeskuksen toiminnasta ja sen merkityksestä Hervannalle.
Kotilinnasäätiön toiminnanjohtaja Atanas Aleksovski kertoi puheenvuorossaan olevansa ylpeä Keinupuistokeskuksen toiminnasta, joka on hänen mukaan hyvällä tasolla. Juhlaväki kohotti Aleksovskin johdolla myös maljan Keinupuistokeskukselle.
Yksi odotetuimmista ohjelmanumeroista oli kakkukahvit, jotka tarjoiltiin juhlavieraille pöytiin.
Pian 90 vuotta täyttävä Aino Rossi on asunut Keinupuistokeskuksessa kolmen vuoden ajan. Kuva: Suvi Roselli
Väärin pysäköidyt autot työllistävät katutarkastajaa
2.11.2022
Tampereella joudutaan joka vuosi hinaamaan 200-300 autoa kaupungin varastolle, koska ne on pysäköity väärin. Osa on pysäköity esimerkiksi suojatien eteen tai jätetty maksamatta maksulliselle paikalle.
Suurin osa TLL 42 §:n perusteella hinattavista ajoneuvoista, jotka eivät ole tosiasiallisessa liikennekäytössä ovat huonokuntoisia hylättyjä autoja, jotka ovat seisseet paikallaan pitkään. Myös käytössä olevia autoja siirretään, jos ne on pysäköity väärin ja erityisesti jos ne on pysäköity vaarallisesti.
Päätökset autojen hinauksesta tekee kaupungin katutarkastaja Esko Nieminen.
– Laitamme tavallisesti autoon siirtokehotuksen. Hinaamisen ajankohta riippuu siitä, kuinka pahalla paikalla auto on. Jos ajoneuvo on keskustassa maksullisella alueella, se siirretään pois huomattavasti nopeammin kuin jos se on jossain syrjemmällä, mutta viimeistään kahden viikon sisällä, olipa auto missä tahansa, Nieminen sanoo.
Ennen siirtämistä Nieminen kartoittaa ajoneuvon tilanteen.
– Selvitän kuinka kauan ajoneuvo on seissyt paikallaan, onko se liikenteeseen soveltumaton, käytetäänkö sitä mahdollisesti varastona, onko se rekisteröimätön tai katsastamaton, onko siitä verot maksamatta ja puuttuuko siitä osia tai ovatko osat huonokuntoisia. Nämä asiat vaikuttavat ajoneuvon siirtopäätökseen.
Tavallisesti auton omistaja pystytään selvittämään, koska suurimmassa osassa autoja on rekisterikilvet paikallaan. Auton siirtäminen tulee omistajalle kalliiksi.
– Perussiirtomaksu on 230 euroa ja siihen tulee vielä varastointi- ja säilytysmaksu päälle.
Kaikkia autoja ei valitettavasti lunasteta lainkaan ja osasta ei saada edes selville omistajaa.
Niemisellä onkin toivomus tamperelaisille.
– Olisi toivottavaa että ajoneuvon omistajat toimittaisivat ajoneuvot itse kierrätykseen.
Hinattua autoa säilytetään kuukauden verran kaupungin varastossa ja jos sitä ei noudeta sieltä siinä ajassa, se menee hävitykseen.
Auton hinaaminen tulee auton omistajalle kalliiksi. Kuvituskuva.
Valitsijayhdistysten viesti äänestäjille seurakuntavaaleissa
2.11.2022
Seurakuntavaalit lähestyvät. Ennakkoäänestys järjestetään 8.-12. marraskuuta ja varsinainen äänestyspäivä on 20. marraskuuta. Ennakkoon voi äänestää kaikissa ennakkoäänestyspaikoissa, mutta vaalipäivänä vain oman seurakunnan äänestyspaikassa. Tässä jutussa esittelemme Tampereen Eteläisen seurakunnan valitsijayhdistykset ja heidän seurakuntavaaleissa ajamansa asiat. Esitimme jokaiselle valitsijayhdistykselle kolme kysymystä: 1) Mitkä ovat tavoitteenne seurakuntavaaleissa? 2) Mitä asioita olette painottaneet ehdokasvalinnassa? 3) Mikä on viestinne äänestäjille?
