Hervanta 50 vuotta sitten
Juhlavuosi: Nyky-Hervannassa historia ja nykyisyys yhdistyvät. Hervannan liikekeskus 1990-luvulla. Kuva teoksesta Hervanta ja tulevaisuus 1998.
Nyky-Hervannassa toteutuu paljon siitä, millaiseksi Hervanta alun perin 1960-luvulla käynnistyneissä suunnitelmissa ajateltiin: meillä on paitsi korkeatasoinen teknillinen yliopisto, runsaasti niin pientalo- kuin kerrostaloasutustakin sekä vilkas keskusta ja liikekeskus. Hervannassa ovat yhtä aikaa lähellä tehokas palveluverkko kuin luontokin. Uusimpia parannuksia on ratikan tulo Hervantaan – näin omavaraiseksi tytärkaupungiksi ajateltu Hervanta on entistä paremmin yhteydessä myös Tampereen keskustan palveluihin.
Milla Zuev
23.8.2023
Hervanta valikoitui parhaaksi paikaksi teknillisen korkeakoulun rakentamiseksi Lappeenrannan, Kuopion, Joensuun ja Tampereen välisessä opetushallituksen pohdinnassa. Kaupunginhallitus päätti kesällä 1965 varata korkeakoululle paikan Hervannasta. Tampereen teknillinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1966, mikä oli tärkeä askel kohti Hervannan ottamista rakentamiskäyttöön.
Ensimmäiset asukkaat Hervantaan 1973
Alun perin Hervannan palvelukeskus rakennettiin tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Keskusta ja sen palvelut haluttiin avata ja kadut asfaltoida ennen ensimmäisten asukkaiden muuttamista Hervantaan. Keskustan rakentaminen oli hyvin tärkeää ja vaati hyvää suunnittelua.
Hervannan keskusta sijoitettiin alun perin Lukonmäkeen vuoden 1966 suunnittelemassa Antero Sirviön yleiskaavassa. Vuoden 1967 suunnittelukilpailun voittaja Aarno Ruusuvuori sijoitti Hervannan keskustan nykyiselle paikalleen. Ensimmäinen kaavaluonnos Pohjois-Hervannasta esiteltiin vuonna 1971.
Lopulta Hervanta nousi kohtuullisen nopeasti nykyiselle paikalleen: rakentaminen aloitettiin vuonna 1972, ja vuoden 1973 heinäkuussa ensimmäiset asukkaat muuttivat Orivedenkadun ensimmäiseen taloon. Ensimmäisten kahdenkymmenen vuotensa aikana Hervantaan rakennettiin 2,5 neliökilometrin alueelle yli 10 000 asuntoa
Hervanta Tampereelle tärkeä
Rakentamisessa halittiin yhdistää korkeakoulualue, asuinalue ja teollisuusalue toisiinsa. Hervannan rakentamisen avulla Tampere nousi merkittäväksi korkeakoulukaupungiksi – ja rakentamisen myötä haluttiin myös ohjata Helsinkiin suuntautunutta muuttoliikennettä kohti Tamperetta. Edulliset asunnot sekä työ- ja opiskelupaikat olivat tärkeitä kaupungin vaurastumiselle, joten Hervanta oli Tampereelle todella tärkeä alue.
Muuttoliikkeen suuntaaminen vaati luonnollisesti tehokkaan lähipalvelukeskuksen rakentamista – Hervannan nykyinen Duo sekä muu keskusta onkin monipuolisuudessaan ja suunnitelmallisuudessaan harvinaisuus suomalaisessa lähiörakentamisessa.
Duo yhdistää uutta ja alkuperäistä
Hervannan keskustan sijoittaminen ja suunnittelu oli tarkkaa työtä. Nykyinen keskustan alue on rakentunut Tampereen kaupungin arkkitehtiosaston suunnitelman pohjalle: suunnitelmassa keskusta oli rakennusrivistön, keskusakselin, ostoskeskuksen ja erilaisten vapaa-aikakeskusten yhdistelmä. Keskustasta haluttiin näyttävä ja toimiva, ja koko Hervannasta kaupunginosa, jossa kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen rajat olisivat selvät. Keskustan ilmeessä tavoiteltiin kaupunkimaisuutta ja omaleimaisuutta.
Reima Pietilä jatkokehitteli vuosina 1974–1979 keskusta-aluetta, ja sen omaleimainen ilme onkin paljolti Pietilän ja tämän vaimon Raija Pietilän käsialaa. Pietilät olivat maineikkaita suomalaisia arkkitehtejä. Reiman käsialaa on myös Tampereen Kalevan kirkko ja Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto, joista viimeisin yhdessä Raijan kanssa.
Hervannan liikekeskus sai nimekseen Duo vuonna 2007, kun rakennusta jatkettiin Eero Lahti Oy:n suunnittelemalla uudella puolella. Uusi puoli kaksinkertaisti käytössä olevat tilat.
Nimen Duo kauppakeskus sai sen tavasta yhdistää uutta ja vanhaa: alkuperäinen osa on museoviraston suojelema ja sitä on ainoastaan huollettu ja päivitetty sen ominaista arkkitehtuuria kunnioittaen. Hervannan keskustassa olemme siis keskellä historiaa ja toisaalta vahvasti nykypäivässä: kuten koko kaupunginosassakin.