Hervannan tekijä Pekka Paavola
ekka Paavola 1933-2023
Pekka Paavola puhui Hervannan Tiedotusyhdistys ry:n teettämän Hervanta-tunnuksen julkistamistilaisuudessa. Taustalla Hervannan Tiedotusyhdistyksen hallituksen jäsenet Hannu Salonen, Olli Kultalahti ja Tapio Tamminiemi.
Hervannan perustamisen ja kiivaimman rakentamisen ajan Pekka Paavola toimi ensin kaupunginsihteerinä, sitten vuodesta 1969 lähtien kaupunginjohtajana.
Paavola oli lakimies ja seurasi tehtävässään Erkki Linfdforsia, jonka aikana Hervannan suunnittelu alkoi. Paavolalla olikin merkittävä rooli hankkeen toteuttamisessa.
Paavolan kaudella valmistuivat myös muun muassa Näsinneula, Särkänniemen huvipuisto ja Sara Hildénin taidemuseo. Kirjastotalo Metson rakentaminen alkoi, ja Sorsapuistoon suunniteltiin Tampere-taloa. Myös Tampere-Pirkkalan lentokenttä avattiin liikenteelle Paavolan kaudella.
Sirpa Koivu
22.3.2023
Erityinen tarkasti tehty kaupunginosa
Hervanta rakennettiin koskemattomaan korpeen, koska siellä oli riittävästi kaupungin maata kampuksen rakentamista varten. Kokonaisen kaupunginosan rakentamista vauhditti muuttoliikkeen tuoma asuntopula.
Hervannasta ei haluttu lähiötä, vaan kaupunginosa. Se rakennettiin tehokkaasti ja järjestelmällisesti.
– Hervannan suuri koko oli uutta ja ihmeellistä koko kaupungin organisaatiolle, Paavola muisteli vuonna 1993 ilmestyneessä Mikko Närhen kirjassa Hervanta - Vuorenpeikkojen maa.
– Meillä eikä missään Suomessa ollut kokemusta vastaavasta. Meitä seurattiin, meistä otettiin oppia.
Koska alue oli suunnattoman suuri ja vaikea kohde, sen toteuttamiseen koottiin erillinen projektiorganisaatio, jolla oli runsaasti valtaa.
– Asiat vietiin sitten valmiina luottamuselinten päätettäviksi. Se oli tehokasta. Vastaava mallia käytettiin myös esimerkiksi Tampere-talon toteuttamisessa.
Palvelut yhtä matkaa asukkaiden kanssa
Hervannan tontit jaettiin rakennusliikkeiden kesken, niitä saivat niin isot kuin pienetkin urakoitsijat. Rakentaminen sujui joutuisasti suorakaiteen muotoisissa kortteleissa, kun nosturit pääsivät liikkumaan talolta toiselle ratoja pitkin.
Hervannan rakentamisen neuvottelupöytään otettiin myös kaupanalan keskusliikkeet ja keskuskauppakamari. Kaupunki lähti takuumieheksi lähipalvelukeskuksiin, johon sijoitettiin julkisia palveluita, kaupan palveluita sekä muita yrityksiä. Näin tärkeimmät palvelut tulivat Hervantaan yhtä matkaa asukkaiden kanssa.
– Kaikki sujui hyvin paitsi yhdessä kohdassa. Koulutilojen tarve ei ollut oikein mitoitettu, toisaalta ei ollut varaa rakentaa siihen tahtiin kuin olisi tarvittu, Paavola muisteli.
Ehkä jotain olisi voinut tehdä toisin
Haastatteluissa Paavola nimitti Hervantaa ”lempilapsekseen”. Hän seurasi Hervannan kehittämistä vielä kaupunginjohtopestin päätyttyä.
– Ruutukaavaa ei olisi tarvinnut toteuttaa näin kaavamaisesti, hän pohti Hervannan Sanomien haastattelussa 2003.
Paavolan mukaan se oli sen ajan idea. Myös Pohjois-Hervannan rakennusten julkisuvut olisivat voineet olla toisenlaisia. Lähiöuudisuksen myötä korttelien ulkonäkö parani.
Pietilöiden keskusakselia Paavola ihaili. Hänen mukaansa arvostelua saanutta ja kulmikasta Hervanta-kuvaa haluttiin kohentaa. Keskustan julkisten rakennuksien suunnittelijaksi tarvittiin kokenut ja kansainvälisesti tunnettu arkkitehti. Koska Alvar Aalto oli täystyöllistetty, tehtävän saivat Pietilät.
Parhaita paikkoja Hervannassa olivat Paavolan mielestä luonnonkaunis Ahvenispuisto, korttelipihat ja kävelytiet.
Paavola suunnitteli Hervantaan muuttoa
Kanjonin kalliolle oli 1982 kaavoitettu omakoti- ja rivitaloalue, josta Paavola varasi tontin. Hän jopa esitteli sitä ja suunnitelmiaan lehdistölle. Omakotitalon paikaksi valikoitui Hervanta, koska siellä oli riittävästi palveluja lähellä.
Paavola kiinnosti, kuinka edullisesti talon voisi rakentaa. Suunnitelmat olivat niinkin pitkällä, että perheessä pohdittiin, olisiko yksi- vai kaksikerroksinen talo parempi.
Loppujen lopuksi Paavolasta ei tullut hervantalaista. Hänen mukaansa talossa olisi ollut liikaa tilaa heidän perheelleen. Toisaalta omakotiasujan velvollisuudet ja pihatyöt eivät kiinnostaneet.
Pekka Paavola menehtyi varhain aamuyöstä lauantaina 18. maaliskuuta 2023 Hatanpään sairaalassa.
