28.4.–9.5. välisenä aikana Tampereen taivaalla lentää kotimaisen Kelluu-yrityksen ilmalaivoja, jotka kuvaavat keskustan alueesta tarkan 3D-mallin kaupunkisuunnittelun tueksi.
Tampereen keskustan ilmakuvaukset alkavat tänään. Kaksitoista metriä pitkät, äänettömät ja päästöttömät ilmalaivat liikkuvat noin sadan metrin korkeudella Tampereen taivaalla sään mukaan 9.5. asti. Kuvaukset toteuttaa suomalainen Kelluu Oy.

Esimerkiksi huono ilma tai kova tuuli saattaa vaikuttaa kuvausaikatauluihin. Kuvausten tuloksena Tampereen kaupunki saa keskustan alueesta tarkan 3D-mallin, jota voidaan hyödyntää muun muassa nopeasti kehittyvän kaupungin suunnittelun tukena, kunnostustarpeiden kartoituksessa sekä ruuhkien ennakoinnissa. Kuvaukset ovat täysin tietoturvalliset, eikä lopputuloksesta voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä.

Kuvauspävien aikana keskustorille voi tulla tapaamaan Kelluun ja Tampereen kaupungin edustajia, ja tulla juttelemaan kuvauksiin liittyvistä asioista. Kelluun ilmalaiva on nähtävillä 27.–28.5. Tampereen kaupungin järjestämässä Imagine the Citiverse -tapahtumassa.

Tampere sai uudeksi pormestarikseen 34-vuotiaan SDP:n kansanedustajan Ilmari Nurmisen. Hänen unelmansa on aina ollut vaikuttaa ihmisten arkeen. Nurminen on tietoisesti hakeutunut yhteiskunnallisiin tehtäviin, ja hänelle on ollut pienestä pitäen tärkeää puuttua epäkohtiin sekä pitää huolta ihmisistä.
Nurminen on toiminut aiemmin muun muassa Sastamalan kaupunginvaltuustossa ja kirkkovaltuutettuna. Hän on opiskellut hallintotieteitä Tampereen yliopistossa, haaveenaan alusta alkaen kaupunginjohtajan tehtävä. Nyt ympyrä sulkeutuu, kun hän astuu pormestarin tehtävään kesäkuussa.
Nurminen on kampanjoinut ”uuden ajan pormestarin” ohjelmalla, jossa keskeisiä arvoja ovat peruspalveluihin panostaminen, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kansainvälisyys, luonnon kunnioittaminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen.
–  Minulla on todella kiitollinen olo. Tein pitkän kampanjan, jossa toin vahvasti esiin tärkeitä arvoja. Tuntuu hyvältä saada tamperelaisilta vahva tuki uuden ajan pormestarin tehtävään. Tässä ajassa, jossa arvot kovenevat ja tehdään eriarvoistavaa politiikkaa, tarvitaan uudenlaista vastavoimaa. On merkityksellistä, että saan edustaa sitä, Nurminen iloitsee.

Hervannan oma kansanedustaja ja valtuutettu Pia Viitanen juhlii tänä keväänä 30 vuotta kansanedustajan tehtävässä. Uran varrelle on ehtinyt mahtua monenlaisia luottamustehtäviä, Viitanen on muun muassa hoitanut kolmen ministerin: asunto-, viestintä- ja kulttuuriministerin tehtäviä. Silti lähinnä sydäntä ovat aina pysyneet lähiöiden asiat.
Haastattelua varten Viitanen on kaivanut esiin vanhan lehtileikkeen, Hervannan Sanomat vuodelta 1995. Siinä nuori, vastavalittu kansanedustaja toteaa, että hervantalaiset äänestivät minut eduskuntaan.
– Muistan hyvin tuon jännittävän illan. Olin pitkään ollut ensimmäinen varakansanedustaja, kun ääniä laskettiin, Viitanen muistelee.
–  Sitten yhtäkkiä, kesken 957:n haastattelun minulle kerrottiin, että olen menossa läpi. Ison vaalialueen, Hervannan, ääniä oli alettu laskea.
Peloton nuori nainen myös totesi haastattelussa, ettei häntä jännitä lainkaan eduskuntaan lähtö.
– Nyt menen samaan paikkaan töihin kuin Esko Aho, Iiro Viinanen ja Paavo Väyrynen, Viitanen hehkutti.
Siitä kehkeytyikin pitkä rupeama, josta Viitanen on alati kiitollinen äänestäjilleen.
–  Hienolta tuntuu, että olen saanut edustaa kansaa, ja vaikuttaa tärkeisiin asioihin. Erityisen suuri kunnia on ollut toimia ministerinä, Viitanen sanoo.

