Valokeilassa Tervaksentekijät

17.8.2022

Ihmisten auttaminen. Metsissä samoaminen. Hyvä ryhmähenki. Niistä koostuu partio ja partiolaisten yhteisö. Monien mieleen tulee ehkä ensimmäiseksi partiosta solmut, mutta se on vain pieni murto-osa partion opeista ja ajanvietteistä. Partio on paljon muutakin.
Hervannassa toimii kaksi partiolippukuntaa, Tervaksentekijät ja Hervannan Hukat. Hervannan Sanomat haastatteli Iiris Enwaldia ja paria partiolaisnuorta Tervaksentekijät-lippukunnasta.
Iiris Enwald on 22-vuotias partion lippukunnanjohtaja. Hän on ollut partiossa 7-vuotiaasta saakka, mutta 16-vuotiaana hän aloitti johtajan roolissa johtamaan kaverinsa Moonan kanssa Seikkailijat-partioryhmää.
Hervannassa hän on toiminut partiossa vuodesta 2019 lähtien.
– Olin samassa Sudenpentulaumassa kaverini Moonan kanssa aluksi, Enwald muistelee.
– Toinen ystäväni Antti innostutti minut Tervaksentekijöihin Hervantaan, enkä halunnutkaan enää mennä Kaukajärvelle kuten aiempien suunnitelmien mukaan oli tarkoitus.

​

Yö-yhtyeen entinen rumpali selätti päihderiippuvuuden

17.8.2022

Yö-yhtyeen entinen rumpali Antti Mäkinen on elänyt varsin vauhdikkaan ja samalla rikkinäisen elämän, jota on värittänyt nuoresta lähtien runsas päihteiden käyttö. Viisi vuotta sitten asiaan tuli muutos, kun Mäkinen lähti etsimään uutta suuntaa elämälleen. Sen myötä hänelle tuli halu jakaa kokemuksensa ja käyttää sitä muiden auttamiseen. Niinpä hän työskenteleekin tällä hetkellä Tampereen eteläisen seurakunnan päihdepilottihankkeessa yhdessä työparinsa Veli-Pekka Järvisen kanssa.
Järvinen on koulutukseltaan ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti sekä mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitaja ja hän toimii päihdeterapeuttina. Hänelläkin on riippuvuustausta, joten sekä Mäkinen että Järvinen ovat samalla kokemusasiantuntijoita.
Mäkisellä ensimmäiset alkoholikokeilut tulivat kuvaan mukaan 13-14 vuotiaana.
– Join jo teininä kolme kertaa enemmän kuin muut enkä kuitenkaan tullut känniin. Aloin myös polttaa tupakkaa. Minulla oli heikko itsetunto ja hain siten muiden hyväksyntää. Pelkäsin, että jään jostain paitsi, Mäkinen kertoo.
15-vuotiaana hän alkoi tehdä työksensä musiikkia.
– Silloinkin minua pelotti, että mitä jos en osaakaan tai saan potkut. Juominen poisti estoja. Niinpä join aina kun menin soittamaan, Mäkinen kertoo.
Hän muutti 18-vuotiaana Kreikkaan, missä hän soitti musiikkia noin seitsemän vuoden ajan, muun muassa Jerry Lee Lewisin kitaristin kanssa samassa bändíssä.

Rumpali ja entinen päihderiippuvainen Antti Mäkinen haluaa tarjota muillekin eväitä päihderiippuvuuden voittamiseen. Kuva: Suvi Roselli

Kotikummeilta erilaista kotipalvelua

17.8.2022

Toimituksen ovesta porhaltaa sisälle reipas nuori nainen kasvot iloisesti hymyillen. Kyseessä on tamperelainen Riina Maria Heinonen, Kotikummit-nimisen kotipalveluyrityksen perustaja.
Heinonen perusti yrityksen noin puoli vuotta sitten. Se toimii Tampereen, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Lempäälän, Ylöjärven sekä Kangasalan alueilla alueilla ja tarjoaa erilaisia palveluja ruoka- ja vaatehuollosta aina kodin puhtaanapitoon ja lemmikkien hoitoon asti.
Kotikummit tekevät myös palvelusetelillä omaishoidon vapaita 18-64-vuotiaille ja +65-vuotiaille.
Heinonen halusi perustaa yrityksen, koska hän halusi tarjota asiakkailleen parempaa elämänlaatua.
– Haluan mahdollistaa sen, että esimerkiksi ikäihmiset voivat asua kodissaan mahdollisimman pitkään. Monilla on sieltä paljon rakkaita muistoja, eivätkä he halua lähteä minnekään, niin kauan kuin vain pärjäävät siellä. Kaikilla ei ole omaisia, tai omaisilla ei ole resursseja auttaa. Hoitajia taas on kohtuutonta vaatia venymään kodinhoitoon, Heinonen sanoo.
Hän haluaa tehdä asiat paremmin, kuin kotipalveluyritykseltä odotetaan.
– Haluan palvella ihmisiä kiireettömästi ja asiakaslähtöisesti. Monissa kotipalveluyrityksissä aikataulu on vedetty niin kireälle, ettei työntekijä ehdi kunnolla kohtaamaan ihmistä ja kuuntelemaan tätä. Tällä on merkitystä, koska kotipalvelun työntekijä voi olla ainoa ihminen, jonka ikäihminen tapaa kuukauden aikana. Meidän minimiaika asiakkaalla on kaksi tuntia, Heinonen sanoo.
Hänen mukaan myös palvelusopimukset on määritelty usein niin tiukiksi, että jos asiakas pyytää esimerkiksi työntekijää viemään roskat, niin se ei välttämättä onnistu, jos sitä ei ole kirjattu etukäteen palvelusopimukseen. Työtehtävät sovitaan toki kirjallisesti, mutta joustovaraa on oltava.
– Minulle on ihan sama mitä työtä teen sinä aikana, jonka asiakkaan luona vietän.
Yksi ongelma kotipalveluyrityksissä on myös monesti työntekijöiden tiheä vaihtuvuus.
– Kaikki täytyy aina aloittaa asiakkaan luona alusta, koska uusi työntekijä ei tiedä, mitä siellä pitää tehdä. Myös työntekijöiden työmotivaatiossa on eroja, eikä turvallista, kodikasta ja lämminhenkistä luottamussuhdetta synny asiakkaan ja työntekijän välillä, jos työntekijä vaihtuu koko ajan. Kotikummeissa pyritään järjestämään asiat niin, että asiakkaan luona käy aina sama työntekijä.

