Hervannan Meriittitiili 2023 Mikko Närhille
Mikko Närhi vastaanotti meriittitiilen Hervannan tiedotusyhdistyksen puheenjohtaja Petri Pekkolalta. Kuva: Milla Zuev
Hervannan Meriittitiili 2023 on päätetty luovuttaa toimittaja, tietokirjailija ja yrittäjä Mikko Närhille, joka on monin tavoin toiminut Hervannan ja hervantalaisten hyväksi vuosikymmenien ajan 1980-luvulta alkaen.
Anja Mulari-Ikonen
29.11.2023
Viimeksi Mikko Närhillä oli suuri rooli syksyllä 2022 järjestetyn Taiteellinen Hervanta -tapahtuman ja tänä syksynä järjestetyn Menestynyt Hervanta -seminaarin ideoinnissa ja suunnittelussa yhteistyössä Hervannan tiedotusyhdistyksen kanssa. Molemmat tapahtumat kuuluivat Hervannan 50-vuotisjuhlinnan ohjelmaan.
Mikko Närhi on vaikuttanut Hervannassa asukkaana, kirjoittajana, Hervannan Sanomien päätoimittajana. Hän on kirjoittanut myös useita Hervanta-tietokirjoja. Taustalla on paljon muuta piiloon jäänyttä taustatyötä, joka on vaikuttanut Hervantaan. Vielä muutettuaan uusiin tehtäviin ja maisemiin, hän on verkostojensa kautta levittänyt myönteistä kuvaa Hervannasta.
Närhi muutti perheineen Hervantaan vuonna 1979. Hän myöntää, ettei ollut siihen aikaan lähiöiden kannattaja, mutta kiivaasti rakennetusta Hervannasta oli helppo löytää Arava-asunto. Ja Hervanta tempaisi Närhin mukaansa.
Aluksi hän kirjoitti Hervantaan liittyviä artikkeleita ja mielipidekirjoituksia freelancerina sekä paikallisiin että valtakunnallisiin lehtiin. Mikko Närhi kameroineen oli tuttu näky hervantalaisissa tapahtumissa.
Hervannan tiedotusyhdistyksessä toimineiden hervantalaisten joukkoon Mikko Närhi ilmestyi aktiiviseksi toimijaksi vuonna 1986, jolloin hänestä tuli Hervannan Sanomien päätoimittaja. Siinä tehtävässä hän oli 13 vuotta eli 90-luvun lopulle saakka. Silloin Alma Media osti lehteä julkaisseen Otsikko Oy:n, jonka pääomistaja Mikko Närhi jo oli. Lehden perustaja, Hervannan Tiedotusyhdistys oli ulkoistanut lehden teon.
Lähiöuudistus käynnistyi
Mikko Närhi päätyi pian keskeiseen rooliin tiedotusyhdistyksen hallituksen perustamaan lähiöuudistusta valmistelevaan työryhmään. Hervannan kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta, ja haluttiin mukaan valtakunnalliseen lähiöuudistukseen, joka käynnistyi vuonna 1995.
Aluksi Mikko Närhi oli taustavoimiensa monitoimimies, joka kirjoitteli projektisuunnitelmat, raportit ja hakemukset. Vähitellen hän oli koko Hervannan asiamies myös kaupungin ja valtion suuntiin.
”Hervantalaiset ovat valmiita taistelemaan nukahtamista vastaan”, sanottiin vuonna 1994 projektisuunnitelmassa, jonka kirjoittaja oli ollut tietysti Mikko Närhi.
Hervantaa ei haluttu päästää näivettymisen kierteeseen, sen vetovoima, palvelut ja monipuolinen väestörakenne haluttiin säilyttää.
Elävä Hervanta 2000 -projektin myötä Hervanta alkoi uudistua: korttelit on peruskorjattu ja kaupunginosaa on täydennysrakennettu, koko Hervannan keskusta on mullistunut, on syntynyt uusia asuinalueita ja uusia asukkaita tulee koko ajan lisää. Liikenneyhteydet ovat ratikan myötä entisestään parantuneet. Mikko Närhi muistetaan myös innokkaana ratikan kannattajana, idean siitä heitti ilmoille jo 1990-luvulla. Julkaisipa hän ratikkalaulunkin.
Hervannan Sanomat
Närhen aloittaessa Hervannan Sanomissa vuonna 1986 lehti ilmestyi kolme kertaa viikossa ja toimittajiakin oli kolme. Päätoimittajana Mikko Närhi kertoo tavoitelleensa ihmisten välistä keskustelua. Tapahtumista kirjoitettiin laajasti. Lukijoiden kanssakäyminen lehden kanssa oli vilkasta. Metsien suojelijatkin saivat äänensä kuuluviin.
Kun järjestettiin viranomaiskuulemisia, asukkaat saattoivat kirjoittaa mielipiteensä anonyymisti Hervannan Sanomissa julkaistuun kuponkiin ja pudottaa sen keräyslaatikkoon. Mielipiteiden tiivistelmän sai tietysti lukea Hervannan Sanomien sivuilta.
Kun Vietnamin venepakolaiset saapuivat Suomeen ja Hervantaankin, heitä koskeva tiedottaminen tehtiin Hervannan Sanomissa niin perusteellisesti, että ennakkoluuloille ei jäänyt tilaa. Rasismia tai mitään muitakaan ongelmia ei tullut esiin, eikä myöhemminkään, vaikka Hervanta on kymmenien kansallisuuksien kaupunginosa.
Kulttuuri kaupunkiin
Hervanta kasvoi monen tuhannen asukkaan vuosivauhdilla keskelle korpea. Asukkaiden on pitänyt luoda kotipaikkakuntansa yhteisöllisyys ja identiteetti. Mikko Närhillä oli Hervannan Sanomien päätoimittajana iso rooli tässä. Juuri tällaiseen yhteiskunnalliseen tehtävään kaupunginosan oma lehti oli perustettu.
Mikko Närhin mielestä Hervanta ilman historiaa, kulttuuria ja luontoa ei olisi valmis ja tähän kohtaan hän on vaikuttanut monin tavoin. Muun muassa hänen kirjoittamistaan Hervanta-kirjoista on tullut oppimateriaalia kouluihin ja kotiseutuhengen kohottajia muille asukkaille. Hänen ideoimanaan on syntynyt myös monia kulttuuritapahtumia.