Muun muassa yhdenvertaisuus ja kristillisten arvojen säilyminen yhteiskunnassa ovat tärkeitä arvoja valitsijayhdistyksille. Kuvituskuva.
Kaupunki ja Kauppakeskus Duo mukana energiansäästötalkoissa
2.11.2022
Viime aikoina uutisotsikoita ovat hallinneet energiaan liittyvät kysymykset. Myös Tampereen kaupunki päätti koota energiatalkoissa kortensa kekoon osallistumalla valtakunnalliseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan ja kannustamalla muitakin mukaan energiansäästöön. Merkittävimpänä toimenpiteenä se laskee omistamiensa kiinteistöjen lämpötilaa keskimäärin 1,5 astetta eli noin 20 asteeseen.
– Kiinteistöjen lämpötilojen alentamisella pyritään noin 4000 MWh energiansäästöön, Tampereen Tilapalveluiden toimitusjohtaja Petri Mölsä sanoo.
Säästötoimet tehdään kiinteistöihin vähitellen, joten käyttäjät eivät välttämättä huomaa muutosta. Kaupunki ohjeistaa käyttäjiä ottamaan tarvittaessa muutoksen huomioon pukeutumisessa.
Lämpötilaa ei kuitenkaan alenneta esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden rakennuksissa tai päiväkodeissa.
Toisena säästötoimena kaupunki laskee ulkokenttien lämmityksen käyttökunnossapidon pakkasrajaa kymmenestä asteesta siten, että jos pakkasta on yli viisi astetta, kenttien lämmityksen tehoa ei enää nosteta.
Myös valoviikot päättyvät tänä vuonna jo loppiaisena eli 8.1.2023, kun ne tavallisesti ovat kestäneet maaliskuulle asti. Valoviikkojen energiankulutus on pienentynyt jo aikaisempina vuosina led-tekniikan ja valojen uusimisen myötä merkittävästi.
– Valoviikkojen toteutus on erittäin energiatehokasta ja niiden lyhentämisen kokonaissäästö on noin 41 MWh.
Yhtenä toimenpiteenä kaupunki rajoittaa uimahalleissa saunojen käyttöä siten, että joka toinen sauna on pois käytöstä. Lisäksi katuvalojen paloaikoja säädetään aikaisempaakin tarkemmin. Ainakin aamusammutuksia pystytään säätämään jonkin verran lisää.
Tampereen kaupunki tavoittelee edellä mainituilla toimenpiteillä viiden prosentin vähennystä energiakulutukseen talvikaudella 2022 - 2023. Kaikkein eniten energiaa kuluu rakennusten lämmitykseen, sähköön ja ulkovalaistukseen. Toimenpiteet valmisteltiin selvittämällä kaupungin energiankulutusta, jotta ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia.
– Kaupungin kokonaisenergiansäästötavoite talvikaudella on lämmönkulutuksen osalta noin 4000 MWh ja sähkönkulutuksesta noin 3000 MWh eli yhteensä noin 7 000 MWh. Omakotitalon energiankulutus on keskimäärin 19 MWh eli säästetyllä energialla voitaisiin lämmittää koko vuoden noin 370 omakotitaloa.
Mölsä haluaa kannustaa kaikkia mukaan energiatalkoisiin.
– Astetta alemmas kampanjan tarkoituksena on säästää erityisesti energiaa ja siten pyrkiä välttämään energiapulaa. Kaupunki on tässä mukana ja toivomme mahdollisimman monen muunkin liittyvän mukaan.
Kauppakeskus Duon katolta löytyy 1320 aurinkopaneelia, joiden teho on 445 kWp. Niistä saatava kokonaisenergia on noin 380MWh. Sillä energialla yli 100 hervantalaista ajaisi täyssähköautolla koko vuoden. Kuva: Suvi Roselli
Suolistosairaudet lisääntyvät nyt kovaa kyytiä
26.10.2022
Suolistosairaudet ovat yleistyneet kovasti Suomessa viime vuosina, mistä johtuen yhä useampi kärsii vatsakivuista, ripulista ja muista suolisto-oireista.