​

Tampereen kaupunki perusti vuonna 1970 Vuokratalosäätiön ratkaisuksi asuntopulaan. Tampere kärsi asuntopulasta, kun maalta muutti väestöä kaupunkiin. Muuttajat toivat perheensä mukanaan ja lapsia syntyi paljon.
Myös suuret ikäluokat olivat asunnonhankintaiässä 1960–1970-lukujen vaihteessa ja opiskelijat tarvitsivat asuntoja. Vuosina 1965–1975 Tampere sai noin 30 000 uutta asukasta. Asuntoja piti tehdä enemmän ja nopeammin.
Ensimmäiset VTS-kotien talot valmistuivat Multisiltaan, Tesomalle ja Kaukajärvelle.
Hervannan ensimmäinen talo oli 1973 Mattila & Niemisen VTS-kodeille rakentama Orivedenkatu 15. Samana vuonna viereen valmistui Hakan rakentamana Tarjanteenkatu 11.
VTS-kodit on ollut monella tapaa mukana Hervannan kehittämisessä.

ProHervanta-verkoston kirjastossa helmikuun puolella järjestämään asukasiltaan ensimmäiset tulivat paikalle hyvissä ajoin. Syynä oli huoli päivätoiminnan ja lähitorien tulevaisuudesta. Yli viidenkymmenen hervantalaisen toive oli saada uutta tietoa hyvinvointialueen suunnitelmista ja vastauksia palveluita koskeviin kysymyksiin.
Pirkanmaan hyvinvointialuetta edustivat tilaisuudessa palvelupäällikkö Johanna Alanen, palveluohjaajat Tanja Jyrkinen ja Mia Kanerva, jotka kertoivat palveluorganisaatiosta ja palvelutarpeen toteamisesta. Tampereen kaupungilta sivistyspalvelujen suunnittelupäällikkö Jaakko Laurila, hyvinvoinnin kehitysohjelman projektipäällikkö Tiina Santala ja kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi.
Kiperimmät kysymykset koskivat päivätoiminnan tulevaisuutta, etäpalvelua, omaishoitajien asemaa, yhteisöllistä asumista ja lähitorien kohtaloa.

Hervannassa sijaitsevan raitiotievarikon laajennustyöt etenevät suunnitellusti osana Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin rakentamistöitä. Varikolla tehdään louhintatöitä keskiviikon ja torstain 5.-6.3.2025 välisellä ajalla Hervannantien puoleisella sivulla.

Kaupan alan työntekijät julistivat lakon vaatiakseen parempia työoloja ja palkkoja. Samalla yrittäjät ovat huolissaan liiketoimintansa kannattavuudesta.
Työntekijöitä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAM ja työnantajia edustava Kaupanliitto ovat neuvotelleen kaupanalalle uusista työehdoista, mutta he eivät ole päässeet niistä sopuun. PAM toteuttaa uhkauksensa keskiviikosta perjantaihin kestävästä myymälöiden lakosta. Liittoon kuuluvat kauppojen työntekijät eivät tule sen aikana töihin. Lakkojen piirissä on Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan yhteensä noin 70 000 työntekijää ja esihenkilöä. Lakko kohdistuu noin 3 000 toimipaikkaan. Lakko tuo esiin myös laajemman keskustelun työelämän haasteista ja työntekijöiden oikeuksista
Kysyimme kauppias, yrittäjä Mikko Sippolalta Tampereen Hervannan Arkkitehdin kadun K-Market Helapuistosta miten lakko on vaikuttanut hänen kauppansa toimintaan?
-Ei kauheammin meillä, osa henkilökunnasta on lakossa ja osa on tulossa töihin normaalisti. Tällä hetkellä olen täällä yksin varsinaisesti ja eläkeläinen isäni tuli apuihin vähän hyllyjä täyttämään. Ainakin tässä aamut selvitään pienemmällä väellä ja sitten illaksi saadaan vähän apuja.