Riina Maria Heinonen haluaa kotipalveluyrityksessään palvella ihmisiä kiireettömästi ja asiakaslähtöisesti. Kuva: Suvi Roselli

Opiskelijankatu mullistuu lähivuosina

17.8.2022

Opiskelijankadun saneeraamista koskeva yleissuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa yhdyskuntalautakunnassa. Suunnitelma mullistaa koko Opiskelijankadun miljöön, kun sen varteen lisätään toinen pyörätie, katua kavennetaan, pysäköintipaikat vähenevät ja puustokin uudistuu melkein kokonaan.
Varsinaisen katusuunnitelman on tarkoitus tulla nähtäville ja kommentoitavaksi tämän vuoden lopussa.
– Katusuunnitelma on yleissuunnitelmaa tarkempi. Siinä muun muassa esitetään tarkemmin esimerkiksi tonttiliittymien korkoeroja ja vesihuoltoa, katuinsinööri Petri Keivaara kertoo.
– Rakentamisaikataulusta ei kylläkään ole vielä tietoa. Kustannukset ovat nyt nousseet, ja isoja hankkeita riittää ympäri kaupunkia, Keivaara sanoo.
Katusuunnitelma tehdään kuitenkin jo nyt, jotta Ahvenisjärven koulun muutosasemakaavassa ja ensi vuonna alkavassa rakennushankkeessa voidaan huomioida tonttiliittymien paikat, suojatiet ja pyörätiejärjestelyt.

Kuvaleike Ruovedenkadun liittymän asemapiirustuksesta. Lähde: Tampereen kaupunki, Opiskelijakadun yleissuunnitelma, 2022.

Pelastuskoiralta vaaditaan rohkeutta ja ystävällisyyttä

10.8.2022

Kun ihminen katoaa, viranomaiset hälyttävät tavallisesti pikimmiten Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikan päälle. Etsintään osallistuvat yleensä myös pelastuskoirat, toiselta nimeltään etsintäkoirat, ohjaajineen.
Vuoreksessa asuva Pia Richardson on yksi Vapepan vapaaehtoisista. Hän myös kouluttaa pelastuskoiria. Richardsonilla on itsellään kaksi koiraa, kuusivuotias border collier Tina ja kaksivuotias labradorinnoutaja Angus.
– Tina on pitkälle koulutettu, mutta sillä on voimakas riistavietti, eikä sitä sen vuoksi voi käyttää etsinnöissä. Ei käy päinsä, että koira ryhtyy kesken etsinnän jahtaamaan eläimiä. Anguksella puolestaan on vielä koulutus kesken. Sen pitää oppia vielä jäljellä kulkemaan rauhallisesti, että pysyn sen perässä. Sen on myös pysyttävä hyvällä etäisyydellä minusta, jotta näen koiran reaktiot koko ajan ja jos sanon seis, niin sen on pysähdyttävä, Richardson sanoo.
Hänen mukaan periaatteessa mistä tahansa rodusta voi kouluttaa pelastuskoiran, mutta käytännössä keskikokoinen koira on tehtävään soveltuvin.
– Koiran siis tulee olla rakenteeltaan sellainen, että se pystyy liikkumaan vaivatta vaikeassa maastossa. Etsintä voi kestää tuntikausia.
Luonnollisesti koiralta edellytetään muitakin ominaisuuksia kuin sopiva koko.
– Sen pitää olla tietysti terve ja sellainen, että sitä pystyy kouluttamaan. Koiran pitää olla sosiaalinen ja ystävällinen ihmisille. Agressiiviset koirat putoavat koulutuksesta heti pois. Sillä ei saa myöskään olla voimakasta riistaviettiä. Koulutuksella se useimmiten saadaan pois, mutta joillakin koirilla se on erityisen voimakas.
– Koira ei saa olla myöskään paukkuarka. Sen on kestettävä ääniä ja erilaisia alustoja.
Kaikkein helpoin koulutettava on ahne koira, sillä se tekee namien toivossa mitä vain.
– Koiraa voi palkata joko lelulla tai ruoalla tai vaan kehumalla.
Koirien kouluttaminen aloitetaan jo ihan pennusta lähtien. Kaikista koulutettavista ei kuitenkaan tule pelastuskoiria.
– Kymmenestä koulutettavasta koirasta ehkä yhdestä tai kahdesta tulee pelastuskoira. Koulutus kestää kahdesta neljään vuotta. Itse olen aloittanut koirieni kouluttamisen jo 8-9 -viikkoisena pentuna. Olen muun muassa vienyt niitä erilasiin paikkoihin jotta niistä tulee sosiaalisia.

