Kaukajärvellä kelpaa meloa

25.5.2022

Kaukajärvellä tuttu kesäinen näky on värikäs joukko kajakkeja melojineen. Niitä riittää runsaasti erityisesti kilpailujen aikaan ja mikäs siinä onkaan kilpaillessa, kun käytössä on Suomen parhaat radat.
Kaukajärveltä löytyy nimittäin erinomaiset 1000 metrin 9-rataiset kilpailuradat ja käytössä on maalikamerajärjestelmä sähköisellä ajanotolla.
– Täällä järjestetään joka kesä muun muassa ratamelonnan SM-kilpailut. Pirkka-Melojat menestyi niissä viime vuonna erityisen hyvin. Aikuisten sarjoissa voittoja tuli ennätysmäärä, yhteensä 20 kappaletta. Seurojen välisessä kilpailussa Pirkka-Melojat saavutti toisen sijan häviten ainoastaan Kangasalan Melojille, seuran puheenjohtaja Harri Sairiala kertoo.
Ratamelonta kuullostaa äkkiseltään yksinkertaiselta lajilta. Ei muuta kuin melotaan lujaa ja nopein voittaa. Todellisuudessa se vaatii kuitenkin monenlaisia taitoja.
– Tavalliseen retkikajakkiin verrattuna kilpakajakki on selvästi kapeampi, koska sillä on tarkoitus edetä nopeasti ja mitä kapeampi kajakki on, sitä lujempaa sillä pääsee, kun veden vastus on pienempi. Samalla kilpakajakki on kuitenkin paljon kiikkerämpi kuin retkikajakki, joten sillä melominen vaatii hyvää tasapainoa ja oikeanlaista tekniikkaa, Sairiala selittää.
Melominen vaatii myös kestävyyttä ja hyvää yleiskuntoa.
– Monet harrastavatkin talvella toista lajia, usein hiihtoa, ja tekevät voimaharjoituksia. Lisäksi meillä on Varalassa käytössä kuusi melontalaitetta, joilla harjoittelemme talvella.

Image-empty-state.png

Pirkka-Melojissa on jäseniä hieman alle 200, joista suuri osa on junioreita.

Ahlmanin lehmät kirmasivat laitumelle

25.5.2022

Ahlmanilla nähtiin lauantaina varsin riemukasta menoa, kun Ahlmanedun lehmät pääsivät pitkän talven jälkeen niitylle laiduntamaan. Paikalle oli kerääntynyt runsaasti ihmisiä tätä maalaisihmettä seuraamaan. Joukossa oli paljon erityisesti perheitä ja pikkuväkeä.
Tapahtumassa oli tarjolla myös paistettua makkaraa, keittoa ja lättyjä ja siellä myytiin muun muassa puutöitä, villasukkia ja kukan taimia. Myös tilapuoti oli avoinna ja siellä riittikin väkeä. Aurinkoinen sää helli kävijöitä ja haitari soi iloisesti.
Asta Jämsen oli tullut lastensa Aliisan (11v.) ja Martin (5v) kanssa seuraamaan lehmien niitylle laskemista. Tämä ei ollut heillä ensimmäinen kerta.
– Asuimme aikaisemmin Ahlmanin vieressä ja tykkäsimme tosi paljon lehmistä ja Ahlmanista. Niinpä halusimme nytkin tulla tänne, Jämsen sanoo.
Heidän aikomuksenaan oli myös syödä tapahtumassa jotain.
– Lapset äänestivät lettujen puolesta, joten ehkä menemme maistelemaan niitä.

Image-empty-state.png

Ahlmanedussa koettiin lauantaina riemukkaita hetkiä, kun oppilaitoksen lehmät päästettiin vihreille laitumille kesästä nauttimaan.

