Ennen oli ryteikköä ja heinikkoa
Vastaava työnjohtaja Vesa Fredriksson on huomannut ostajakäyttäytymisen muuttuneen viime vuosina. Kuva: Pekka Ohtokangas
Hervantajärven rannat rakentuvat niin, että humina käy. Kaakamonkaaren toiselle puolelle rakentuu pientaloja. Kaaren päässä seisoo neljäkerroksinen kerrostalo.
Pekka Ohtokangas
18.1.2023
Kerrostalon vieressä on kaksi neljän asunnon rivitaloa. Alueella on vielä mihin rakentaa, mutta ei kauaa.
– Vielä vähän aikaa sitten tässä oli ryteikköä ja heinikkoa, J.Malmin vastaava työnjohtaja Vesa Fredriksson kertoo.
Kerrostalo ja rivitalot ovat kangasalaisen J.Malmin rakentamia. Taloissa on otettu huomioon taas muuttunut ostajakäyttäytyminen.
– Vielä joku vuosi sitten rakensimme 18 neliöisiä yksiöitä. Näissä taloissa yksiötkin ovat 32 neliöisiä ja asuntoja löytyy joka koosta yksiöistä aina viisiöihin.
Talojen suunnittelu alkoi vuonna 2021. Siinä vaiheessa ahtaiden yksiöiden ja kaksioiden ostaminen tyssäsi ja kaikki halusivat tilavampiin asuntoihin, kiitos koronan ja etätöiden.
Kahta mieltä saunasta
Hervantajärvi alkaa olla haluttu paikka asua. Ratikka on tuonut elinvoimaisuutta ja alueella on kaunista luontoa, josta nauttia.
– Nämä talot ovat mukavalla paikkaa. Tontti rajoittuu puistoon ja ulkoilureitit ovat kotiovella, Fredriksson sanoo.
Huoneistot ovat laadukkaita, trendikkäitä sekä avaria ja kerrostalossa on saatavilla eri kokoisia asuntoja saunalla tai ilman.
– Suomalaiset ovat nykyään kahta mieltä saunasta. Toisille se on välttämättömyys, toisille taas se on vain liian kallis varasto.
Rivitalojen asunnoissa on kaikissa sauna. Rivitalot ovat lattialämmityksellisiä ja puurunkoisia, kerrostalo taas on betonista.
– Tämä on paikalleen valettua betonia. 27 senttinen betonilattia takaa aika hyvän äänieristyksen.
Rivitalojen asunnoista on myyty puolet ja kerrostalosta on myyty tai varattu noin kolmannes asunnoista.
– Varauksia ja kyselyitä tulee tasaiseen tahtiin, vaikka yleisestihän asuntokauppa on hidastunut viime kuukausina, J.Malmilta Minna Hovi kertoo.
Rakentamisen kustannukset
Rakentaminen oli vaikeuksissa viime vuoden alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Venäjään kohdistuneet talouspakotteet aiheuttivat saatavuuspulaa rakennusaineissa.
– Venäjältä on tullut paljon terästä ja puuta. Se oli aluksi kova isku rakentamiselle.
Saatavuus on nyt parantunut, kiitos korvaavien ketjujen.
– Vielä keväällä ei tahtonut saada mitään. Nytkin hinnat ovat aika kovat, vähän ovat sentään rauhoittuneet. En tiedä tuleeko hinnat koskaan palautumaan entiselleen, Fredriksson sanoo.
Talven selkään
Rakennuskustannuksiin vaikuttaa myös keli. Rakenteilla olevien runko- ja maatyöt saatiin tehtyä ennen lumien tuloa.
– Jos talven selkään lähtee rakentamaan, tulee siitä lisäkustannuksia. On täälläkin saatu tehdä aamuisin pari tuntia lumitöitä, ennen kuin ollaan päästy tuottaviin töihin.
Vaihtelevat kelit eivät kuitenkaan ole rakennustyömailla suotavia. Fredriksson valitsee mieluummin pienen pakkasen kuin vesisateen.
– Ääri-ilmiöt ovat todellakin lisääntyneet. Joko on paljon pakkasta tai on plussan puolella.
Kuin alleviivatakseen Fredrikssonin sanomisia, taivaalta, jolta hetki sitten satoi vettä, alkaa sataan lunta.