Vuoreksessa asuva Pia Richardson on yksi Vapepan vapaaehtoisista. Hän myös kouluttaa pelastuskoiria. Richardsonilla on itsellään kaksi koiraa, kuusivuotias border collier Tina ja kaksivuotias labradorinnoutaja Angus.

Avoimet puutarhat tarjosi kävijöille paljon ihasteltavaa

10.8.2022

Suomessa vietettiin viime sunnuntaina 7. elokuuta Avointen puutarhojen päivää, jolloin ihmiset saivat käydä ihastelemassa lukuisien yksityishenkilöiden ja yhteisöjen pihoja ja puutarhoja.
Tampereella tapahtumaan osallistui muun muassa Hervannan kuurosokeiden toimintakeskuksen viihtyisä Aistipuutarha, jossa visuaalisuuden sijaan on panostettu ensisijaisesti muihin tekijöihin.
– Täällä voi olla esimerkiksi tietyn tuntuinen kasvin lehti. Yksi hyvä esimerkki tästä on nukkapähkämö, joka kansankielellä tunnetaan lampaankorvana. Kun siihen koskee, niin se tuntuu aivan siltä kuin silittäisi lammasta, puutarhuri Veera Friis kertoo.
Aistipuutarhassa on paljon myös tuoksuvia ja maistuvia kasveja sekä kasveja, jotka pitävät jotain ääntä.
– Täällä on esimerkiksi paljon yrttikasveja, kuten timjamia, joka on vanha rohtokasvi. Sitä on pidetty keuhkolääkkeenä, koska jos siitä tekee yrttijuoman, niin se irrottaa limaa.
Kaikki kasvit ovat täysin myrkyttömiä, joten niitä voi vaikka maistella.
Vaikka Friis työskenteleekin Aistipuutarhassa puutarhurina, niin hänen työnsä on lähinnä toimia ylläpitäjänä ja mahdollistajana.
– Asukkaat kertovat minulle, mitä he puutarhaan haluavat ja minä mietin keinot miten, mistä ja koska toiveet voi toteuttaa.
Varsinaisen puutarhatyön tekevät pitkälti asukkaat itse.
– He kitkevät, kastelevat, kääntävät kompostia ja levittävät multaa. Kaikki oksat silputaan ja käytetään kuorikatteena. Oma väki ajaa myös nurmikot. Silppu menee maanparannukseen. Tämä on sellainen asukkaiden oma olohuone. He nauttivat kovasti tästä puutarhasta ja siellä työskentelystä.
Joskus toteutetaan villejäkin ideoita.
– Asukkaat heittivät minulle idean, että tehdään tänne suo. Niinpä meillä on nyt pari kasvilaatikkoa, jossa kasvaa suokasveja.
Yksi asukkaista on Margit Silta. Hänellä on aikaisemmin ollut siirtolapuutarhapalsta, joten puutarhahommat ovat hänelle ennestään tuttuja.
– Suosikkikasvini on timjami, koska sitä voi laittaa liharuokaan. Se on hyvää, kun sitä laittaa paljon. Lempikukkani on auringonkukka. Olen istuttanut niitä tuohon parsan juurelle, Silta kertoo.

Aistipuutarhassa voi nauttia esimerkiksi timjamin tuoksusta.

Hervannan opiskelijankadulle tulossa uutta asutusta

10.8.2022

Hervannan Opiskelijankadulle nousee näillä näkymin uutta asutusta, jos vireillä oleva Opiskelijankatu 27:ää koskeva asemakaavamuutos menee läpi. Muutosta haetaan aikaisempaan vuonna 2015 hyväksyttyyn asemakaavaan, jossa tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Nyt paikalle on tarkoitus tulla asutusta.
Tontti sijaitsee Opiskelijankadun länsipäässä, kadun ylittävän kevyenliikenteen sillan jälkeen heti vasemmalla puolella liikenneympyrästä päin katsottuna. Tällä hetkellä siinä on pysäköintialue ja metsää. Siinä sijaitsi aikaisemmin betonielementtirakenteinen, kaksikerroksinen rakennus, entinen Hervannan lukio, mutta se purettiin viime vuonna pois, koska sitä ei voitu enää hyödyntää.
Opiskelijankatu 27:n tontin koko on 6030 neliömetriä ja nykyisen, voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus siinä on 3000 kerrosalaneliömetriä ja nykyisen, voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus siinä on 3000 kerrosalaneliömetriä. Kaupungin projektiarkkitehti Raija Mikkolan mukaan rakennusoikeutta on tosin tarkoitus lisätä asemakaavamuutoksella.

Uusi asutus tulee näiden punaisten kerrostalojen viereen parkkialueelle ja metsikköön.