Annalasta löytyvää Lego-taituruutta nähtiin televisiossa

25.5.2022

Jaakko Saariluoman luotsaama uusi LEGO Masters Suomi -televisio-sarja päättyi finaaliin kaksi viikkoa sitten. Voittajiksi kruunattiin Tino ja Julius. Kilpailussa nähtiin myös paikallista taituruutta, sillä yksi kilpailijoista, Onni Nummela (15v.), asuu Tampereen Annalassa. Hän kilpaili ohjelmassa pöytyäläisen Velmeri Männikön (17v.) parina.
Ohjelmakonseptissa piti rakentaa Legoista annetussa ajassa erilaisia rakennelmia teknistä taitoa ja luovuutta käyttäen. Kilpailijoilla oli käytettävissä yli kolme miljoonaa Lego-palikkaa ja aikaa pisimmillään 18 tuntia. He saivat pitää rakentamisen aikana taukoja. Tällöin kello pysäytettiin. Alussa pareja oli kahdeksan, mutta jokaisessa jaksossa putosi yksi pari.
Kilpailun voittajapari palkittiin 10 000 eurolla. Onni ja Velmeri pysyivät kilpailussa mukana kahdeksanteen jaksoon saakka. Sen jälkeen oli jäljellä enää finaalijakso.
– Semifinaalipaikka sieltä lähti kotiin. Oli tosi mahtavaa olla siellä mukana. Se oli vahvistava kokemus, Nummela sanoo.

Image-empty-state.png

Onni Nummela osallistui LEGO Masters Suomi- kilpailuun

Merkityksellisiä sanoja elämästä

18.5.2022

Hervantalaisen Aarto Uurasjärven hiljattain julkaisema aforismikokoelma Välkehtivä talo on täynnä ajattomia viisauksia sekä syvällisiä pohdintoja ihmisyydestä ja luonnosta.
Teoksen teksti on helposti ymmärrettävää, mutta täynnä merkitystä. Aforismit ovat syntyneet hänellä viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt ne vihdoin pääsivät pöytälaatikosta ihmisten luettavaksi. Kyseessä on Uurasjärven toinen aforismikokoelma, sillä hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Kukkavarpaita vuonna 2019.

Image-empty-state.png

Taiteilija Aarto Uurasjärven hiljattain julkaisema aforismikokoelma Välkehtivä talo sisältää syvällisiä, mutta helposti ymmärrettäviä elämän viisauksia.

Messukylän arvoympäristö halutaan turvata

18.5.2022

Messukylän omakotiyhdistys ja kaupunginosa täyttävät tänä vuonna 75 vuotta. Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Messukylän Aakkulan rukoushuoneessa 27. huhtikuuta vuonna 1947. Rakennus on sittemmin purettu.
– Messukylä oli jo silloin hyvin yhteisöllinen paikka. Täällä oli kuusi naista, jotka saivat kahvipöydässä idean yhdistyksen perustamisesta. Se oli sodan jälkeistä jälleenrakennuksen aikaa, Messukylän omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Leena Strandén kertoo.
Yhdistyksen nimi oli pitkään Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys, sillä Messukylässä on vuosien varrella ollut useita omakotiyhdistyksiä. Nimi muutettiin nykyiseksi noin kymmenen vuotta sitten.

Image-empty-state.png

Messukylän omakotiyhdistyksen jäsenet Leena Strandén ja Raimo Vähämaa ovat ylpeitä kaupunginosastaan.

Hervannassa tuoksui basilika

18.5.2022

Hervannan Majarannassa vallitsi innostunut tunnelma, kun parikymmentä Hervannan Yrittäjien jäsentä kokoontui perinteiseen keittiömestari Arto Rastaan vetämään grillausiltaan. Sää suosi tapahtumaa ja ilmassa tuoksui basilika, kun toisilleen ennestään tuntemattomat ihmiset tekivät tuttavuutta keskenään ja valmistivat pienryhmissä ruokaa. Tasainen puheensorina katkesi aika ajoin vain iloiseen naurun remakkaan.
Illan menu koostui muun muassa suussa sulavasta teryakilohesta, raikkaasta tsatsikista sekä herkullisesta irakilaisesta kanavartaasta. Jälkiruuaksi valmistettiin kookosjäätelöä ja grillattuja mansikoita. Käytössä oli kaksi grilliä, hiilillä ja kaasulla toimiva. Pitkän uran ravintolala-alalla tehnyt Rastas kierteli ryhmissä katsomassa miten ruuanlaitto sujuu ja antamassa käytännöllisiä vinkkejä tekemiseen.