Suolistosairaudet jaetaan karkeasti kahteen eri kategoriaan, toiminnallisiin sairauksiin, joista käytetään lyhennettä IBS ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin, joita nimitetään IBD:ksi.
IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Ulostaminen on joko tavanomaista harvempaa tai tiheämpää ja uloste voi olla kovaa tai löysää. Joskus tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostaessa. Suurelle osalle potilaita häiritsevimpiä oireita ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.
– IBS:ssä suoli on kuitenkin rakenteellisesti ja histologisesti eli kudosten rakenteen ja toiminnan osalta normaali eikä siinä ole tulehdusta. Ärtyvän suolen oireyhtymä on varsin yleinen. Jopa 30 prosenttia ihmisistä kärsii jossakin elämänsä vaiheessa siitä. Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavilla suolen bakteerikannassa saattaa tapahtua muutoksia ja heillä on todennäköisesti suolen bakteerikannan kapeutunut biodiversiteetti eli bakteerien monimuotoisuus, gastroenterologi Juha-Matti Laaksonen Pihlajalinnasta kertoo.
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä voi olla muutoksia myös viskeraalisen kivun aistimuksessa. Viskeraalisella kivulla tarkoitetaan sisäelinperäistä kipua, jota on usein vaikea paikantaa ja johon voi liittyä heijastekipua. Kipu tuntuu yleensä laajemmalla alueella kuin elin, josta se on lähtöisin.
IBD on puolestaan yleisnimitys tulehduksellisille suolistosairauksille, kuten Crohnin taudille, haavaiselle paksusuolitulehdukselle ja mikroskooppisille kolikeille.
– Crohnin taudissa esiintyvyys on 9,4 tapausta 100 000 ihmistä kohti. Puhutaan kohta kansantaudista, koska sitä esiintyy yli yhdellä prosentilla väestöstä. Haavaisessa paksusuolitulehduksessa esiintyvyys on 24,8 tapausta 100 000 ihmistä kohti. Sitä sairastavilla on mikroskooppisia ja makroskooppisia muutoksia paksusuolessa.
IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä diagnosoidaan poissulkudiagnoosilla eli ensin suljetaan pois elimelliset sairaudet. Tyypillisiä IBS:n oireita ovat vatsakipu ulostamisen yhteydessä, ulostustiheyden muutokset, ulosteen koostumuksen muutokset ja se, että oireita on esiintynyt vähintään viimeisten 6 kuukauden aikana.
IBD diagnosoidaan oirekuvan perusteella sekä laboratoriokokeella, tähystyksen avulla, kuvantamalla tai kapselikameratutkimuksella.
Crohnin taudissa esiintyvyys on 9,4 tapausta 100 000 ihmistä kohti. Puhutaan kohta kansantaudista, koska sitä esiintyy yli yhdellä prosentilla väestöstä. Kuvituskuva.
Silmien laserleikkauksissa riskit ovat vähäisiä
26.10.2022
Monet suomalaiset haluavat nykyisin päästä eroon silmälaseistaan tai piilolaseistaan ja päättävät mennä silmien laserleikkaukseen tai linssileikkaukseen. Linssileikkaus on yli 45 vuotiaille soveltuva näönkorjaus, jolla voidaan korjata sekä kauko- että lähinäköä.
Valtaosa Suomen laserleikkauksista tehdään Silmäaseman silmäsairaaloissa, missä leikataan 25 000 silmää vuosittain, joista lähes 9 000 on laserleikkauksia. Hämeenkadun silmäsairaalan silmäkirurgi Anssi Poussun mukaan laserleikkaus voidaan tehdä tehdä suurimmalle osalle ihmisistä.
– Leikkauksen soveltuvuus tarkistetaan esitutkimuksessa. Asiakkaalta tutkitaan muun muassa sarveiskalvot, silmänpaineet ja silmänpohjat sekä selvitetään silmien korjaustarpeet. Jos laserleikkausta ei voida tehdä, on yleisin syy siihen sarveiskalvon rakenteellinen poikkeavuus tai hankala kuivasilmäisyys, Poussu sanoo.