Satavuotias elävä historiakirja

3.8.2022

Hervannan Attendossa Tieteenkadulla asuva Timo Leino täyttää perjantaina 12. elokuuta täydet sata vuotta. Juhlat järjestetään Attendon alakerrassa sijaitsevassa ravintolassa.
Leinon pitkään elämään on mahtunut monenlaista.
– Synnyin köyhässä maalaistalossa Ikaalisissa. Perheessämme oli yksitoista lasta ja mummu asui meillä myös. Meillä oli iso pirtti, kolme kamaria ja keittiö. Kaikki lapset nukkuivat äidin kamarissa. Mummu piti huushollista huolen, kun äiti teki isän kanssa töitä. Isäni oli vaatturi. Äitini kutoi myös mattoja myyntiin, Leino muistelee.
Koulua Leino kävi yhteensä neljä vuotta.
– Alakoulun ensimmäisen luokan kävin maalaistalon pirtissä.
Koulun jälkeen Leino suuntasi töihin.
– Alussa pula-aikana minäkin tein vaatteita, kun isä kerran oli vaatturi.
Myöhemmin Leino työskenteli kahdessa vuorossa. Päivätyönään hän teki kaikenlaisia sekahommia. Hän muun muassa valmisti ämpäreitä ja hevosenkenkiä ja työskenteli vaatturiliikkeissä ja kenkätehtaissa.
Päivätyön ohella hän toimi iltaisin elokuvateattereissa koneen hoitajana.
– Olin Hällässä ja Hämeessä harjoittelijana ja töissä Olympiassa, Kinemassa ja Maksimissa.
Talvisodan syttymisen aikoihin Leinolle sattui kiperä tilanne.
– Asuin silloin täyshoitolassa eli minulle kuului asunto ja ruoka. Söin alakerran ravintolassa, kun yhtäkkiä tuli hälytys. Attilan kenkätehtaassa oli pommisuoja ja ihmiset lähtivät sitä kohti. Ajattelin että ehdin syödä ruokani ensin, mutta miehet huusivat minulle, että äkkiä pommisuojaan. Ehdin sinne viime tipassa.
Naimisiin Leino meni vuonna 1943. Seuraavana vuonna hänelle syntyi poika. Leino ehti olla vaimonsa kanssa naimisissa peräti 69 vuotta aina siihen asti, kun vaimo kymmenen vuotta sitten menehtyi.

Maailma on muuttunut satavuotiaan Timo Leinon elämän aikana radikaalisti.

Haiharan kesä on ollut varsin menestyksekäs

3.8.2022

Haiharan taidekeskuksella pyyhkii hyvin, sillä sen kesä on ollut menestyksekäs.
– Näyttelyiden kävijämäärät ovat nousseet ainakin neljäsosalla viime vuodesta. Kun meillä käy näyttelyissä tavallisesti viikonloppuisin päivässä noin 150 ihmistä, niin tänä kesänä parhainpina päivinä määrä on ollut 250 ihmistä. Riikka Lenkkerin ja Iso Kollektiivin näyttelyissä rikottiin 4500 kävijän raja, näyttelytoiminnan koordinaattori Karoliina Paappa kertoo.
Kaikki näyttelyt Haiharan alueella ovat maksuttomia, joten niihin on mukava piipahtaa ohi kulkiessa tai tulla varta vasten kauempaa.
Lauantaina 6. elokuuta taidekeskukseen avataan Haiharan parat -näyttely, jossa on esillä kymmenen kuvanveistäjän töitä.
– Sanalla parat ei tarkoiteta poloista, vaan kansanperinteeseen liittyvää tonttua tai haltijaa, Paappa selventää.
Esillä on teoksia aina pienistä pehmeistä veistoksista ihmisen kokoisiin puuveistoksiin saakka. Yhdistävänä tekijänä on se, että kaikki teokset ovat henkilökuvia.
– Osa on metallista valmistettuja olentoja ja osa synkempiä puuveistoksia. Näyttelyssä on mukana nykytaiteen huippunimiä, kuten Kaisaleena Halinen, Joakim Sederholm ja Riku Riippa. Uudemmista tekijöistä voisin mainita Ilai Elias Lehdon ja Matias Karsikkaan.
Perheen pienimmille Haiharassa on tänäkin vuonna tarjolla Lastenkeskus Rullan tuottama Satupolku.
– Kyseessä on elämyspolku, jonka varrella on muun muassa satuolentoja ja kummallisia kapineita. Siellä on myös Qr-koodeja, joiden kautta voi katsella lyhyitä videoita. Satupolku on ollut vuodesta toiseen tosi suosittu. Olemme saaneet tulostaa karttoja joka kesä lisää. Niitä saa kartanorakennuksen sisäänkäynnistä.

Haiharassa on riittänyt väkeä. Riikka Lenkkerin ja Iso Kollektiivin näyttelyissä rikottiin 4500 kävijän raja.

Jussi Parkkila toi Stanley Cup -pokaalin synnyinkotiinsa

3.8.2022

Hervannassa koettiin historiallinen hetki viime sunnuntaina, kun NHL:n ykköspalkinto eli Stanley Cup -voittopokaali vieraili Lindforsinkadulla. Syynä siihen on maalivahtivalmentaja Jussi Parkkilan NHL-joukkueen Colorado Avalanchen kesäkuinen Stanley Cup -voitto sekä se, että Parkkilan lapsuudenkoti sijaitsee Hervannassa. Parkkila halusi luonnollisesti esitellä palkintoa läheisilleen ja saikin osakseen lämpimän vastaanoton.
Parkkilan fiilikset olivat korkealla, sillä hänestä tuli voiton myötä historian ensimmäinen Stanley Cupin voittanut suomalainen valmentaja.
– Kyllä tämä on huikea juttu. En olisi uskonut, että tällainen toteutuu. Tämä on niin vaikea pytty voittaa. On paljon valmentajia, joiden joukkue ei pääse edes finaaleihin. Tuntuu hyvältä ja epätodelliselta. On hienoa, että olen pystynyt ponnistamaan Lindforsin kadulta näin pitkälle. Tuntuu, että nyt olen voittanut jotain isoa, sellaista mitä ei saa enää historiankirjoista pois.
Parkkilan tie huipulle on ollut pitkä. Kaikki alkoi siitä, kun hän pelasi itse maalivahtina.
– Lahjani eivät riittäneet ammattilaisuraan, mutta aloin armeija-aikana valmentaa Ilveksen E86 ikäluokan maalivahtipoikia. Siitä vähitellen kaikki lähti ja aloin valmentaa yhä vanhempia maalivahteja, Parkkila kertoo.
Colorado Avalancheen hän päätyi Jaroslavlin kautta.
– Kari Heikkilä soitti sieltä minulle, että kiinnostaisiko minua tulla sinne valmentamaan maalivahteja. Niinpä pääsin valmentamaan 19-vuotiasta Semjon Varlamovia, joka pelaa tällä hetkellä New York Islandersissa. Varlamov sai järjestettyä Parkkilan Colorado Avalanchen haastatteluun.
– Siellä haastateltiin muitakin maalivahtivalmentajia, joten tiesin, että haastattelun on parasta mennä hyvin, Parkkila muistelee.
Hänellä oli kyllä valmennuskokemusta takana, mutta hän ei ollut pelannut NHL:ssä, mikä oli jonkin asteinen puute. Haastattelijat olivat kuitenkin avoimia ja halusivat nähdä, mihin Parkkilasta on.
– He tekivät kanssani 1+1 sopimuksen eli yhden vuoden sopimuksen ja siihen option seuravaan vuoteen. Kukaan siellä ei tuntenut minua, joten ymmärrän kyllä, että he halusivat tehdä sopimuksen, jolla he halutessaan pääsevät minusta nopeasti eroon. Minun piti ensin todistaa, että pärjään siellä.