Image-empty-state.png

Keittiömestari Arto Rastas suunnitteli grillausiltaan menun, joka vei kielen mennessään.

Tampereen kasvu suuntautuu aluekeskuksiin

30.3.2022

Tampereen kaupungin kasvu suuntautuu lähivuosina erityisesti aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Keskeisiä kohteita ovat asemakaavaohjelman mukaan Kalevan, Hervannan pohjoisosan, Hiedanrannan ja Viinikanlahden alueet.
Vuosien 2022–2026 asemakaavaohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä yli 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa 671 350 kerrosneliömetriä.

Image-empty-state.png

Numeroidut kohteet kartalla: Vuoreksen keskusta (7), Hervannan pohjoisakseli - II vaihe (8), Opiskelijankatu 27 (10), Insinöörinkatu 21 ja Lindforsinkatu 2-4 (11), Lukonmäki - Turtolankatu 31-33 (12), Kaukajärven koulu (13) sekä Tampereen yliopiston kampusalue (9). Kuva: Tampereen kaupunki, Tampereen kaupungin kaavoituskatsaus 2022.

Sana soi sävelin Hervannan kirkossa

17.3.2022

Tampereen Eteläisen seurakunnan 24. kertaa järjestämä vuosittainen lähetystapahtuma käynnistyy Hervannan kirkossa lauantaina 19.3. kello 16 Pekka Simojoen ja Sami Aspin konsertilla.

19.-23. maaliskuuta kestävän Alussa oli sana -tapahtuman ohjelma levittää evankeliumia ja tutustuttaa lähetystyön muotoihin erilaisten toimintapisteiden, alustusten, keskustelujen ja yhdessä olemisen kautta.

Tapahtumaa on järjestämässä 7 lähetysjärjestöä: Suomen Lähetysseura (SLS), Kansanlähetys (SEKL), Lähetysyhdistys Kylväjä (ELK), Medialähetys Sanansaattajat (Sansa), Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY), Operaatio Mobilisaatio (OM), Suomen Pipliaseura (PIPLIA) yhdessä Tampereen Eteläisen seurakunnan kanssa. Mukana on myös seurakuntayhtymän vammaistyö.

— Mikä saa näin monta järjestöä liikkeelle yhdessä? Jokainen näistä järjestöistä haluaa olla viemässä evankeliumin sanomaa, ilosanomaa kaikille kansoille. Kukin heistä tekee sen omalla tavallaan ja he esittelevät työmuotojaan, jotka on erilaisia kuin toisilla järjestöillä, kertoo lähetystapahtuman suunnitteluryhmän edustaja Asko Alajoki.

Image-empty-state.png

Lähetystapahtuman avajaisissa Hervannan kirkossa lauantaina konsertoiva Pekka Simojoki on yksi tämän hetken tuotteliaimpia ja tunnetuimpia suomalaisia gospelmuusikoita ja hengellisten laulujen tekijöitä.

Robottibussi rikki inhimillisestä syystä

11.3.2022

Hervannan Sanomat

Robottibussit Hervannassa eivät toistaiseksi ole liikenteessä. Syynä on inhimillisestä syystä johtunut pieni peltikolari torstaina 10.3.2022, kerrotaan tiedotteessa Nyssen sivuilla.

Image-empty-state.png

Kuinka auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä?

