”Tämä on sydämeni kirjasto”
Liisa Hakanen työskenteli Hervannan kirjastossa kahdessa eri toimipisteessä yli 30 vuoden ajan. Kirjaston arkkitehtuuri jaksaa pitkästä urasta huolimatta ihastuttaa kauneudellaan, sillä siihen ei kyllästy. Kuva: Satu Lepistö
Liisa Hakanen ei ole ennen haastattelupäivää käynyt Hervannan kirjastossa pariin vuoteen. Paikka on silti tärkeä ja rakas, vaikka korona-aikana Hakanen ei ole siellä käynytkään.
13 vuotta sitten Hakanen jäi eläkkeelle virastaan Hervannan kirjaston kirjastonjohtajana oltuaan työssä yli 30 vuoden ajan. Sinä aikana kirjasto ehti muuttaa Ahvenisjärven koululta nykyisiin tiloihinsa ja Hervanta kasvaa.
Satu Lepistö
02.02.2022
Liisa Hakasesta piti tulla oikeastaan suomen kielen opettaja. Hän on ollut lukemisen puolestapuhuja aina, ja yliopisto-opinnot tähtäsivät opettajuuteen. Kesken opintojen nuorelle Hakaselle syntyi kuitenkin oivallus: hän halusi tehdä kirjastotyötä.
– Se oli niin voimakas tunne, että menin melkein heti vanhaan kirjastotaloon Mikko Mäkelän juttusille. Mäkelä oli kirjallisuusmaailmassa voimakas hahmo ja tunnettu muun muassa 1940-luvulla syntyneen Mäkelän piirin perustajana, Hakanen sanoo.
Mäkelän piiri synnytti monia aikalaiskirjailijoita, sillä esimerkiksi Väinö Linna ja Lauri Viita olivat sen jäseniä. Myös Hakasen työura sai Mäkelän tapaamisesta vauhtia, sillä ura Hervannan kirjastossa aukeni Kouvolassa käydyn harjoittelun ja opiskelujen jälkeen.
Hervantaan oli helppo juurtua
Hakasen siirtyessä Hervannan kirjaston sivukirjastonhoitajaksi vuonna 1977 kirjasto oli ollut olemassa Ahvenisjärven koulun yläkerrassa kaksi vuotta. Hervanta oli kasvava alue, jossa kirjasto oli kehittymässä. Hakaselle yhä rakkaassa kirjastossa työskenteli jo tuolloin osittain samoja ihmisiä kuin nyt.
– Hervantaan oli helppo juurtua, sanoo Hakanen.
Vuonna 1989 kirjasto muutti nykyisiin tiloihin. Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuri ihastuttaa Hakasta yhä. Sen kiinnostavat muodot kiehtoivat työurallakin jokaisena päivänä.
– Oli upeaa muuttaa tällaiseen työpaikkaan ja avata hervantalaisille kaunis kulttuuritila, Hakanen toteaa.
Kirjaston tilat kuusinkertaistuivat ja henkilökuntakin kaksinkertaistui Hervannan ytimeen muuttaessa. Avajaiset vetivät paljon väkeä ja innostusta hervantalaisissa. Vihkiäiset Hakanen muistaa juhlavana tilaisuutena, jossa olivat paikalla molemmat arkkitehdit ja silloinen kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen.
Hervannan kirjasto – sydämen kirjasto
Eläkkeellä ollessaan Hakanen on julkaissut isänsä suvusta sukukirjan, nauttinut mökkeilystä, lukemisesta ja kulttuuritapahtumista. Eläkkeellä olossa kiehtoo vapaus tehdä erilaisia asioita, joihin työuran aikana ei ollut aikaa. Perheessä on jo neljä lapsenlasta, joiden kanssa Hakanen toivoo viettävänsä entistä enemmän aikaa koronan hellitettyä. Mieli palaa myös matkoille, ja esimerkiksi Pompeijissa käynti parin vuoden takaa on painunut mieleen eloisina kuvina.
– Työuralta olen kaivannut eniten ihmisiä täältä kirjastosta sekä ensi käden tietoa kirjoista, paljon lukeva Hakanen sanoo.
Hakanen kutsuu Hervannan kirjastoa sydämen kirjastokseen. Sellaisen siitä tekee sen sisältö: kirja ja musiikki, sekä työntekijät ja kirjaston käyttäjät.
