Avoin koodi puuttuu vaalikoneiden ongelmallisuuteen
Muotoilija Kalle Järvenpään ja vaalikonetutkija Veikko Isotalon avoimen lähdekoodin vaalikonealusta pyrkii ratkomaan vaalikoneiden yleisiä ongelmia. Kuvituskuva.
Vaalikoneet näyttelevät isoa roolia suomalaisessa demokratiassa. Tutkimusten mukaan vaalikoneiden antamat suositukset painavat vaakakupissa yhtä paljon, kuin läheisen antama suositus. Vaalikoneet eivät kuitenkaan ole ongelmattomia.
Pekka Ohtokangas
8.3.2023
Vaalikoneisiin jää sokeita pisteitä. Tämän huomasi muotoilija Kalle Järvenpää osallistuessaan Aalto-yliopiston Ylen kanssa yhteistyössä järjestämälle kurssille.
– Kurssikokonaisuuden puitteissa oli mahdollisuus miettiä vaalikoneita. Tutustuin aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen ja tutkimuksiin ja huomasin, että kehitettävää olisi.
Vaalikoneet ovat pysyneet pitkälti samanlaisina alusta lähtien.
– Paljoakaan kehitystä ei ole tapahtunut etenkään viimeisen kymmenen vuoden aikana. On päädytty ratkaisuihin, joissa on pysytty, mutta jotka voidaan kyseenalaistaa.
Järvenpää sai ajatuksen avoimen lähdekoodin vaalikoneesta, joka puuttuisi epäkohtiin. Mukaan lähti vaalikonetutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistolta.
– Vaalikonealustamme pohjaa tehtyyn tutkimukseen ja uuteen tutkimukseen, jota teemme kehitystyön ohella.
Vaalikone ja sen rinnalla kulkeva tutkimus saikin kolmivuotiset apurahat Sitralta ja Koneen Säätiöltä.
Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, että kuka tahansa koodaustaitoinen voi ottaa vaalikoneen käyttöönsä ja muokata sitä tarkoitukseensa sopivaksi.
– Olemme käyttäneet kankeaa termiä ”vaalikonealusta” sen korostamiseksi, että emme tee yhtä vaalikonetta vaan alustan, tai koodikirjaston, jonka avulla niitä voidaan rakentaa.
Mitä pellin alla tapahtuu?
Vaalikoneiden ongelmat ovat osin ilmiselviä, osin hieman epäselvempiä. Ilmiselvin ongelma on läpinäkyvyyden puute.
– Kun ei tiedetä mitä pellin alla tapahtuu, se on oikeasti ongelma, Järvenpää kertoo.
– Jos jättää vaikka vastaamatta johonkin kysymykseen, emme voi tietää miten se vaikuttaa koneen antamaan suositukseen.
Tämä tietenkin antaa kolauksen luotettavuudelle. Sisällön laatii toimitus väittämien muodossa ja toisaalta ehdokkaat vastausten.
– Käyttäjä, siis äänioikeutettu, voisi ihanteellisesti osallistua agendan asettamiseen, siis väittämien, mutta näin ei juuri ole. Heitä kyllä kuullaan jonkin verran kysymyksenasetteluprosessissa ainakin Helsingin Sanomien ja Ylen koneita rakennettaessa.
– Helsingin Sanomilla hyvänä uudistuksena tällä kertaa oli, että saa valita selkeästi aluksi mihin aihealueisiin haluaa vastata.
Hankalammat ongelmat vaalikoneiden kohdalla ovatkin kysymykset, niiden asettelu ja niiden painottaminen.
– Usein toistuvia ongelmia ovat kysymysten muotoilut. Yleensä esiintyy väittämiä. Niissä pitäisi olla todella tarkkana, jotta ne ovat tarpeeksi yksinkertaisia ja tarkkoja.
Kysymykset saattavat sisältää vahingossa kaksi väittämää, jolloin ei voi tietää kumpaa väittämää on tarkoitettu.
– Ongelma on, että ehdokkaat ja äänioikeutetut voivat painottaa vastatessaan näitä kahta väittämää eri lailla, kun oleellista olisi, että kaikki ymmärtäisivät kysymyksen samalla lailla.
Moraalikysymyksiä
Vaalikoneet myös pelkistävät ja yksinkertaistavat asiakysymyksiä, jolloin äänestäjän täytyy tehdä mustavalkoisia ratkaisuja vaalikonetta tehdessään.
– Se on ongelmallista, mutta myös tarpeellista tällaisessa systeemissä. Niillä pyritään erottamaan niin ehdokkaat kuin puolueetkin toisistaan.
– Yksi tapahan olisi keskittyä vain arvokysymyksiin tai moraalikysymyksiin. Niihin voisi olla helpompi vastata vahvalla kannalla. Äänestäjän ei tarvitsisi tehdä tutkimustyötä vastatakseen.
Järvenpää nostaa myös mielenkiintoiset ajatuksen ehdokkaista:
– Onko valittu ehdokas meidän valitsemana delegaattina äänestämässä meidän mielemme mukaan, vai meidän mandaatilla päättämässä oman harkintansa mukaan?
Vaalikoneissa pimentoon jäävät myös ehdokkaiden pätevyystekijät. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä nosti Ylen haastattelussa esiin, ettei ehdokkaiden yhteistyökykyä tai asiaosaamista puntaroida millään tavalla.
Avoin koodi
Järvenpään ja Isotalon luoma vaalikonealusta ei pysty vaikuttamaan siihen, miten kysymyksiä muotoillaan, mutta ongelmaa ratkomaan he ovat luomassa myös avoimen ja elävän ohjeen, joka kulkee vaalikoneen rinnalla. Avoimen koodin vaalikoneen etu on myös siinä, että pienemmät toimijat voivat saada vaalikoneen käyttöönsä. Myös isot toimijat voivat ottaa OpenVAA-vaalikoneen käyttöönsä vapaasti.
– Joka vaaleissa vaalikoneisiin laitetaan rahaa ja vaivaa, jotta saadaan sama, perusmuotoinen vaalikone. Avoimen vaalikonealustan tarjotessa pohjan voitaisiin panoksia käyttää perustoteutuksen sijaan uusien ominaisuuksien ja käyttötapojen innovointiin sen päälle.
Ironista kyllä suuret toimijat Yle ja Helsingin Sanomat ovat uusineet vaalikoneitaan eduskuntavaalien alla.
– Haluan ajatella, että meidän konsultaatiolla on ollut vaikutusta ainakin Helsingin Sanomien uudistukseen, mutta en voi olla varma.
– On todella hienoa, että mediat ovat näissä vaaleissa selkeästi kehittäneet vaalikoneitaan ja haluaisin ajatella, että meidän konsultaatiollamme on ollut vaikutusta ainakin Helsingin Sanomien uudistukseen, mutta en voi olla varma. Näistä askelista huolimatta on varaa kehittämiselle ja uusille ideoille, ja on hyvin kiinnostavaa nähdä, miten äänioikeutetut suhtautuvat nyt tehtyihin uudistuksiin.
Avoimesta vaalikoneesta voi lukea lisää osoitteesta OpenVAA.org.