Colorado Avalanchen tosifani Eino Merikoski pääsi tapaamaan idoliaan Jussi Parkkilaa ja katsomaan Stanley Cup -pokaalia.

Pita Housen suosikki on Shish kebab

27.7.2022

Hervannan Lindforsinkadulle avattiin pari viikkoa sitten uusi itämaiseen ja grillattuun ruokaan keskittyvä ravintola Pita House. Ruokalista sisältää monipuolisesti kana- ja liharuokia, rullia, pitaleipiä ja pitsoja sekä kasvisvaihtoehtoja.
Ruokalistan ehdottomaksi suosikiksi on tähän mennessä noussut Shish kebab. Annos koostuu jauhelihavartaasta, riisistä, bulgurista, salaatista, tsatsikista ja pitaleivästä. Toinen suosittu annos on kanavarras. Se on muuten lähes samanlainen kuin Shis kebab, mutta siinä jauhelihavarras korvataan kanavartaalla.
– Shish kebab valmistetaan liekkigrillillä, minkä ansiosta siinä on aivan oma erityinen makunsa. Se eroaa muista tarjolla olevista kebabeista myös siten, että maustamme sen omalla tavallamme ja se sisältää pelkkää lihaa. Tavallisesti kebabissa on 80-90 prosenttia lihaa ja loput muuta, esimerkiksi perunaa, mutta meillä varras on täyttä lihaa, ravintolan osakas Hassan Al-Khrsan sanoo.
Hänen mukaan vastaavanlaisia kebabeja ei ole saatavana kovin monesta paikasta. Hervannasta niitä ei saa mistään Pita Housea lukuun ottamatta ja Tampereeltakin vain yhdestä paikasta.
Kasvisruokia tulee jatkossa olemaan listalla vieläkin enemmän tarjolla, sillä Al-Khrsan ja ravintolan toinen osakas Mohammad Ghasemi, joka tunnetaan paremmin nimellä Mika, aikovat uudistaa ruokalistaa lähiaikoina.
– Nykyinen lista on ollut testilista. Olemme kysyneet asiakkaiden mielipiteitä ja muokkaamme ruokalistaa palautteen perusteella. Tulemme jatkossakin panostamaan todella paljon grilliruokaan ja vegaaniseen ja kasvisruokaan. Tarjolle tulee muun muassa kikherneistä ja pavuista valmistettuja annoksia sekä pastaa, Al-Khrsan sanoo.
Ravintolassa valmistetaan kaikki itse leipiä ja falafelejä myöten. Pita Housen kokilla on pitkä kokemus ravintolatyöstä, sillä hän on valmistanut ravintolaruokaa ympäri maailmaa 40 vuoden ajan ja toiminut itsekin ravintoloitsijana.

Pita Housen osakkaat Mika Ghasemi (vas.) ja Hassan Al-Khrsan panostavat ravintolassaan jatkossa entistä enemmän grilliruokaan ja kasvisruokaan.

Siilejä saa ruokkia mutta ei miten tahansa

27.7.2022

Kesäisin ihmisten pihoilla vierailee toisinaan piikkinen ihanuus, jota myös siiliksi kutsutaan. Monien tekee mieli ruokkia siilejä. Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelija Eeva Punjun mukaan yleensä on kuitenkin parasta, jos siilin annetaan olla omissa oloissaan, sillä se saa parhaan ravinnon itselleen suoraan luonnosta. Täysin Punju ei silti tyrmää ajatusta siilien ruokinnasta.
– Kyllä niitä tietysti voi auttaa varsinkin syksymmällä ennen horroskautta keräämään vararavintoa jotta ne selviävät varmemmin talven yli. Myös keväällä horroskauden jälkeen siilit saattavat olla nälkäisiä ja silloin lisäravinnosta voi olla niille apua, Punju sanoo.
Jos siiliä ruokkii, kannattaa ruuaksi antaa mahdollisimman lähellä luonnonravintoa olevaa ruokaa.
– Siileille voi antaa esimerkiksi kissojen kuivamuonaa, kunhan varmistaa, että myös vettä on saatavilla. Toisaalta kaikenlaista suolaista tai mausteista ravintoa tulisi välttää. Ihmisravinto ei useinkaan ole siilille kovin hyväksi.

