Hervantaan rakentuu muunneltava moderni laboratoriokeskus
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan laboratoriopäällikkö Antti Nuottajärvi ja SRV:n työjohtoharjoittelija Aleksi Hakamäki kertovat, että tulossa on Suomen tämän hetken modernein ja uusin laboratoriokeskus.
Hervannan yliopistokampuksen alueella kuuluu pauketta, ja alueella voi havaita useita keltaliivisiä työmiehiä. Sähkötalon purettujen osien tilalle on nimittäin nousemassa uusi ja moderni laboratoriokeskus, Noodi.
Ensi kesänä valmistuvaan rakennukseen tulee 149 erillistä laboratorio- ja tukitilaa. Tilat on suunniteltu muunneltaviksi, jotta ne vastaavat joustavasti tutkimuksen muuttuviin tarpeisiin.
Huoneissa on useita korkeita ikkunoita, joista tulvii sisään luonnonvaloa. Työtilojen huonekorkeus on jopa 4,5 metriä, mikä mahdollistaa myös korkeiden laitteiden käytön laboratoriossa.
– Tulossa on Suomen tämän hetken modernein ja uusin laboratoriokeskus, Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnan laboratoriopäällikkö Antti Nuottajärvi kertoo.
– Noodi on ajantasainen rakennus, joka vastaa niihin haasteisiin, joita meillä on kampuksella ollut. Tiedekunnat ovat aiemmin olleet hajallaan, ja laboratorioiden välimatkat ovat olleet satoja metrejä. Nyt kolme tiivistä yhteistyötä tekevää tiedekuntaa saadaan saman katon alle.
2.9.2025.
Laboratorioiden sijoittelu tärkeää
Valmistuttuaan Noodiin sijoittuvat tekniikan ja luonnontieteiden, lääketieteen ja terveysteknologian sekä informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnat. Nuottajärven mukaan tiedekuntien välinen yhteistyö tulee helpottumaan huomattavasti, kun ne toimivat jatkossa samassa rakennuksessa.
Tiedekuntien eri laboratoriot on sijoitettu loogisesti siten, etteivät ne aiheuta häiriöitä toisilleen.
– Esimerkiksi Bio- ja kiertotalouden jätevesitutkimukseen liittyvän laboratorion on hyvä sijaita erillään toisessa kerroksessa sijaitsevista lääketieteen ja terveysteknologian soluviljelytiloista. Näin varmistetaan, etteivät ne ole missään tapauksessa vierekkäin, koska jätevesitutkimus voisi vaikuttaa soluviljelymaljojen tuloksiin, Nuottajärvi kertoo naurahtaen.
Ykköskerroksessa sijaitsevat tärinäherkät laboratoriot sekä luonnonvaloa kaihtavat fysiikan osa-alueet, kuten fotoniikka, joka on sijoitettu rakennuksen keskiosaan, jossa ei ole ikkunoita.
Haasteiden kautta voittoon
Työmaalla on työskennelty vuoden ajan, ja rakennustyöt etenevät aikataulussa. Suurin haaste on ollut ulkoseinien asettama käytössä oleva neliömäärä, mutta sisätilojen osalta suunnitelmat ovat edenneet hyvin käyttäjien tarpeita vastaaviksi.
– Keskellä käytössä olevia rakennuksia ja kampusta tehty kallion louhinta eteni hitaammin kuin oletettiin, koska varoimme, että louhinnan aiheuttama tärinä ei vaurioita yliopiston herkkiä tutkimuslaitteita, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy johtaja Aki Havia sanoo.
Tällä hetkellä Noodissa on rakennettu väliseinät aulaa lukuun ottamatta, ja 1.–2. kerroksessa käynnissä ovat tasoitus- ja maalaustyöt. Lisäksi ilmanvaihtokonehuoneessa asennetaan koneita, ilmastointikanavia ja päätelaitteita.
– Talotekniikkaa tehdään nyt runsaasti käytäväosuuksilla, ja kaapelihyllyjä asennetaan. Vesikattotyöt ovat pääosin valmiit. Velä pellitetään aulan kattoikkunoita ja läpivientiputkia. Pintahuovat ja julkisivut ovat myös enimmäkseen valmiit, kertoo SRV:n työjohtoharjoittelija Aleksi Hakamäki.
Erityisvaatimukset huomioitu
Rakentamisessa on Hakamäen mukaan otettu huomioon erityisvaatimukset, kuten kosteudenhallinta, äänieristys ja akustiikka. Kosteuden kanssa ei hänen mukaansa ole ollut ongelmia.
– Pölyä ei saa jäädä tiloihin lainkaan rakennusvaiheen aikana, koska kyseessä ovat tutkimustilat. Äänitekniikassa on oltava tarkkana, että kaikki aukot tulevat tiiviisti suljetuiksi. Olemme tehneet mittauksia, kuten pöly- ja desibelimittauksia, joilla varmistetaan seinärakenteiden vastaavan suunnitelmia, Hakamäki kertoo.
Noodin suunnitteluun on osallistunut useita tutkimusryhmiä ja tiedekuntien edustajia. Nuottajärvi kuuluu suunnitteluryhmään ja toimii yhtenä projektin koordinaattoreista.
Nuottajärven vastuulla on huolehtia siitä, että laboratoriot ja tutkimusympäristöt ovat ajan tasalla. Haasteita on hänen mukaansa ollut erityisesti erikoissuunnittelun osalta.
– Haluamme luonnollisesti laboratoriot, joissa esimerkiksi lämpötila ja kosteus ovat mahdollisemman tarkasti säädettävissä, Nuottajärvi sanoo.
– Taloteknisesti tämä on kuitenkin erittäin haastavaa ja kallista, joten olemme joutuneet tekemään jossain kohdin myös kompromisseja. On ollut tärkeää oppia katsomaan asioita myös muiden näkökulmista ja sovittamaan vaatimuksia yhteen. Yhteistyö on kuitenkin sujunut hienosti.
Pelkkä yleisilmanvaihto ei hänen mukaansa riitä laboratoriorakennuksessa. Tarvitaan säädettävät olosuhteet, joissa lämpötila ja kosteus voidaan hallita mahdollisemman tarkasti. Rakennukseen tulee myös puhdasvesilaitos, joka tuottaa puhdistettua vettä laboratoriokäyttöön.
Hakamäki kertoo, että Noodi on tuonut rakentamiseen uudenlaisia näkökulmia.
– Tässä on tehty hyvin uniikkeja ratkaisuja, ja talotekniikkaa tulee valtava määrä verrattuna mihin tahansa muuhun normaalikohteeseen. On ollut mielenkiintoista olla mukana näin ainutlaatuisessa hankkeessa. Kokemustakin on kertynyt paljon, erityisesti työjohdollisista tehtävistä, Hakamäki sanoo.
Uudisrakennuksessa työskentelee tällä hetkellä 50–60 henkilöä, ja määrä tulee kasvamaan huomattavasti uusien talotekniikkatyövaiheiden alkaessa.
Noodin uskotaan lisäävän yhteistyötä yliopiston sisällä muiden yliopistojen ja teollisuuden kanssa sekä herättävän kiinnostusta niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin.
– Noodi-rakennus on hieno lisä Hervannan monipuoliseen rakennuskantaan ja tukee yliopiston toimintaa Tampereella ja toteuttaa SYKin vastuullisuustavoitteita muun muassa energiatehokkuudessa, energian kierrätyksessä sekä kiertotaloudessa, Havia sanoo.