Asukasillassa puhuttivat koulutus, katujen kunnossapito ja joukkoliikenne
Asukasillassa asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa apulaispormestarit Ilkka Sasi, Pekka Salmi ja Matti Helimo sekä pormestari Kalervo Kummola. Tilaisuuden juonsi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen.
Etelä-Hervannan koululla järjestettiin 25.9. Tamperelaisten ilta, jossa hervantalaiset ja muualta paikalle tulleet esittivät kysymyksiä koskien Hervantaa ja koko kaupunkia. Tapahtuma oli osa asukasiltojen sarjaa, jossa Tampereen päättäjät käyvät erityisesti uusissa kohteissa kuulemassa asuinalueiden asukkaiden mielipiteitä.
Milla Zuev
27.9.2023
Tilaisuuden juonsi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen (sd.). Kysymyksiin olivat vastaavassa kaupunkiympäristön palvelualueen lautakuntien apulaispormestari Pekka Salmi (sd.), kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan apulaispormestari Matti Helimo (vihr.), elinvoima- ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestari Ilkka Sasi (kok.) ja pormestari Kalervo Kummola (kok.).
Asukasiltaan osallistui suuri joukko yleisöä. Kysymyksiä oli saanut lähettää myös ennakkoon. Ennakkoon kysymyksiä lähettäneet saavat kirjallisen vastauksen kysymykseensä. Asukkaita mietityttivät erityisesti lapsiin ja nuoriin, koulutukseen, turvallisuuteen ja katujen kunnossapitoon liittyvät teemat.
Koulutus
Eveliin Nikunlassi Etelä-Hervannan koulun vanhempainyhdistyksestä kiitti siitä, että Etelä-Hervantaan on saatu hieno uusi koulu. Häntä kuitenkin mietityttivät koulujen ryhmäkoot. Opettajien ammattiyhdistys on ajanut luokkakokojen pienentämistä siten, että 1–2 luokkien koot olisivat korkeintaan 18 oppilasta, kolmannesta luokasta alkaen 20 oppilasta. Monet oppilaat tarvitsevat erilaista tukea ja luokkakoko määrittää paljon oppimista. Helsingissä luokkakoot ovat lähtemässä nousuun. Voisiko luokkakokoja pienentää Tampereella?
Helimon mukaan pormestariohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan Tampere pyrkii pysymään kaupunkiseudun keskitasolla luokkakoissa. Tällekin lukuvuodelle perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen on lisätty henkilökuntaa. Kaupunkiin on myös muuttanut vuoden aikana 350 uutta lasta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Ensi vuodelle ennuste on 90. Helimo ei lupaa, että luokkakokoja kyettäisiin kasvavassa kaupungissa pienentämään, mutta ainakin nykyiset koot pyritään turvaamaan. Lisäksi parhaillaan on käynnissä kolmatta vuotta pienryhmiä lisäävä ohjelma. On myös tärkeää muistaa, että ryhmät ovat erilaisia: toisille suuri luokkakoko ei ole ongelma, kun taas toisten oppiminen kärsii suuressa ryhmässä. Resursseja pitääkin Helimon mukaan suunnata enemmän sinne, missä tukea eniten tarvitaan.
Johannes Pohjois-Hervannasta pohti, kuinka Etelä-Hervannan koulun kaltaisessa suurkoulussa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus. Kouluissa on yhä enemmän muualta kuin Suomesta kotoisin olevia oppilaita. Miten uudessa Etelä-Hervannan koulussa otetaan tämä asia huomioon ja vältetään esimerkiksi kiusaamista?
Helimon mukaan kaupunki suuntaa tukea enemmän niihin kouluihin, joiden oppilaiden kielitausta on rikas.
Näihin kouluihin suunnataan enemmän pienryhmä- ja valmistavaa opetusta. Tuen muodot rikkaiden kielitaustojen kouluissa ovat erilaisia. Kiusaamiseen puolestaan Tampereella on yleisesti pyritty puuttumaan monenlaisilla uusilla keinoilla: käytössä on kiusaamisvilkku ja tolppa, jota voi painaa, jolloin välituntivalvoja tulee paikalle saman tien, jos kiusaamista tapahtuu. Myös pienempi ryhmäkoko voi olla hyvä ennaltaehkäisevä toimi. Helimo kannustaa koulukiusaamista huomatessa kertomaan siitä lähimmälle aikuiselle, sillä varhaisella puuttumisella asiaan pystytään paremmin vaikuttamaan.
Myös kouluruoka ja toisen asteen koulutus puhuttivat asukasillassa. Moni on ollut huolissaan siitä, ettei Tampereella ole riittävästi lukiopaikkoja. Pormestari Kummolan mukaan päätöksiä lukiopaikkojen lisäämisestä on tehty. Eräs syy lukiopaikkojen vähyyteen on Kummolan mukaan se, että Tampereelle tulee paljon lukioiden oppilaita ympäryskunnista, jolloin paikkoja ei ole jäänyt tamperelaisille.
Kouluruoan suhteen Tampereella tehdään paljon: ruoat tilataan Pirkanmaan Voimian kautta. Voimia on Helimon mukaan vakuuttanut, että mikäli lapsi ottaa jokaista tarjolla olevaa ruokaa, ravintosuositukset täyttyvät. Vuoreksen koululla on juuri alkanut kouluruokaneuvosto, johon tulee vanhempainyhdistyksen edustus, edustus ala- ja yläkoulusta sekä rehtori- ja poliitikkoedustus.