– Myös taitteisuusarvo vaikuttaa asiaan. Jos laserleikkaus ei suuren taittovirheen vuoksi ole mahdollinen voidaan tehdä ICL-leikkaus, jossa laitetaan ”piilolinssi” silmän sisälle. Yleensä aina löytyy joku vaihtoehto, jos joku toinen ei sovi. Esitutkimuksessa selviää mikä leikkausmenetelmä soveltuu parhaiten asiakkaalle.
Asiakas voi keskustella leikkauskartoituksessa näkemisen asiantuntijan kanssa tilanteestaan sekä toiveistaan ja odotuksistaan silmäleikkauksen suhteen. Samalla hän voi esittää hänelle mieltään askarruttavia kysymyksiä leikkaukseen ja toipumiseen liittyen.
Ennen leikkausta asiakkaalle annetaan rentouttava lääke. Varsinaisessa laserleikkauksessa käytetään puuduttavia silmätippoja eikä se siksi satu.
Leikkaus on melko nopeasti ohi. Sen jälkeen asiakas jää silmäsairaalaan noin tunnin ajaksi, jotta tiedetään, että hän on täysin kunnossa. Ennen kotiinlähtöä lääkäri tarkistaa, että hän voi hyvin. Kaiken kaikkiaan käyntiin kannattaa varata aikaa pari, kolme tuntia. Pois lähtiessä asiakas saa mukaansa kotihoito-ohjeet.
– Lähinnä hänen pitää alussa välttää saunomista ja kylpylään menemistä. Silmiä ei saa myöskään hieroa. Muuten voi elää aivan normaalisti, esimerkiksi ulkoilla. Silmät toipuvat nopeasti. Aivan aluksi asiakkaan kannattaa kotona kuitenkin levätä silmät kiinni muutama tunti, kunnes hänen näkönsä alkaa terävöityä.
Laserleikkauksen jälkeen silmissä ei tavallisesti esiinny kipua kuin hyvin harvoin. Pientä roskan tunnetta voi sen sijaan ilmetä hieman.
Laserleikkaukseen kannattaa varata aikaa pari, kolme tuntia. Kuva Silmäasema.
Hervannan kampukselle perustettiin Sandvik Lounge
26.10.2022
Maailman johtavana kaivos- ja urakointiteollisuuden edelläkävijänä tunnettu Sandvik tiivisti pitkään jatkunutta yhteistyötään Tampereen yliopiston kanssa perustamalla Hervannan kampukselle Sandvik Loungen.
Sandvik Lounge on tila, jossa opiskelijat voivat tavata Sandvikin asiantuntijoita, esittää heille kysymyksiä tai käydä muuten vain juttelemassa heidän kanssaan Sandvikin tarjoamista mahdollisuuksista.
– Ennen Sandvik Loungen perustamista teimme Tampereen yliopiston kanssa tutkimusyhteistyötä, mutta nyt tästä eteenpäin teemme myös opiskelijayhteistyötä, teknologiajohtaja Jani Vilenius Sandvikilta sanoo.
Esimerkkinä Sandvikin tutkimus- ja teknologia panostuksista voi mainita 50mEur Shift ’25 tutkimusohjelman, jota Business Finland tukee lisäksi 20 miljoonalla eurolla.
– Se on Tampereella vuonna 2021 käynnistämämme tutkimusohjelma, jossa kehitetään uusia, innovatiivisia ratkaisuja kaivosteollisuuteen. Kyseessä on Business Finlandin veturihanke, jossa toimimme tuotekehitysyhteistyössä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa ratkaistaksemme merkittäviä kaivosteollisuuden haasteita. Kaivosalalla on käynnissä murros, jota ohjaa sähköistyminen, digitalisaatio ja automaatio. Tarvetta on uusille kestävän kehityksen mukaisille ratkaisuille, jotka tukevat kaivostoiminnan tuottavuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta.
– On tärkeää, että yliopistossa syntyy huippututkijoita, koska ilman heitä ei ole huippututkimusta ja ilman sitä ei ole huipputeollisuutta.
