Hervannan opiskelijankadulle tulossa uutta asutusta

Uusi asutus tulee näiden punaisten kerrostalojen viereen parkkialueelle ja metsikköön.

Hervannan Opiskelijankadulle nousee näillä näkymin uutta asutusta, jos vireillä oleva Opiskelijankatu 27:ää koskeva asemakaavamuutos menee läpi. Muutosta haetaan aikaisempaan vuonna 2015 hyväksyttyyn asemakaavaan, jossa tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Nyt paikalle on tarkoitus tulla asutusta.
Tontti sijaitsee Opiskelijankadun länsipäässä, kadun ylittävän kevyenliikenteen sillan jälkeen heti vasemmalla puolella liikenneympyrästä päin katsottuna. Tällä hetkellä siinä on pysäköintialue ja metsää. Siinä sijaitsi aikaisemmin betonielementtirakenteinen, kaksikerroksinen rakennus, entinen Hervannan lukio, mutta se purettiin viime vuonna pois, koska sitä ei voitu enää hyödyntää.
Opiskelijankatu 27:n tontin koko on 6030 neliömetriä ja nykyisen, voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus siinä on 3000 kerrosalaneliömetriä ja nykyisen, voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus siinä on 3000 kerrosalaneliömetriä. Kaupungin projektiarkkitehti Raija Mikkolan mukaan rakennusoikeutta on tosin tarkoitus lisätä asemakaavamuutoksella.

Suvi Roselli

10.8.2022

Kerrostaloja ja palveluasumista

Uudesta asutuksesta tulee näillä näkymin naapuritontteja vastaavaa, mikä tarkoittaa käytännössä ainakin kerrostaloja, sillä tontin vieressä sijaitsee kaksi kirkkaanpunaista melko uutta kerrostaloa. Alustavissa tontinkäyttöluonnoksissa kerrostalojen lukumääräksi hahmoteltiin yksi tai kaksi taloa ja kerrosluvuiksi viidestä kahdeksaan kerrosta. Rakennusten värejä ei ole vielä pohdittu. Tavanomaisen asumisen lisäksi kerrostaloihin on kaavailtu myös palveluasumista.
Lopputulokseen vaikuttaa toinen vireillä oleva asemakaava, joka koskee Pohjois-Hervannan koulua eli Ahvenisjärven koulutaloa.
– Opiskelijankatu 27:n rakennusten ilmettä sovitetaan yhteen myös uuden koulurakennuksen ilmeeseen, Mikkola sanoo.
Vanha Ahvenisjärven koulutalo tullaan purkamaan ja sen tilalle rakennetaan näillä näkymin 1100 oppilaan koulu sekä 160 lapsen päiväkotiyksikkö, sillä tonttia koskevalla asemakaavamuutoksella lisätään tontin rakennusoikeutta. Vanha Ahvenisjärven koulurakennus on rakennettu vuonna 1975 ja se koostuu kolmesta yhdyskäytävin toisiinsa kytkeytyvästä rakennusosasta.

Palautteet käydään aina läpi

Opiskelijankatu 27:n asemakaavamuutos on nähtävillä Frenckellinaukion palvelupisteessä ja sitä voi kommentoida torstaihin 11. elokuuta saakka. Kommentit tulee lähettää kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@tampere.fi.
Mikkolan mukaan palautteet käydään aina läpi ja niillä on usein vaikutusta ratkaisuihin, joita tehdään. Jotkin kaavat herättävät paljonkin keskustelua.
– Tietysti täytyy muistaa, että usein mielipiteitä on yhtä monta kuin on ihmistäkin ja kaavoituksessa on paljon yhteensovitettavia asioita, joten aina yksittäinen ihminen ei aina ehkä koe, että juuri hänen mielipiteensä olisi otettu huomioon.
Joskus näin kuitenkin käy.
– Esimerkiksi Ahvenisjärven koulun asemakaavaan liittyen nousi paljon palautteita. Monet käyttäjät toivoivat peruskorjausvaihtoehdon sijaan uutta koulurakennusta. Lisäksi tuli erilaisia ideoita muun muassa pihan käytöstä. Saimme paljon hyvää tietoa käyttäjien näkökulmasta pihatoimintoja koskien. Saadut mielipiteet vaikuttivat muun pohdinnan ohella siten, että uusi koulurakennus päätettiin rakentaa.

Ei huomioon otettavia luontoarvoja

Opiskelijankatu 27:än tonttia koskevaa suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä muun muassa viheralueiden ja hulevesien suunnitteluyksikön ja liikennesuunnitteluyksikön kanssa. Asiaa käydään palavereissa tiiviisti läpi tämän syksyn aikana.
– Suunnittelemme muun muassa miten hulevedet saadaan riittävän viivytyksen jälkeen johdettua järkeviä reittejä pitkin viemäreihin. Viheralueiden suunnittelijoiden kanssa pohdimme miten pihasta saadaan viihtyisä, toiminnallinen ja vehreä.
Vihersuunnittelussa käytetään uutta viherkerroin-työkalua. Se kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuuta eli sitä paljonko tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.
Erilaisilla viherrakenteilla, kuten puilla, pensailla ja viherkatoilla on kullakin oma painotuksensa, joka vaikuttaa viherkertoimen tulokseen. Tontille voidaan asettaa tietty vihertehokkuuden tavoiteluku, joka huomioidaan suunnitteluvaiheessa.
Tontille laaditaan myös puustokartoitus.
– Se tehdään elokuun lopulla. Kartoituksessa mitataan tontilla tällä hetkellä olevat puut. Siinä selvitetään puulajit, puiden määrä ja sijainti.
Tontille on jo tehty luontoselvitys.
– Luontoselvityksessä selvitettiin esimerkiksi liito-oravan kulkuyhteydet. Siinä kuitenkin todettiin, ettei alueella ole liito-oravia, joten asiaa ei tarvitse ottaa huomioon. Näin ollen puuston rooli liittyy lähinnä ihmisten virkistykseen.
– Tontilla ei ollut mitään muitakaan sellasia luontoarvoja, jotka olisivat aiheuttaneet voimakkaita reunaehtoja suunnitteluun. Toki alue halutaan säilyttää vehreänä ja viihtyisänä, Mikkola toteaa.