Avajaisfanfaarit raikuivat ja kassakoneet kilisivät
Hervantakeskus 1980-luvulla. Kuva: Kuvakulma Kulmala & Peltonen Oy, Vapriikin kuva-arkisto
Avajaisfanfaarit raikuivat 30.10.1979 kello 9 Hervantakeskuksessa, kuukausi rakennuksen vihkiäisten jälkeen.
Sirpa Koivu
30.10.2024
Siitä alkoi kassakoneiden kilinä, joka ei ole vieläkään loppunut.
Uteliaiden, asiakkaiden ja hämmästelijöiden joukot vaelsivat ihmettelemässä arkkitehtuurin ihmettä ja metsästämässä satoja tarjouksia. Onko tämä juna-asema vai punatiilinen tehdasrakennus?
Yläkerran Kahvila Tahitissa sopi lepuuttaa jalkoja ja ehkäpä juoda kahvit ennen junan kyytiin nousemista. Aseman ikkunoitahan rakennuksen suuret kaari-ikkunat muistuttivat.
Niin totesi rakennuksen vihkiäisissä 27.9 itse professori Reima Pietiläkin: ”Hervanta-keskus on kuin rautatieasema, koko ajan tapahtuu jotain. Toisessa päässä on kahvila, kummallakin sivuilla junavaunut.”
Hervantakeskus oli Pietilän mukaan myös ennen muuta Hervannan oma sisähalli, suuri ja lämmin sisätila ja talvipuutarha.
Hei hulinaa ja arpaonnea!
Kilpaa täytettiin osallistumiskuponkeja, avaisarpajaisten palkintona oli 3000 markan ostoskortti. Lukuisten kahvitarjoilujen lisäksi Sähkövaparissa tarjottiin kuntojuomaa, silmäoptikko lupasi ilmaisen näöntarkastuksen, ja Kuvakulmassa vaihdettiin salama ilmaiseksi. R-kioskilla annettiin 20 prosentin alennus irtonumeroista.
Tapsantorin avajaiskahveilla tarjottiin Suomen suurinta käpykakkua, jonka oli leiponut Sauli Mäkinen, hänkin hervantalainen legenda. T-Market Jori haastoi asiakkaat avajaisturnajaisiin. Onnekkaalla oli luvassa 10 vuorokauden matka Moskovan olympialaisiin.
Ensimmäinen liikekeskuksen yrittäjäyhdistyksen Meriittitiili annettiin kaupunginjohtaja Pekka Paavolalle hänen ansioistaan Hervannan kehittämiseksi. Vuosittaista Hervannan hyväksi toimineiden palkitsemisperinnettä jatkaa nykyään Hervannan Tiedotusyhdistys ry.
Toisaalta kiva, toisaalta outo
Uudessa kauppakeskuksessa oli isoa ja pientä kauppaa, monenmoista palvelua, mutta oliko niitä riittävästi vai liikaakin. Hervannan Sanomien Anne Karuvuori haastatteli muutamia asiakkaita avajaispäivänä. Kommentit olivat melko ristiriitaisia.
Kuusi vuotta Hervannassa asunut Heikki Pitkäniemi oli tyytyväinen. Hänen ei ollut tarvinnut kaupungille varta vasten lähteä koska Hervannasta sai kaiken tarvittavan.
– Uudessa keskuksessa kaikki tuntuu käytännölliseltä. Kehitystä se on ja hyvinvointia. Ei sen esteeksi kannata mennä. Kaikkiin liikeisiin kyllä riittää asiakkaita, niin uusiin kuin vanhoihinkin.
– Hervantakeskus sopii minun silmääni. Se on kyllä kiva, minä tykkään siitä. Eri asia sitten, onko se käytännöllinen.
Lea Halkola ja Helena Niemi löysivät kiitettävää apteekkipalvelujen sijainnista keskustassa ja toivottiin erikoistavaraa saatavan. Olisiko kuitenkin halvempaa kaupungissa. Lisää ruokakauppoja ei ollut kaivattu.
Kumpikaan ei erikoisemmin pitänyt rakennuksen ulkonäöstä eikä sijaintikaan ollut paras mahdollinen. Kovasti huoletti kauppakeskuksen sijainti vilkkaan kadun varrella.
Hervannan legendat, Tapsa ja Jori
Hervantakeskuksen vastakkaisissa päissä palvelivat suuret marketit, Tapsantori ja T-market Jori.
– Hervantakeskus on koko itäisen Tampereen monipuolisin ostoskeskus. Yhteisyössä muiden yrittäjien kanssa pystymme luomaan todella kilpailukykyisen kokonaisuuden, kauppias Tapio Tamminiemi totesi avajaisten aikaan.
Tapio ja Helén Tamminiemi muuttivat Hervantaan 1975. He avasivat Pallopuistossa K-valinta Tapsantorin. Nimi siirtyi muuton myötä Hervantakeskuksen myymälään.
– Meillä T-market Jorissa on tärkeintä asiakkaidemme tyytyväisyys. Myös tulevaisuudessa palvelulla tulee olemaan entistä suurempi merkitys, kauppias Jorma Rinne lupasi lehti-ilmoituksessaan.
T-market Jori kantoi ensimmäisen kauppiaansa nimeä kauppiasvaihdostenkin jälkeen vuoteen 1994 asti, jolloin keskusliikkeen järjestelyjen myötä se muuttui Superspariksi.
Hervantakeskuksen laajennuksen myötä Tapsantori ja Superspar jäivät historiaan vuonna 2007. Syntyi uuden ja vanhan puolen yhdistämä kauppakeskus Duo.
Kultaa, kiharoita ja kukkasia
Toimintansa aloitti kauppakeskuksen 9000 neliömetrin tiloissa kaikkiaan 25 liikettä. Rakennuksessa toimivat Tapsantorin ja T-market Jorin lisäksi myös Kahvila Tahiti, Posti, R-kioski, Sähkövapari, Hervannan Basaarikukka, Ravintola Hermanni, äitiysneuvola, Hervannan lääkevarasto, Kauneushoitola Seija Luosala ja Kaija Nurmesniemi, Veikkaus, Hervannan liikennekoulu, Kuvakulma, Aamulehden tilauskonttori, TAP eli Tampereen Aluesäästöpankki ja Yhdyspankki.
Yläkerran junavaunujen pikkuliikkeissä toimivat Lukkoliike Karjalainen, Kellosoppi, Kello ja kultapörssi Kreutzer, Hervannan parturi-kampaamo, Hervannan optiikka, Lasten pukimo Sinttusanteri, Turkisliike Ninnas ja Siiri Korkeen liiviliike.
Samaan aikaan Keinupuistokeskuksessa aloittivat lastenvaateliike Kampetta ja Hervannan Rauta. Tilat olivat vapautuneet postilta. Lelujen, paperien ja valokuvatarvikkeiden erikoismyymälä Manner avasi myös siellä pari viikkoa myöhemmin.