Kaavoituskatsaus antaa tietoa Tampereen kehittämisestä kaavoituksen näkökulmasta. Vuosittain julkaistavaan katsaukseen on koottu kaavoitusohjelmaan kirjatut vuoden aikana tehtävät merkittävät työkohteet.
Kaupunki rakentaa tänäkin vuonna raitiotiereitin ympäristöön. Asemakaavoitukselle on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa yli 80 prosenttia asumisesta joukkoliikennevyöhykkeille ja keskuksiin.
Tavoitteena on myös kestävä kasvu, arjen sujuvoittaminen, luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkivihreän parantaminen.
Hervannan pohjoisosaan maamerkkitalojen läheisyyteen syntyy lisää uutta kaupunkia aiemmin pidetyn ideakilpailun pohjalta. Lisäksi Hervannan keskustan täydentämistä suunnitellaan.
Vuoreksessa valmistellaan asemakaavoja keskus¬takorttelien alueelle ja Särkijärven etelärannalle. Vuoreksen keskustakorttelien asemakaavatyön pohjaksi järjestettiin arkkitehtuurikilpailu syksyn 2024 aikana.
Nykyisiä kortteleita asuntorakentamisella täydentäviä asemakaavoja suunnitellaan muun muassa Turtolassa, Hallilassa, Peltolammilla ja Kaukajärvellä. Lahdesjärveä kehitetään elinvoi¬maisena työpaikka-alueena järjestelemällä uudelleen nykyisiä liike- ja teollisuustontteja.

Hervannan pohjoisakselin rakentaminen etenee pohjoispuolella, mutta suhdannesyistä hitaasti.
Pohjoisakselin kakkosvaiheen eli Orivedenkadun sillan eteläpuoleisen osan asemakaavaehdotus on kaavoitusohjelmassa ajoitettu tulevalle syksylle. Pohjoisakselin asemakaavoituksesta vastaavan projektiarkkitehti Ilkka Kotilaisen mukaan tänä vuonna on odotettavissa edistystä.
– Kun kaavoitus aloitettiin ja suunnitelmat tehtiin 2018, ei vielä ollut kokemusta ratikasta. Liikenteeseen on sen myötä tullut isoja muutoksia, jotka täytyy ottaa huomioon. Nyt myös selvitellään muiden Hervannan täydennysrakentamiskohteiden kanssa pysäköintiratkaisuja, toteaa Kotilainen.
– Pohdinnassa on myös se, miten säilyttää vehreyttä, eli nykyisiä puita enemmän, ettei tarvitse alkaa istuttaa uusia puita katujen varsille.
Opiskelijankatuun rajautuvaa näyttävää kalliota ei Kotilaisen arvion mukaan voida ainakaan kokonaan säilyttää.

Hervantajärvelle, Mehtosenkaaren ja Hakkisenraitin kulmauksessa sijaitsevalle tontille perustetaan pikkupuistikko. Puuton alue on nyt vielä keskellä talvea viereisten rakennustöiden pysäköintialueena.

- Puolen hehtaarin metsä, myhäilee viheralueet ja hulevedet -yksikön erikoissuunnittelija Milja Nuuttila.

Virallisesti se on Hakkisenpuistikko.

- Kun kevät koittaa, päästään maata muokkaamaan. Muokkamattomalla tontilla voidaan nyt paremmin sovitella korkotasoa kadun ja omakotialueen välillä. Tämä täytetään tonttien tasoihin, lisäksi tulee kumpareita. Kadun taso muuttuu, kun väliaikaisen asfaltin tilalle tulee varsinainen päällyste.

- Kadun reunaan ei rakenneta kiveystä, jolloin pintavedet imeytyvät sen viereen tulevaan ketoon ja metsikköön.

Kedolle kylvetään muun muassa heinätähtimöä, ketoneilikkaa, kevätesikkoa, mäkimeiramia, piharatamoa, puna-apilaa ja valkoapilaa.

Vuoreksen koirametsä täyttyi iloisesti heiluvista hännistä ja tassujen vipinästä, kun mummokoira Suvi juhlisti syntymäpäiviään lauantaina 8. helmikuuta. Suvin 15-vuotisjuhlat koirametsässä eivät olleet ensimmäiset laadussaan, vaan päivänsankari juhli syntymäpäiviään koirametsässä peräti kolmatta vuotta peräkkäin.
Suvin omistaja Markku Pajulahti kertoo, että idea Suvin syntymäpäiväjuhlista juontaa juurensa jo hänen jo edesmenneen koiransa syntymäpäiviin, joita järjestettiin aikana ennen sosiaalista mediaa. Tuolloin juhlavieraiksi kutsuttiin kadulla vastaan tulevia tuttuja koiranulkoiluttajia, mutta nykyisin sosiaalinen media helpottaa kutsun jakamista laajemmalle. Syntymäpäiville oli kutsuttu erityisesti seniorikoiria, mutta myös muut hyvin käyttäytyvät vieraat olivat tervetulleita.
– Kun ikää tulee koiralle, niin bileet paranee, Pajulahti kertoo.
Pajulahden mukaan koiratapaamisia järjestetään usein varsinkin pentukoirille, mutta myös iäkkäämmät koirat tarvitsevat sosiaalisia kohtaamisia.
– Sitä pitää arvostaa, että niillä on paljon elämää takanaan ja sen myötä paljon elämänkokemusta.
Suvi aloitti syntymäpäiviensä juhlistamisen jo edeltävänä päivänä, jolloin he kävivät treenaamassa koiraurheilukeskuksessa ja uimassa koirauimalassa. Juhlallisuudet huipentuivat syntymäpäiväjuhliin koirametsässä. Luvassa oli myös herkuttelua, sillä Pajulahti kertoi varanneensa juhlimaan saapuneille kakkua sekä grillimakkaraa.