​

Luonnon monimuotoisuus on vaarassa myös Tampereella

​

Tampereen kaupunki hyväksyi 20. kesäkuuta luonnon monimuotoisuusohjelman vuosille 2021-2030. Sen tavoitteena on entistä kestävämpi, viihtyisämpi ja terveellisempi Tampere. LUMO-suunnitelmaan on koottu keskeiset toimenpiteet, joiden avulla kaupunki pyrkii turvaamaan ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta Tampereella.
Syynä ohjelman julkaisuun on maailmanlaajuinen luontokato eli luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, jota nyt halutaan ehkäistä paikallisesti.
Ilmiöön on monia syitä.
– Niistä yksi on kaupunkien asukasmäärän kasvaminen. Asutusta varten rakennetaan usein luonnonalueille uusia asuinalueita, lisää teitä, pysäköintialueita, palveluita ja ostoskeskuksia, ellei sitten rakenneta ylöspäin. Huolellisella suunnittelulla vaikutukset jäävät kuitenkin pienemmiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on Hervanta, jossa on hyvin paljon viheralueita, metsiä ja järviä kerrostalojen ja tiiviin asutuksen lomassa, kaupungin ympäristöpäällikkö Kati Skippari selittää.
Yksi iso tekijä on myös maa- ja metsätalous.
– Aikaisemmin luonnonniityillä laidunsivat lehmät ja silloin siellä kasvoi monipuolisesti eri kasveja, mutta nyt tehomaatalouden myötä niityt on muokattu pelloiksi kasvamaan vain yhtä lajia, esimerkiksi ohraa tai vehnää. Samalla pientareet ovat kaventuneet ja niiltä ovat vähentyneet niittykasvit. Lisäksi maatiloilla voidaan käyttää tuholaismyrkkyjä, jotka köyhdyttävät luontoa. Onneksi viime vuosina on alettu myöntää enemmän tukia luonnon monimuotoisuuden edistämiseen maa- ja metsätaloudessa.
Luontokatoa edistää myös vieraslajien leviäminen ympäristöön, missä on aikaisemmin kasvanut niittylajistoa.

Maassa makaavissa lahopuissa kasvaa paljon erilaisia kääpiä ja sieniä. Lahopuut tarjoavat hyvän kasvualustan erilaisille kasveille, turvapaikan lahopuuhyönteisille ja ravintoa linnuille, jotka syövät hyönteisiä.

Seppo Jokisen tekstejä pian myös rakennuksissa

22.6.2022

Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän väliselle alueelle Pohjois-Hervantaan nousee lähivuosina kolmen korttelin verran moderneja kerrostaloja, joista suurimmassa osassa rakennuttajana toimii Hartela.
Ensimmäisenä valmistuu Tarinoiden kortteli, joka koostuu kolmesta kerrostalosta. Niistä ensimmäinen, asunto-osakeyhtiö Tampereen Hervannan Novelli, rakennetaan alueen pohjoispäähän aivan Kanjoninkadun lähelle. Tarinoiden kortteliin liittyy kiinnostava sanataideyhteistyö kirjailija Seppo Jokisen kanssa.
– Kaikki alkoi vuonna 2017, kun kaupunki järjesti ideakilpailun, jossa pysäköintipaikkojen tilalle haluttiin rakentaa lisää asuntoja ratikkareitin varteen. Hartela osallistui kilpailuun yhdessä BST-Arkkitehdit Oy:n kanssa ja voitti kilpailun. Asemakaava vaati, että kerrostaloihin pitää tulla jotain julkista taidetta ja ajattelimme, että miksei se voisi olla myös sanataidetta. Siitä se idea lähti, Hartela Pirkanmaa Oy:n toimitusjohtaja Hanna Marttila kertoo.
– Jos julkisina taideteoksina on sanataidetta, on se aika usein runoutta. Meillä oli yhteistyökumppanina sanataiteen ammattilainen Karoliina Suoniemi, jonka kanssa mietimme, millainen sanataide juuri tänne Hervantaan sopisi ja tulimme siihen tulokseen, että tänne sopivat parhaiten Seppo Jokisen kirjojen komisario Koskisen tekstit, Marttila jatkaa.
Taiteen suunnittelu on vielä kesken, joten vielä ei ole aivan varmaa, miten tekstit tulevat näkymään.
– Ainakin sisäpihalle vievän kulkuväylän varrella olevien kerrostalojen seinissä.
Tekstit on otettu suoraan Seppo Jokinen kirjoista. Niitä ovat ovat olleet valitsemassa Seppo Jokinen itse yhdessä Karoliina Suoniemen kanssa.

Kirjailija Seppo Jokinen ja Hartela Pirkanmaa Oy:n toimitusjohtaja Hanna Marttila ovat molemmat erittäin tyytyväisiä sanataideyhteistyöhönsä. Kuva: Suvi Roselli