10.3.2022

Petri Kaikosuo

Sodan jaloista pakoon lähteneitä ukrainalaisia alkoi saapua Tampereelle viime viikolla, kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat Tampereen kaupungin hätämajoitusyksikköön.
— Jonkun verran heitä on jo tullut ja muutama ukrainalainen perhe kävi kyselemässä ruoka-apua keskustan ruoanjakelupisteestä perjantaina. Isompaa ryhmää odotettiin saapuvaksi jo eilen illalla, mutta he eivät vielä saapuneet, kertoi SPR:n Tampereen osaston vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaisa Kuuppo puhelimitse maanantaiaamuna.
— Vapaaehtoiset ovat pedanneet sänkyjä ja laittaneet huoneita valmiiksi viikonloppuna. Tilanteet elävät nyt kaiken aikaa.
SPR:lle ilmoittautuneiden vapaaehtoisten määrästä ja lipaskeräyksen tuotosta näkee, että ihmisillä on voimakas halu auttaa Ukrainan sodan uhreja, kertoo Kuuppo.
— Noin 130 ihmistä ilmoittautui viime viikon mittaan SPR:n Tampereen osaston vapaaehtoiseksi. Lipaskeräys on tuottanut Tampereella viikossa vähän vajaa 44 000 euroa, mikä on tosi hyvä tulos.

Image-empty-state.png

Mari Männikkö (vas.) ja Terhi Supperi keräsivät rahaa Ukrainan sodan uhreille Tampuri-Hervannan edessä. Heljä Vasara osallistua keräykseen. KUVA: Petri Kaikosuo

Salsaa pakkasessa

10.3.2022

Petri Kaikosuo

— Nämä ovat olleet kyllä ihan pelastus. Olen kuitenkin 68-vuotias, ja aina harrastanut liikuntaa. Kun vähän aikaa oli poissa, niin huomasin heti, että tasapaino alkoi mennä. Tämä on ollut ihan henkireikä ja todella terapeuttista, kertoo kolmisen kertaa viikossa Suolijärven rannalla Anne Sällylän ohjaamissa ulkojumpissa käyvä Irene Hirvonen.
Liikunnanohjaaja Sällylä on vetänyt erilaisia liikuntatunteja - pilatesta, pumpia, tanssia, dancea, zumbaa, kuntosalia ja ikäihmisten jumppaa - Hervannan vapaa-aikakeskuksella toistakymmentä vuotta. Korona pani salien ovet kaksi vuotta sitten säppiin ja katkaisi monen liikuntaharrastuksen kuin seinään, mutta Sällylällä meni sormi suuhun vain hetkeksi.
— Ei kulunut kauaakaan, kun aloitin sitten jumpat ulkona. Kesäisin olin pitänyt näitä jo pidemmän aikaa aiemminkin. Uutta on ollut se, että nyt pidän näitä ympäri vuoden, säällä kuin säällä. Vaikka sataisi, niin ollaan siinä Suolijärven rannassa, jossa päästään katoksen alle.

Image-empty-state.png

Irene Hirvonen ja Seija Siltanen käyvät ulkojumpassa 2—4 kertaa viikossa. KUVA: Anne Sällylä

“Kyllä tätä on kaivannutkin”

10.3.2022

Petri Kaikosuo

Hiihtäjille, lenkkeilijöille, pyöräilijöille, saunojille ja avantouimareille sekä muille ulkoilijoille on nyt tarjolla kahvia, teetä, kuumaa mansikkamehua sekä suolaista ja makeaa syötävää, kun Kuikka Cafe aloitti toimintansa Suolijärven ulkoilumajalla viime lauantaina.

Talvi- ja kevätkaudella kahvila on auki viikonloppuisin kello 13-17, mutta kesällä kahvila tulee olemaan auki päivittäin.

Idea kahvilasta alkoi kypsyä, kun koko työuransa ravintola-alalla muun muassa Helsingissä ja Jyväskylässä toiminut, viisi vuotta Tampereella asunut, Mervi Kumpula ulkoili alueella hervantalaisen miehensä Sami Lehtimäen kanssa.