Otsikon siteeraus on peräisin Kaukajärven uudesta kotiseutukirjasta. Tunteelliset sanat lausui Ilkka Jääskeläinen kirjaan taltioidussa haastattelussa. Tämä tunnelma läpäisee kauniisti ja lämpimästi kirjan tarinoita.
Aiheet ja haastateltavat ovat kiinnostavia ja leppoisia. On tarinaa uudistuneesta Haiharasta yhteisön kohtaamispaikkana. Moni juttu kietoutuu ainutlaatuisen järveen uintipaikkana, luonnon ihmeenä, MM-soutujen paikkana ja ennen kaikkea suojelun kohteena. Myös nuorten maailma harrastuksineen pääsee näkyvästi esille. Haastatellut henkilöt edustavat positiivista ja yhteisöllistä kaukajärveläisyyttä.
Kiehtova Kaukajärvi -kirja julkistetaan kaupunginosan talvipäivillä 16. helmikuuta, samalla juhlitaan kaupunginosan kuusikymppisiä. Kirjan julkaisija Kaukajärviseura ry.

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut uuden poikkeuksellisen tilanteen päätöksen Remeo Refining Oy:n Tampereen Ruskossa toimivalle jätteenkäsittelylaitokselle toiminnan sallimiseksi ympäristöluvan nojalla, mutta tietyin ehdoin. Toimintaa seurataan tehostetusti tiiviissä viranomaisyhteistyössä muun muassa ilmakuvin. Ympäristövaikutuksia arvioidaan pitkällä aikavälillä.

Hervantajärven asuinalueen keskellä sijaitsevaan Hakkisenpuistikkoon perustetaan mikrometsä, joka mukailee luonnontilaista metsää. Kehittyessään mikrometsä sitoo tehokkaasti hiiltä ilmakehästä.
Hakkisenpuistikon suunnitelmaluonnos on nähtävillä 3.–17.2. 2025 netissä, puistikossa sekä Tampereen palvelupisteessä (Frenckellinaukio 2 B), jossa siihen voi tutustua näytöllä. Puistikko perustetaan ja istutetaan tänä vuonna.

Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myönsi hakemusten sekä edellisen toimintakauden toiminnasta saatujen tietojen perusteella yhdistyksille avustuksia talviuintisaunatoiminnan järjestämiseksi. Avustuksessa huomioitu uimarantojen kunnossapito- ja valvontakustannukset.

Kaukajärven uimalan ylläpitäjä Uinti Tampere ry sai 20 000 euroa

Lisäksi avustusta saivat Lielahden Kipinä ry Suomensaaren saunan ja TaTU Tampere ry Rauhaniemen kansankylpylän toimintaan.


Talviuintisaunat ovat kasvattaneet suosiotaan, ja niillä on merkitystä myös kaupungin elinvoiman ja matkailun kannalta. Kaupungin avustustoiminnalla mahdollistetaan talviuintisaunatoiminnan kohtuulliset asiakasmaksut.

Talviuintisaunatoiminnan lisäksi TaTU Tampere ry sekä Uinti Tampere ry ovat hoitaneet myös Rauhaniemen ja Kaukajärven uimalan uimarantoja vuodesta 2018 alkaen.

Avustussummissa on otettu huomioon talviuintisaunatoiminnan sekä uimarantojen kunnossapito- ja valvontakustannukset. Arvioinnissa on lisäksi huomioitu hakijoiden toteuttama lasten ja nuorten harrastustoiminta.

