Hervannan kalliosuojiin mahtuu yhteensä 26 000 ihmistä

Nämä Hervannan jäähallin tilat toimivat hätätilanteessa väestönsuojana. Kuva: Suvi Roselli

Käynnissä oleva Ukrainan sota on saanut jotkut pelkäämään, että jotain samanlaista voisi tapahtua myös Suomessa. Niinpä onkin herännyt kysymys siitä, että missä kunnossa väestönsuojat ovat ja onko niitä riittävästi. Hervannan Sanomat kysyi asiaa Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttulalta, joka kokosi vastaukset eri lähteistä lukijoidemme hyödyksi.
Hänen mukaan väestönsuojatilanne on kokonaisuutena arvioiden Pirkanmaalla ja Tampereella varsin hyvä. Väestönsuojapaikkoja on selvästi enemmän kuin asukkaita Tampereella.
Kerrostaloasukkaille oikea osoite hätätilanteessa on useimmiten kiinteistön oma väestönsuoja. Sellainen on rakennettava, jos asuintalojen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä.
– Suojapaikkoja löytyy Tampereella määrällisesti kaikille muillekin asukkaille, koska rakentamisen yhteydessä esimerkiksi teollisuuteen, virastoihin ja laitoksiin sekä liikerakennuksiin on syntynyt suojapaikkoja huomattavia määriä ja näitä on mahdollisuus hyödyntää tarvittaessa niiden asukkaiden osalta, joilla ei ole suojaa omassa asuinrakennuksessa.
Asukkailla, jotka ovat vailla suojaa Perttula viittaa muun muassa omakotiasujiin.
Esimerkkinä voi mainita Hervannan, josta kyllä löytyy kolme suurta kaupungin omistamaa kalliosuojaa, joihin mahtuu yhteensä 26 000 henkeä. Ne sijaitsevat uimahallin tiloissa Insinöörinkatu 10:ssä, pysäköintitiloissa Insinöörinkatu 70:ssä ja jäähallin tiloissa Ruovedenkatu 1:ssä, mutta ne on tarkoitettu ensisijaisesti niille taloyhtiöille, jotka ovat ostaneet sieltä paikan ja vapautuneet siten oman väestösuojan rakentamisvelvollisuudesta.
Kaupungin omistamia ja hallinnoimia väestönsuojapaikkoja on myös julkisissa tiloissa kuten kouluissa ja päiväkodeissa, mutta nekin on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.
– Päätös väestönsuojien käyttöönotosta tulee hätätilanteessa aina viranomaiselta. Toivottavasti emme koskaan ole siinä tilanteessa, että tarvitsemme väestönsuojia, mutta jos tilanne sitä vaatisi, niin tarvittavista suojautumistoimista tai -paikoista tultaisiin viestimään erikseen, Perttula sanoo.

Suvi Roselli

14.9.2022

Esteettömyydessä puutteita

Perttulan mukaan julkisissa tiloissa sijaitsevien väestönsuojien tekninen kunto on Tampereella hyvä. Kaikkien suojien kuntoa on tarkasteltu ja tarvittaviin perusparannuksiin liittyen on tehty suunnitelma.
– Hervannassa uimahallin yhteydessä sijaitseva A-luola on teknisesti käyttökunnossa. Kohteen suojanaikainen talotekniikka kuitenkin lähestyy teknisen käyttöikänsä loppua. Pysäköintialueena toimiva B-luola on teknisesti kohtuullisessa kunnossa. Luolaa valmistellaan tiiviyskoetta varten. Tämän vuoksi kohteessa suoritetaan syksyn aikana pienempiä kunnossapitotöitä muun muassa oville ja venttiileille.
– Jäähallina toimiva C-luola on VSS-laitteiden osalta teknisesti hyvässä kunnossa, Perttula vakuuttaa.
Jokaisella väestönsuojalla pitää olla nimetty ja koulutettu hoitaja, joka vastaa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon saattamisesta.
– Tieto väestönsuojasta tai -paikoista pitäisi löytyä kiinteistön pelastussuunnitelmasta.
Väestönsuojissa on suojakohtainen varustelutaso. Sieltä löytyy muun muassa vesisäiliöitä, kuivakäymäliä, suojatelttoja sekä joditabletteja, taskulamppuja, paristoja ja erilaisia työkaluja.
– Varusteita täydennetään tarvittaessa havaittujen puutteiden perusteella.
Pääsy kaupungin omistamiin kalliosuojiin on periaatteessa esteetön, koska niihin pääsee autollakin luiskia pitkin. Puutteita kuitenkin esiintyy, ainakin Hervannan Atomikadulla, missä hissi on ollut useiden kuukausien ajan pois käytöstä rikkoutumisen vuoksi.
– Syy korjauksen viiveeseen on varaosapuute. Rikkoutunutta varaosaa ei ole saatu maailmanlaajuisen toimitusongelman vuoksi. Hissi korjataan mahdollisimman pian sitten, kun varaosa on saatu, Perttula lupaa.
Taloyhtiöiden väestönsuojissa esteettömyyden taso vaihtelee. Siellä toimiminen edellyttää Perttulan mukaan joka tapauksessa avustajia.
Hätätilanteessa väestönsuojiin meneminen ei kuitenkaan olisi ensimmäinen ja ainoa keino suojella ihmisiä.
– Ensisijaisesti väestöä pyrittäisiin siirtämään turvallisemmalle alueelle, Perttula sanoo.