— Monesti kävellessä mietittiin, että olisipa kiva, jos täällä olisi kahvila. Tämähän on todella kaunis ja luonnonläheinen paikka keskellä kaupunkia. Sijainti on loistava ja lisäksi tänne on hyvä kulkuyhteydet joka puolelta Tamperetta. Bussilla ja ratikalla pääsee ihan viereen ja parkkipaikkoja on myös paljon, kertoo Kumpula.

Image-empty-state.png

— Olen vanhan ajan asiakaspalvelun kannattaja. Meidän terassilla tarjotaan kahvi oikeista kupeista. Tarvittaessa sen saa toki myös mukaan, kertoo Suolijärven rantaan kahvilan avannut Mervi Kumpula.
KUVA: Petri Kaikosuo

“Vanhuus pitää normalisoida”

10.3.2022

Petri Kaikosuo

Ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt jo satoja vuosia. Olemme myös yhä terveempiä yhä kauemmin. Pitkään eliniän piteneminen tarkoitti etenkin lapsikuolleisuuden laskemista. Vanhuuden venyminen on verrattain uusi asia.
Kun suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, on miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt lähes yhtä paljon, 61 vuodesta lähes 85 vuoteen. Yli 85-vuotiaiden määrä Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana.
Viime kesänä kokopäivätyöstä eläkkeelle jääneen, mutta yhä aktiivisesti tutkimista kirjoittamista ja keskustelemista harjoittavan Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhän mukaan yhteiskunta ei ole täysin sopeutunut muutokseen. Suhtautuminen vanhuuteen on monin tavoin ristiriitaista.
— Suomalaisen, kuten muidenkin yhteiskuntien perustavoite on ollut se, että ihmiset eivät kuolisi liian nuorina, pysyisivät terveempinä ja eläisivät pidempään. Nyt kun näin on tapahtunut, niin ollaan huolissaan siitä, että ikääntyneet ihmiset ovat kestävyysvaje.

Image-empty-state.png

Marja Jylhä jäi hiljattain eläkkeelle päivätyöstään Tampereen yliopiston gerontologian professorina, mutta jatkaa työtään osa-aikaisena ja toimii ryhmänjohtajana Suomen Akatemian Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä. KUVA: Petri Kaikosuo

Raitiovaunu suistui kiskoilta Hervannassa

8.3.2022

Raitiovaunu suistui kiskoilta Hervantajärven päätepysäkillä tiistaina kello 14.30 ja katkaisi linjan 3 liikenteen väliltä Hervannan kampus-Hervantajärvi.
Aamulehden haastatteleman VR:n operatiivisen päällikön Vesa Rauhalan mukaan vaunu suistui pois kiskoilta, koska yksi sen pyöristä nousi jostain syystä pois kiskoilta, kun sitä siirreltiin päätepysäkillä. Vaunu oli tuolloin tyhjä matkustajista.

Image-empty-state.png

Mekaniikanpolun rakennustyömaalla paloi tiistai-iltana eristepaaleja

2.3.2022

Liekit roihusivat tiistai-iltana yhdeksän aikaan Etelä-Hervannan koulun rakennustyömaan kupeessa siinä määrin, että loimotus ja savu kiinnittivät lähellä asuvien Ossi Pelvon ja Inka Laurénin huomion.
— Oltiin kotona tässä Ahvenisreitillä melkein sen koulun kohdalla, kun olohuoneeseen ja parvekkeen seinään alkoi näkyä oranssia loimotusta. Sitten huomattiin, että siellä olikin jotain ihan ilmiliekeissä. Otin järjestelmäkameran esiin, ja ihan parvekkeelta kuvasin, kertoo valokuvausta harrastava Pelvo.
— Kamera on aina valmiudessa esimerkiksi tällaisten tilanteiden varalta.