Vuosittain myönnettävien yleisavustusten osalta avustusten käytön valvontaa toteutetaan seuraavan vuoden avustushakemusten käsittelyn yhteydessä.

Annalan nuorisokeskuksessa, nuokulla, on tuliterä pelihuone. Hankintoja alettiin tehdä viime vuoden puolella. Ensin tulivat pelikoneet, sitten pöydät ja lopulta kunnon pelituolit.

- Vaikka toteutus eteni aika hitaasti, nyt on vihdoin valmista. Samalla laitettiin huonetta muutenkin kuntoon. Sen käyttö on yleistynyt, ja nyt on ihan joka ilta kaikki koneet varattuina koko ajan, nuorisohjaaja Jere Rusanen kertoo.

Jeren mukaan kaveriporukat tulevat pelaamaan yhdessä. Suosittu on esimerkiksi E-sport-peli, jota voi pelata esimerkiksi viiden pelaajan tiiminä, samalla voi kommunikoida kaverien kanssa.

Muita nuorten suosimia pelejä ovat Overwatch ja Fortnite. Annalaan on saatu myös pleikkari vitonen, jota voi pelata isolla screenillä salissa.

Lisäksi taloon on hommattu Nintendon uusin julkaisu, Switch. Kahvion puolella on screeni, jolla sitä voi pelata. Tarkoitus tehdä kahvioon kisatudio, jossa nuoret pääsevät katsomaan jääkiekkoa ja j

Mitä, ihmettä, mummoja Kanjonin koulussa? On keskiviikkopäivä ja välituntihyörinä on suurimmillaan. Lasten joukkoa ohjaa opettajien lisäksi kaksi vanhempaa naista. He ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton eli MLL:n vapaaehtoisia, joiden virallinen nimitys kouluisovanhempi.
Kouluisovanhemmat toimivat eri kouluissa ympäri Tamperetta auttaen ja kuunnellen alakouluikäisiä lapsia. Koulumummolta ja -vaarilta vaaditaan avointa mieltä ja kykyä olla lasten kanssa. Erillistä koulutusta ei ole.
He ovat mukana myös retkillä ja liikuntatunneilla, solmitaan luistinten nauhoja, autetaan suksia jalkaan.

Kirjastossa on esillä 13. -25.1 harrastajataiteilija Marko Suntisen digimaalauksia sekä tussitöitä. Työt ovat värikkäitä ja niissä on paljon yksityiskohtia.
Pienestä asti piirtämistä harrastanut Suntinen on 15 vuoden ajan tehnyt muun muassa surrealistisia digimaalauksia ja scifiä. Itse oppinut kuvataiteilija on löytänyt malleja ja ohjeita netistä. Lisäksi mukana on erilaisia mielikuvituksen innoittamia hahmoja.
Maalaaminen on Suntiselle harrastus, päivätyössään hän piirtää sähkökuvia.
- Minua on nyt alkanut kiinnostaa perinteinen maalaaminen, jota myöskin opiskelen netistä. Siellä on runsaasti malleja ja tekniikkaohjeita. Voi seurata taiteilijoiden maalaamista, mistä myös oppii paljon, hän kertoo.
- Digimaalaus jää nyt vähemmälle, sillä tekoälyn tuotosten kanssa on vaikea kilpailla.
Markolla on ollut kesällä näyttely Bar Kujassa, ja Hervannan jälkeen työt ovat esillä Koilliskeskuksen kirjastossa.
Taiteen tekeminen on Markolle myös eräänlaista terapiaa ja stressin purkamista. Kiitokset antavat motivaatiota jatkaa harrastusta. Tavoitteissa hänellä on saada näkyvyyttä taiteelleen ja jopa tulonlähde siitä. Marko on jakanut töitään muun muassa instagramiin.

Polanteita, jäisiä kadunpätkiä, lumivalleja ja heikko valaistus. Siinä tavallisellekin kulkijalle iso joukko haasteita.

Mutta, kuinka pärjäävät rollaattorimuori, vanha tai nuori, näkövammainen pyörätuolin käyttäjä, lastenrattaiden kanssa liikkuja näissä oloissa?

Tätä tulivat Hervannan keskustaan oikein paikan päälle kertomaan Suomen Kuurosokeat ry:n järjestöohjaaja Milla Lindh ja vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja Sirpa Virtanen avustajansa Riitta Vireniuksen kanssa.

Millalla on putkinäkö eli silmäsairaus, jossa näkökenttä supistuu. Sirpa tarvitsee avustajaa liikkuessaan manuaalikäyttöisellä pyörätuolilla.