Nekalassa saa olla sormet mullassa

22.6.2022

Kesällä monien lempipuuhaa on kasvimaan hoitaminen. Siinä jos missä näkee omien kättensä jäljen, kun kääntää maata, istuttaa kasveja ja kitkee rikkaruohoja.
Kaikki eivät voi kutenkaan pitää kasvimaata kotipihallaan. Siksi Tampereelle on perustettu palstaviljelyalueita, joilta voi vuokrata itselleen viljelypalstan. Osa niistä on yksivuotisia ja osa monivuotisia. Eräs monivuotinen palstaviljelyalue sijaitsee Nekalassa Iidesjärven rannalla.
Kalevassa asuvalla Jesse Leinolla on ollut Nekalan palstaviljelyalueella palsta jo lähes kahdeksan vuoden ajan. Yhteensä aarin kokoisella palstalla kasvaa perunaa, porkkanaa, punajuuria, maissia, valkosipulia, kurkkua sekä kukka- ja parsakaalia.
– Tänä kesänä istutimme tänne ensimmäistä kertaa kukkia ja tietysti täällä on myös perinteisesti mansikkaa. Joka vuosi kokeilemme jotain uutta, Leino sanoo.
Sato ei ole kovin valtava, mutta toimii hyvänä lisänä ruokavaliossa.
– Punajuuria tulee noin 8-10 purkkia ja porkkanaa kolmesta neljään kiloa. Avomaakurkkua tulee koko ajan. Niitä me syömme suoraan sellaisenaan samoin kuin maissiakin. Ne eivät kerkeä vanhenemaan kauaa.
Nekalan palstaviljelyalueen maa on melko savista, joten sinne täytyy lisätä multaa joka vuosi. Kun palstasta jaksaa kuitenkin huolehtia, on siellä työskentely kiitollista puuhaa.
– Itse kasvatettu ruoka on tässä kaikkein parasta. Täällä on myös mukava käydä viettämässä kesäpäivää ja turisemassa naapurikasvattajien kanssa.
Leinon mukaan palstaviljely sopii kaikille, jotka tykkäävät vähänkin olla sormet mullassa.

Sirkka Lehto on harrastanut palstaviljelyä ainakin 40 vuotta. Kuva: Suvi Roselli

Hervanta Open Air suuntaa katseensa jo ensi vuoteen

22.6.2022

Hervannassa Kuusikkopuiston kentällä järjestettiin viikonloppuna Hervanta Open Air -festari. Tapahtuma oli varsin onnistunut, sillä kävijätavoite lähes saavutettiin ja kaikilla tuntui olevan hauskaa. Kahden päivän aikana tapahtumassa kävi yhteensä 4000 ihmistä.
Hervanta Open Air aiotaan järjestää myös ensi vuonna samaan aikaan kuin nytkin. Myös tapahtuman konsepti ja sijainti tulevat olemaan samat.
– Joissain pienissä asioissa tehdään asiat ehkä vielä paremmin, kun on nyt opittu tästä tapahtumasta, Nem Agencyn toimitusjohtaja Rowan Rafferty sanoo.
Hervanta Open Air on Saarihelvetin jälkeen Nem Agencyn toiseksi suurin tapahtuma tänä kesänä.
– Tämä oli meille merkittävä juttu, sillä tämä oli nyt uusi tapahtuma uudessa paikassa. Toivottavasti hervantalaiset viihtyivät ja osallistuvat festariin myös ensi vuonna, Rafferty toivoo.
Hervanta Open Airin lavalla nähtiin melkoinen kattaus tunnettuja suomalaisia yhtyeitä. Perjantaina yleisöä viihdytti Sara Siipola, Miljoonasade, Brother Firetribe, Uniklubi sekä Pauli Hanhiniemi -soolo.
Lauantaina vipinää kinttuihin laittoi Portion Boys sekä legendaarinen Dingo. Samana iltana esiintyivät myös Petri Nygård, Jonne Aaron ja Klamydia.
Sää suosi tapahtuman ensimmäistä päivää, sillä aurinko porotti taivaalta iltaan saakka.
Lauantaina olikin sitten märempi keli, kun vettä satoi lähes taukoamatta. Se ei silti latistanut kävijöiden tunnelmaa. Suurin osa oli pukeutunut sään mukaisiin vaatteisiin eli sadetakkeihin tai sadeviittoihin.

Lauantain sateisesta säästä huolimatta väkeä riitti tapahtumassa 4000 ihmisen verran. Kuva: Suvi Roselli

ProHervanta – nyt laitetaan Hervanta juhlakuntoon

22.6.2022

Miltä kuulostaisi vehreä Insinöörinkatu? Tai roskattomat raitit? Entä huippusiistiksi puleerattu Pietilä-akseli? Kutsuva ja miellyttävä keskusta? Hervannan parhaita puolia pitää nyt saada esille. Epäkohdista on kuultu tarpeeksi eri medioissa.
– Kyllä me lähiömme keskustan puutteet tiedämme ja tunnemme. Mehän niiden keskellä elämme ja toimimme, asukasaktiivi Sirpa Koivu toteaa.
– Suttuisia nurkkia, ylikasvaneita puskia ja muita ärsytyksen aiheita. Ympärillämme on kuitenkin kaunis ja idyllinen miljöö. Harmituksen aiheille voi toki kääntää selkänsä, mutta niille voi myös tehdä jotain.
Koivun mukaan tästä ajatuksesta syntyi halu perustaa ProHervanta-verkosto toimimaan Hervannan hyväksi, imagoa parantamaan. Mennään kuitenkin asia ja askel kerrallaan.
Hankkeen taustavoimilla on ollut mielessä myös tuleva Hervannan juhlavuosi. Ensimmäiset asukkaat muuttivat tytärkaupunkiin 1973 eli pian 50 vuotta sitten.

Pro Hervanta -verkosto piti perustamiskokouksensa Hervannan kirjastolla viime tiistaina. Edessä Pekka Haapoja (vas.), Kari Peltovirta, Aija Karttunen, Sirpa Koivu, Satu Kuusranta, Anja Nummela, Jukka Putkonen. Toinen rivi Heikki Kerppilä (vas.), Pentti Vanha-aho, Olli Kultalahti, Leena Kakko, Harri Lundin, Petri Pekkola. Takana Pia Tauru (vas.), Riina Kerppilä, Esko Vuoristo, Anja Mulari-Ikonen, Ulla-Maija Vanha-aho, Heikki Vilén, Leila Torkkel. Kuva: Suvi Roselli

Kitkentätalkoot

​

Hikivuoren palsta-alueella (Hikivuorenkatu 6) maanantaina 20. kesäkuuta klo 16. Kaukajärven Martat ry järjestää jättipalsamien kitkemistä ja lehtikotiloiden poistoa. Talkoolaisille tarjolla muurinpohjalettuja, joita paistetaan paikan päällä. Kaukajärven Martat ry, Ritva Alila puh. 040 028 3777.

