Hervannan Meriittitiili 2021 professori Olli Kultalahdelle
elämäntyöstä Hervannan hyväksi
Heikki Vilén (vas), Petri Pekkola ja Olli Kultalahti juhlistivat Ollin elämäntyötä Hervannan hyväksi. Kuva:Johanna Nordlund
Vuodesta 1979 lähtien vuosittain jaettu Hervannan Meriittitiili on huomionosoitus henkilölle, yhteisölle tai toiminnalle, joka on edistänyt merkittävästi hervantalaisten hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä tuonut Hervantaa erityisen myönteisesti esille Tampereen seudulla ja laajemmin maailmalla.
Anja Mulari-Ikonen
8.12.2021
Aluetieteen professori (emeritus) Olli Kultalahden meriittilista Hervannan hyväksi tehdystä työstä on pitkä. Hän on ollut mukana Tampereen tytärkaupungin kehittämisessä 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien.
Olli Kultalahden työpanos on näkynyt erityisesti Hervanta-tiedon tuottamisessa ja sen jakamisessa, kun on perusteltu hervantalaisten ajamia kehittämishankkeita.
Hänen toimintavuosiinsa mahtuvat paitsi Hervannan lähiöuudistus ja EU-ohjelma myös viime vuosien Hervannan suuret kehityshankkeet. Faktatieto oli hyödyksi esimerkiksi silloin kun Hervannan EU-hankkeelle haettiin rahoitusta.
Hervanta on hyötynyt Kultalahden laajasta kaupunkien ja lähiöiden tuntemuksesta. Samoin hänen verkostostaan valtakunnan, maakunnan ja kaupungin päättäjien keskuudessa.
Hervanta-faktaa on tullut päättäjien tietoon, kun hän on tuottanut tutkimuksia, kirjoituksia, esitelmiä, ollut järjestämässä Hervanta-seminaareja, antanut haastatteluja ja ennen kaikkea antanut Hervannan hyväksi koko akateemisen asiantuntemuksensa.
Hervannan Tiedotusyhdistys ry on ollut yksi kanava, jonka kautta Olli Kultalahti on vaikuttanut. Yhdistyshän oli aktiivinen vaikuttaja ja aloitteen tekijä Hervannan uudistuksissa 1990-luvulta lähtien. Kultalahti oli yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2001-2013 ja on edelleen aktiivinen.
Hervantalaiset pyysivät asiantuntijaksi
Tampereen yliopistossa ja myös kansainvälisesti tutkijauraa tehnyt Kultalahti muutti perheineen Hervantaan asumaan vuonna 1980. Professorin tutkijatausta tuli vähitellen tutuksi hervantalaisten lähiöuudistusaktiivien keskuudessa. Niinpä he kutsuivat hänet asiantuntijaksi kaupunginosan kehittämistä koskeneeseen suunnitteluryhmään vuonna 1997. Kultalahti vastasi silloin alkaneen tutkimustyön johtamisesta ja kirjan kirjoittamisesta.
Kysely- ja haastattelututkimus Hervanta ja tulevaisuus 1998 valmistui ensin ja viisi vuotta myöhemmin julkaistiin seuraava: Hervanta, kasvun vaihtoehdot 2003, joka oli Hervannan 30-vuotisjuhlajulkaisu. Samana vuonna Kultalahti oli järjestämässä myös arkkitehtuurikilpailua yhteistyössä Tampereen yliopistojen, kaupungin ja Hervannan EU-hankkeen kanssa.
- Tutkimukset ovat osoittaneet, että väestörakenteeltaan erittäin monipuolisessa Hervannassa eri ryhmät ovat oppineet elämään ja toimimaan yhdessä. Siitä on tullut myös kansainvälinen ”digikukkula”, jonka merkitys on huomattava maailman laajuisesti, sanoo kultalahti.
Tutkimukset avasivat 2000-luvun alkupuolella päättäjien ja kanssaihmisten silmiä näkemään asukkaiden toiveita sekä lähiökehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Asukkaiden ideoita kuunneltiin suunnitelmissa.
Kultalahti sanoo, että hänen työnsä Hervannan Tiedotusyhdistyksen puheenjohtajana on lähtenyt tiedotusyhdistyksen tavoitteista; se on ollut Hervantaa koskevaa tiedottamista medialle, yhteydenpitoa
päättäjiin, virkailijoihin ja suunnittelijoihin Hervantaa koskevissa kysymyksissä. Hervannan oma lehti, Hervannan Tiedotusyhdistyksen perustama Hervannan Sanomat, on ollut tärkeää pitää pystyssä viime vuosikymmenien mediakehityksen keskellä.
Uusin projekti on jo Olli Kultalahden mielessä:
- Mitä Hervanta on tilastojen valossa, mitä numerot kertovat ja mitä ne eivät kerro?
Työ jatkuu, seminaarikin on suunnitteilla.