Sandvikin teknologiajohtaja Jani Vileniuksen ja koordinaattori Tiina Ärrälän mukaan Sandvik haluaa varmistaa, että se on alan markkinajohtaja ja edelläkävijä myös tulevaisuudessa. Siksi he tarvitsee riveihinsä huippuosaajia Tampereen yliopistosta. Kuva: Suvi Roselli
Lakiasioita voi hoidella myös kotisohvalta käsin
19.10.2022
Suurin osa suomalaisista varautuu etukäteen tuleviin onnettomuuksiin ja sairastumisiin vakuuttamalla itsensä ja omaisuutensa. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin ratkaista kuka onnettomuuden tai vakavan sairastumisen jälkeen huolehtii omasta edunvalvonnasta, jos se on tarpeen, ja miten omaisuus kuoleman jälkeen jaetaan.
Lakiasiat voivat tuntua haastavilta, mutta onneksi apua on saatavilla läheltä. Hervannassa asuva lakimies Juuso Nikkinen nimittäin hoitaa riidattomia eli pääasiassa perhe- ja perintöoikeuteen liittyviä lakiasioita opiskelujensa ohessa. Hän toimii varsin matalalla kynnyksellä ja tekee lakiasioiden hoidon asiakkaille erittäin helpoksi.
– Kaikki lähtee siitä, että käyn asiakkaan kanssa puhelimessa alustavan keskustelun ja valmistelen sen jälkeen asiakirjan lähes valmiiksi asti. Sitten menen asiakkaan kotiin, missä käymme asiakirjan läpi ja laitamme siihen allekirjoitukset.
Nikkisellä on mukana tietokone ja tulostin, joten asiakkaalla ei niitä tarvitse olla. Nikkinen pystyy myös toimimaan jutussa todistajana ja sen lisäksi hän tuo mukanaan toisen todistajan, joten asiakkaan ei tarvitse huolehtia todistajistakaan.
Juuso Nikkinen kannustaa kaikenikäisiä tekemään itselleen edunvalvontavaltakirjan, koska milloinkaan ei voi etukäteen tietää, mitä elämässä sattuu. Kuva: Suvi Roselli
Talvirenkaita saa mutta ei yhtä halvalla kuin viime syksynä
19.10.2022
Parhaillaan käynnissä oleva Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi joidenkin tuotteiden saatavuuteen ja hintoihin. Moni autoilija saattaakin pohtia, että löytyykö rengasliikkeistä vielä talvirenkaita, kun talvikausi lähestyy. Kysyimme asiaa kahdelta renkaidentoimittajalta.
– Ainakaan meillä ei ole merkittäviä saatavuusongelmia autonrenkaissa. Sesongin aikana voi olla yksittäisiä tuotteita ja rengaskokoja, joita ei ole saatavilla. Valtaosa asiakastarpeista pystytään kuitenkin täyttämään ja jokaiselle asiakkaalle pyritään löytämään sopivin ratkaisu, kuluttajakaupan johtaja Vesa Laitinen Vianorilta kertoo.
Vianorin renkaat tulevat eri rengastoimittajilta.
– Talvirenkaiden valikoimassamme pääpaino on Nokian Tyres Hakkapeliitta tuotteilla. Nyt varastossa olevia renkaita on tehty kaikissa Nokian renkaiden tehtaissa. Jatkossa kaikki Suomen markkinoille tulevat Hakkapeliitat valmistetaan Nokian renkaiden tehtaalla Pirkanmaalla.
– Lisäksi valikoimassa on EU alueella valmistettavat GoodYear ja Sava renkaat, sekä Kiinassa valmistettavat GT Radial ja Radar renkaat. Edellä mainitut tuotteet muodostavat päävalikoiman, mutta myymme myös kaikkia muitakin rengasmerkkejä, esimerkiksi Micheliniä.
Vianorilla kuten varmasti monella muullakin rengasmyyjällä on jouduttu tekemään erityisjärjestelyjä talvirenkaiden saamiseksi.
– Tilasimme ja varastoimme talvirenkaita tavallista aikaisemmin. Lisäksi olemme kartoittaneet vaihtoehtoja valikoiman laajentamiseksi, ja ottaneet aikaisempaa useampia rengasmerkkejä valikoimaan.
Auton talvirenkaat kannattaa tänä vuonna hankkia ajoissa. Kuvituskuva.