Hikivuoren palsta-alueella järjestetään jättipalsamien kitkemistä.

Kaislan harjannostajaisissa oli iloinen tunnelma

15.6.2022

Hervantajärvellä koettiin viime perjantaina iloisia tunnelmia, kun siellä vietettiin asunto-osakeyhtiö Tampereen Hervantajärven Kaislan harjannostajaisia. Tulevat asunnonomistajat pääsivät ensi kertaa kurkistamaan, miltä oma asunto näyttää. Kaikille tarjottiin herkullista hernekeittoa sämpylän kera. Päälle sai nauttia makoisat kakkukahvit.
Peabin yksikönjohtaja Kalle Kulmala piti tilaisuudessa lyhyen puheen, jossa hän kiitti paikalla olevia asunnon ostajia, työnjohtoa, suunnittelijoita ja ennen kaikkea rakentajia tähän asti tehdystä työstä.
Makkarajärvenkatu 52:ssa sijaitseva Kaisla on osa kolmen kerrostalon muodostamaa vaaleapintaista korttelikokonaisuutta. Kaksi muuta sen vieressä olevaa kerrostaloa ovat Tampereen Hervantajärven Sara ja Hilpi. Kahdeksankerroksinen Kaisla on niistä kaikkein korkein. Se valmistuu syksyyn mennessä ja siihen tulee yhteensä 56 asuntoa.
Koteja riittää pienistä yksiöistä aina suuriin 90 neliön perheasuntoihin saakka. Kaikki asunnot kylläkin myytiin nopeasti heti alkuvaiheessa loppuun, joten nyt on myöhäistä enää käydä niistä kauppaa.
Maantasokerroksessa sijaitsevat irtaimistovarastot ja saunaosasto, josta on yhteys pihalle vilvottelutilaan sekä harrastustila, jossa voi vaikka huoltaa pyöräänsä. Tilassa on vesipiste, työtaso sekä polkupyörän korjausta varten suunniteltu työteline.
Kaisla kuuluu energiatehokkuudeltaan parhaaseen A-luokkaan. Kodit lämpiävät ekologisesti maalämmöllä. Helteisinä kesäpäivinä helpotusta tuo keskitetty tuloilman viilennys.
Kaislan sijainti on erinomainen, sillä se sijaitsee aivan ratikan päätepysäkin vieressä. Kiskoja pitkin päsee nopeasti Hervannan keskustaan, eikä matka Tampereenkaan keskustaan kestä kovin kauan. Aina ei välttämättä tarvitse mennä kovinkaan pitkälle, sillä lähikauppa löytyy omasta korttelista. Hyvien kulkuyhteyksien johdosta Kaislan asukkaat eivät välttämättä tarvitse autoa lainkaan.
Ulkoilijoille Kaislan läheltä löytyvät mahtavat lenkkeily- ja retkeilymaastot. Ympäristössä on luontopolkuja sekä peräti 86 hehtaarin laajuinen Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue koskemattomine metsämaisemineen. Kesäisin voi pulahtaa lähellä sijaitsevaan Hervantajärveen.

Teija ja Ilkka Brax-Andelin valitsivat asuinpaikakseen Kaislan sen sijainnin vuoksi. Kuva: Suvi Roselli

Lapsille ja nuorille on kesän ajan tarjolla maksutonta ruokaa uimarannoilla

15.6.2022

Viime kesänä Peltolammin uimarannalla alkanut puistoruokailukokeilu laajeni nyt myös Hervannan Suolijärvelle, Kaukajärven Riihiniemeen ja Tesomalle.
Maksutonta ruokaa tarjotaan alle 16-vuotiaille lapsille ja nuorille tiistaista perjantaihin klo 12-13. Ennakkoilmoittautumisia ei vaadita. On hyvä kuitenkin huomioida, että ruokailijoilla täytyy olla omat ruokailuastiat- ja välineet mukana.
Maksuttomalle ruokailulle on selvästi tarvetta.
– Peltolammilla kävi viime kesänä päivittäin keskimäärin 65 lasta ja nuorta syömässä, Tampereen Me-talon projektipäällikkö Jarno Koskinen sanoo.
Tarjolla on niin kasvis- kuin liharuokaakin. Ruokalistat löytyvät kaupungin internet-sivuilta osoitteesta www.tampere.fi/puistoruokailu. Ruuat valmistaa ja toimittaa kohteisiin Pirkanmaan Voimia.
Ajatus puistoruokailusta syntyi alun perin, kun Peltolammin uimarannalle suunniteltiin toimintaa.
– Pyöritimme siellä jo valmiiksi rantakioskia kesätyössä olevien nuorten voimin. Ajattelimme, että siihen yhteyteen sopisi hyvin puistoruokailu, kun rannalla oli jo ennestään työntekijöitä paikanpäällä. Niinpä lähdimme kartoittamaan, että saisimmeko sille rahoitusta.
Tampere Junior -ohjelma toimi lopulta viime vuoden pilotoinnin mahdollistajana.

Viime torstaina tarjolla oli herkullista kalasoppaa. Kuva: Suvi Roselli