Image-empty-state.png

Eristepaalit roihusivat Etelä-Hervannan uuden koulun rakennustyömaan kupeessa tiistai-iltana. KUVA: Ossi Pelvo

Nuorisokeskus on yhdessä olemisen keskus

2.3.2022

Luulisi, että nuorisokeskukset ovat kuin toistensa kopioita, onhan niillä sama isäntä eli Tampereen kaupunki ja myös samat tavoitteet ja säännöt.
Nuorisokeskuksissa onkin paljon samaa, mutta myös selkeää omaleimaisuutta. Paikan henkeä luo talon henkilökunta, ympärillä oleva asujaimisto ja kävijät, jotka eri kaupunginosissa ovat erilaisia.
Nuorisokeskus on alueen nuorten yhdessä olemisen keskus. Syntyy kaveruuksia, opitaan toisilta ja eri kulttuureista.

Image-empty-state.png

Seitsemäsluokkalaisten kaveriporukka viihtyy ja viettää yhteistä aikaa Kupolissa.

Koirien kiinnipitoaika alkaa tänään

1.3.2022

Metsästyslain mukainen koirien kiinnipitoaika alkaa koko maassa tiistaina 1. maaliskuuta. Lain mukaan koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuun alusta elokuun 19. päivään asti.
Kiinnipitoaika koskee taajamien ulkopuolisia alueita. Järjestyslain mukaan taajamissa koirat on pidettävä aina kytkettyinä.
Kiinnipitoaikana koira on pidettävä aina kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Koiraa voi pitää vapaana alueen omistajan tai haltijan luvalla ainoastaan pihamaalla, puutarhassa tai muulla aidatulla alueella.

Image-empty-state.png

Saaraemilia Mynttinen oli tiistaina Ahvenisjärven koirapuistossa 10-vuotiaan siperianhuskynsa Rockyn sekä pian 4-vuotiaan belgianpaimenkoira Naken kanssa. Hänen mielestään Hervannassa on erinomainen koirakulttuuri.
— Täällä Hervannassa on kaksi koirapuistoa, joissa koirat voivat kulkea vapaina, todella hyvät lenkkeilymaastot koirien kanssa kulkea sekä hyvin ystävällisiä ihmisiä. Olen saanut kavereitakin tätä kautta, kertoi kaksi vuotta Hervannassa asunut Mynttinen.

Komisario Koskinen lähtee maailmalle

1.3.2022

Tampereella kuvatun Koskinen-rikossarjan esitysoikeudet on jo myyty Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Latviaan.
Rikossarja kulkee maailmalla nimellä Lakeside Murders.
- Olympialähetyksissä usein taustalla soinut biisi on Mikko Harjun ”Anna mennä lennä” ja siinä erityisesti kertosäe ”joka kuuseen kurkottaa, voi kaiken saavuttaa” kolautti minua. Se soi juuri samalla hetkellä televisiossa, kun sain tiedon Koskinen-sarja myynnistä maailmalle. Erityisesti Australia merkitsi minulle kaiken saavuttamista, Jokinen kertoo. - Vietin nuorena miehenä muutaman vuoden siellä, se oli minun elämänkouluni.

Image-empty-state.png

Kirjailija Seppo Jokinen näyttelee muutamassa Koskinen-sarjan kohtauksessa itseään.

Hervannan latureitille on tehty ilkivaltaa

25.2.2022

Ilkivallantekijä levitti sepeliä Hervannan latureitille

Image-empty-state.png

kuvituskuva

Uusi kohtaamispaikka Tampuri-Hervanta aloitti Duossa

16.2.2022

”Meillä on aikaa keskustella ja jutella”
Punaisen Ristin kohtaamispaikka Tampuri-Hervanta avattiin Duossa ystävänpäivänä. Paikalle oli kutsuttu yhteistyökumppaneita Hervannasta, mm. Hervanta-tupa, seurakunta, kaupungin maahanmuuttotyö ja lapsiperhetyö, nuorisopalvelut, Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry, Lähi-idän naisten yhdistys ry ja Naistari. Myös heidän toimintaansa pääsee jatkossa tutustumaan Hervannan Tampurissa.

Image-empty-state.png

Mari Männikkö ja Laura Ala-Korpi pitävät työstään Tampuri-Hervannassa ja ihmisten kohtaamisesta. Kuva: Sirpa Koivu