Hervannan punatiilinen kruunu
Hervantakeskuksen pääsisäänkäynti 80-luvulla. Kuva: Hervannan Tiedotusyhdistyksen arkisto
Hervannassa vietettiin 45 vuotta sitten juhlallinen viikonloppu, jonka aikana keskusakselin kolme ensimmäistä rakennusta vihittiin käyttöön.
Sirpa Koivu
25.9.2024
Kaupunki oli keskittänyt Hervannan juhlat viikonlopulle Tampereen 200-vuotisjuhlien ajaksi.
Liikekeskuksen vihkiäispäivä oli torstaina 27.9., lauantaina juhlittiin vapaa-aikakeskusta ja sunnuntaina seurakuntakeskusta.
Rehevä ja rikasmuotoinen
Aamulehti uutisoi vihkiäisistä otsikolla: ”Punatiili sitoo Hervantaa emokaupunkiin”. Ja lehden toimittaja Juhani Heikkilä kuvasi kokemustaan: ”Vastavihitty vapaa-aikakeskus punatiilineen ja pyöreine muotoineen – on ensisilmäyksellä pienoinen shokki. Että näin rehevä ja rikasmuotoinen arkkitehtuuri on päässyt korkeiden tornien valtakuntaan.”
Arkkitehti Reima Pietilän mukaan hänen tarkoituksensa oli luoda ihmisten mielikuvissa punatiilien yhteys kaupungin koskikeskustan ja tytärkaupungin välille.
Nyt arkkitehtuuri piiloutuu harmaiden remonttihuppujen alle.
Ovet auki toiminnalle
Hervannan Sanomat otsikoi: ”Hervanta avasi ovensa”. Vaikka toimintakeskusta kirjastoineen, terveysasemineen ja nuorisotiloineen saatiin odottaa vielä kymmenen vuotta, otsikko kuvaa erinomaisesti Hervannassa alkanutta uutta aikaa.
Ei ollut pelkästään kysymys uusista rakennuksista, jotka oli suunnitellut maailmankuulu arkkitehtipariskunta. Ovet aukenivat kasvavan kaupunginosan harrastajien, yhdistysten, kansalaisopistojen, kulttuuritoiminnan, liikunnan, yhteisöllisyyden ja hengellisyyden tarvitsemiin tiloihin. Ovet avautuivat myös uusiin kaupallisiin palveluihin.
Palvelujen ja toimintojen tarvetta valaisevat vuoden 1979 tilastot. Taloja oli kuudessa vuodessa rakennettu 186, asuntoja niissä oli 5170, ja asukkaita oli 14 300.
Kuin rautatieasema
Hervannan liikekeskusta ehdittiin kutsua kauppahalliksi, basaariksi, pääostariksi, rautatieasemaksi. Viralliseksi nimeksi tuli Hervantakeskus. Tapahtuma oli avoin ja yleisöllä oli mahdollisuus tutustua rakennukseen, toki keskeneräisten rakennustöiden vuoksi rajoitetusti.
”Hervantakeskus on kuin rautatieasema, koko ajan tapahtuu jotain. Toisessa päässä on kahvila, kummallakin sivuilla junavaunut”, Reima Pietilä sanoi liikekeskuksen vihkiäisissä.
Yläkerran kahvilasta odotettiinkin tulevan talon sydän.
Vapaa-aikakeskuksessa ja seurakuntakeskuksessa toiminta käynnistyi heti arjen alettua. Hervantakeskuksen avajaisia saatiin odottaa vielä lokakuun loppuun.
”Kirkko olkoon kirkko”
Kirkon vihkiäismessu samaisen viikonlopun sunnuntaina kokosi tuhat hervantalaista jumalanpalvelukseen uuteen kirkkosaliin.
Piispa Erkki Kansanaho vihki käyttöön sanoin ”kirkko olkoon kirkko”. Hän myös totesi saarnassaan, että Hervantaan oli saatu seurakuntakeskus, jossa kirkko oli lähempänä inhimillistä elämää.
Sellaista muutosta oli seurakuntalaisten parissa kaivattu. Kirkon ohessa oli nyt seurakunnan muutakin arkitoimintaa.
Seurakuntakeskus oli ollut käytössä jo elokuusta lähtien. Siellä toimivat jo lasten päiväkerho, partio sekä rippikoulu- ja aikuistyö.