Itä-Hervantaan tulee paras tiedon-siirtoyhteys joka on keksitty
19.10.2022
Tänä päivänä yhä useampi haluaa kotiinsa hyvät ja toimintavarmat valokuituyhteydet. Nyt sellaisia ollaan rakentamassa Itä-Hervannan alueelle. Verkko rakennetaan ensi vuonna, mutta työt saatetaan päästä aloittamaan jo tämän vuoden puolella. Kun kaikki on valmista, kulkee valokuituyhteys Itä-Hervannassa yhteensä yli 70 kotitalouteen. Rakentuvaan valokuituverkkoon voi liittyä jopa 500 kotitaloutta.
Valokuituyhteyden rakentaa Valokuitunen Oy, joka operoi kaupunkien ja kuntien taajama-alueilla. Yhteyden rakentaminen kannattaa monesta syystä.
– Parempaa tiedonsiirtoyhteyttä ei ole vielä keksitty. Valokuituyhteys perustuu valon nopeuteen. Siksi se on nopein mahdollinen tiedonsiirtoyhteys, mitä on saatavilla. Kun muut tiedonsiirtoyhteydet kuljettavat tietoa tyypillisesti 50-100 megatavua sekunnissa, kykenee valokuitu kuljettamaan sitä jopa 100 gigatavua sekunnissa. Valokuidun kapasiteetti on myös käytännössä rajaton. Koko maailman tietoliikenne mahtuisi kulkemaan yhtä valokuitua pitkin, Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kaunisto sanoo.
Valokuituyhteys on myös häiriötön, koska se kulkee maan alla putken sisällä. Siihen ei vaikuta esimerkiksi säätila, puiden lehdet tai tiedonsiirron ruuhka-ajat. Käytännössä ainoa mikä häiritsisi sitä olisi se, jos kaapeli kaivettaisiin poikki muiden kaivuuhankkeiden yhteydessä, mutta sellaista tapahtuu erittäin harvoin, jos koskaan.
Lisäksi valokuituyhteys on ratkaisuna erittäin ympäristöystävällinen, sillä se on vähiten ympäristöä rasittava ratkaisu. ICT-alan osuus maailman sähkönkulutuksesta on arviolta noin 4-10 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöt noin 3-5 prosenttia, mikä on enemmän kuin lentoliikenteessä.
– Tilastojen mukaan valokuituyhteys kuluttaa parhaimmillaan vain tuhannesosan siitä sähkömäärästä, minkä mobiiliverkko kuluttaa saman tiedon siirtämiseen.
– On ennustettu, että ICT-alan sähkönkulutus voi jopa kymmenkertaistua vuosikymmenen loppuun mennessä. Sillä on isot vaikutukset ympäristöön.
Kaunisto ei halua moittia niitä, jotka käyttävät mobiiliyhteyttä. Hänen mukaan mobiiliyhteydet ovat todella käytännöllisiä ja tärkeitä kaikille. Jos kuitenkin kotiin tarvitaan kiinteä tiedonsiirtoyhteys, niin valokuituyhteys on siinä tapauksessa paras ratkaisu.
Sopimus valokuituyhteyden rakentamisesta tehdään aina kiinteistön omistajan kanssa, joten yrityksen asiakkaina on tavallisesti omakotitalojen omistajia ja taloyhtiöitä. Ennen kuin valokuituyhteyttä lähdetään rakentamaan, täytyy selvittää, kuinka suuri määrä asukkaista haluaa sellaisen itselleen.
– Valokuitualueella sijaitsee tyypillisesti noin 100-500 kiinteistöä. Rakentamispäätös on tyypillisesti kannattavaa tehdä, jos joka viides lähtee siihen mukaan. Asukkaan näkökulmasta valokuituverkkoon liittyminen on edullisinta siinä vaiheessa, kun se perustetaan. Myöhemmin paikan päälle täytyy tuoda kaivinkone aina erikseen ja se maksaa melkoisesti, Kaunisto sanoo.
Valokuituyhteys on häiriötön, koska se kulkee maan alla putken sisällä. Siihen ei vaikuta esimerkiksi säätila, puiden lehdet tai tiedonsiirron ruuhka-ajat. Kuva: Valokuitunen Oy.