Katujen kunnossapito
Hanna Voutilainen Hervannasta muistutti, että Sähköraitilla on ollut hyvin heikkoa talvikunnossapitoa. Vammautuneiden ja iäkkäiden ihmisten on hankala kulkea, ellei katuja pidetä kunnossa. Myös Ahvenisraitti on ollut talvisin usein hyvin liukas.
Salmi myönsi, että Tampereella on ollut ajoittain pahoja haasteita talvikunnossapidossa varsinkin silloin, kun lunta tulee paljon. Jos haasteet ovat jatkuvia, Salmi kehottaa ottamaan yhteyttä Frenckellin palvelupisteeseen, jotta tieto saadaan eteenpäin ja sitä kautta urakoitsijalle ja päätöksentekijöille. Salmen mukaan jos kaupungin huollettavaksi jätetty alue on aurattu huonosti tai kulkutielle on jätetty penkka, kyseessä on laiminlyönti.
Sähköpotkulaudat ja joukkoliikenne
Vuokrattavat sähköpotkulaudat aiheuttivat asukasillassa vilkasta keskustelua. Tällä hetkellä sähköpotkulautoja pysäköidään mihin tahansa, eikä niille ole minkäänlaista määrättyä pysäköintipaikkaa. Lisäksi ne aiheuttavat vaaratilanteita etenkin viikonloppuisin ja öisin. Millä tavoin kaupunki aikoo puuttua tähän ongelmaan?
Kummolan mukaan kaupunki on tunnistanut sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat. Kummola on vastikään nimennyt työryhmän hoitamaan asiaa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Pekka Salmi.
Salmen mukaan kaupunki on saanut paljon palautetta sähköpotkulaudoista. Tällä hetkellä tilanne on se, että sähköpotkulautoja vuokraavat firmat täytyisi saada suostumaan yhteiseen sopimukseen pysäköintipaikoista ja muista käyttöehdoista, tai ne täytyy pakottaa sopimukseen.
Sähköpotkulautaparkkia ehdotettiin esimerkiksi Hervannan keskusaukiolle. Salmen mukaan parkkiverkosto on jo suunnitelmissa, ja myös Hervannassa olisi parkki.
Erään asukkaan mielestä ratikan tulo Hervantaan on osaltaan vienyt Hervannan joukkoliikennettä heikompaan suuntaan. Nyt moniin paikkoihin ei bussilla pääse lainkaan.
Salmen mukaan Hervannan osalta raitiotie on perusratkaisu. Syöttöliikennettä on rakennettu raitiotielle ja lisäksi Hervannassa kulkee joitain muita bussilinjoja. Tällä on Salmen mukaan tarkoitus edetäkin, mutta toisaalta monista sellaisista paikoista on tullut palautetta, joista ratikkapysäkille on hyvin pitkä matka. Yksi tällainen paikka on Näyttelijänkatu. Salmi kertoi, että selkeitä heikon saavutettavuuden alueita pyritään parantamaan lähitulevaisuudessa. Hän kuitenkin muistutti, että joukkoliikenteen muuttaminen on hidasta, sillä monet päätökset ovat sopimusten takana, ja myös kilpailutus on hidasta. Ongelmia ei siis saada ratkaistua hetkessä.
Digitaidot ja liikuntamahdollisuudet
Lisäksi asukasillassa kannettiin huolta lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksista inflaatiossa, sekä ikääntyneen väestön digitaidoista ja osallisuudesta yhteiskunnassa. Helimo muistutti, että Tampereella on käytössä Lupa liikkua, lupa harrastaa -malli, joka tarkoittaa ilmaista liikuntaa lapsille eri puolilla kaupunkia. Myös Hervannassa on omat ryhmät. Lisäksi Tampereen kaupungin köyhyysohjelma on lanseerannut harrastuspassin kaikille yläkouluikäisille, jotka saavat sen avulla käyttöönsä lukuvuotta kohden 100 euroa. Tällä voi maksaa mitä tahansa harrastusta. Lisäksi Helimo muistutti Hervantaan valmistuvasta tekojäästä, joka on iästä riippumatta hyvä harrastusmahdollisuus. Kummola muistutti, että lasten ja nuorten kohdalla on pormestariohjelmassa linjattu, etteivät heidän harrastusmaksunsa saa nousta, vaikka aikuisten nousisivat.
Vanhempien ihmisten digitaidot ovat monelle huolenaihe, sillä nykyään lähes kaikkeen yhteiskunnalliseen osallistumiseen tarvitaan jotakin digitaalista palvelua. Erään asukkaan mukaan moni ikääntynyt kokee voimakasta ahdistusta tuntiessaan itsensä syrjäytetyksi yhteiskunnasta digitaitojen ollessa heikot.
Helimon mukaan jokaisella on oltava mahdollisuus ja oikeus asioida tarvitsemissaan palveluissa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan myös ilman digiosaamista. Hän kuitenkin muistutti, että esimerkiksi Työväenopisto järjestää digitaitokursseja. Yleisöstä huomautettiin, että kirjasto järjestää digitaitojen opetusta jatkuvasti ilmaiseksi.