Hyppääminen löytyi veljen kautta – Mäkihyppyä voi kokeilla lauantaina Hervannassa
Virpi Lankinen on kantanut poikiensa Laurin ja Aleksin suksia Hervannan rinteen portaita lukemattomia kertoja. Kuva: Pekka Ohtokangas
Aleksi ja Lauri Lankinen menivät mäkihyppymäille jo viisivuotiaina, isoveljensä Jarkko Lankisen mukana. Kuusivuotiaana pojat jo hyppäsivät ensimmäisen kerran.
Tampereen Pyrintö järjestää Hervannan mäillä tutustumistilaisuuden, jonne ovat tervetulleita niin nuoret kuin vanhemmatkin uteliaat.
Pekka Ohtokangas
15.2.2023
Hervannan mäkihyppytorni näkyy komeasti puiden välistä. Herra 47 on Suomen mittapuussa keskisuuri mäki, suurempia on harvassa, saman kokoisia on useampia. Mäkihyppy on nyt ajankohtaista, sillä Tampereen Pyrinnön mäkihyppyjaosto järjestää lauantaina 18. helmikuuta Hervannan mäillä tutustumistilaisuuden. Paikalle ovat tervetulleita kaikki kokeilemaan.
– Meiltä löytyy hyppysuksia, monoja ja kypäröitä. Jos itseltä löytyy kypärä tai liukusukset, ne kannattaa ottaa mukaan, mutta välineet eivät ole esteenä, mäkihyppyjaoston johtokunnan jäsen Virpi Lankinen sanoo.
Jos mäkihypyssä mielii huipulle, on se hyvä aloittaa nuorena. Pyrintö suosittelee aloittamaan harrastuksen 6–7-vuotiaana.
– Harrastemielessä mäkihypyn voi aloittaa kuitenkin milloin vain, Lankinen sanoo.
Etelä-hervantalaisen Virpi Lankisen matkassa on hänen nuoremmat poikansa, Aleksi ja Lauri Lankinen. Pojat hyppäsivät ensimmäisen kerran 6-vuotiaina, mutta mäkihyppyyn he tutustuivat jo 5-vuotiaina, isoveljensä, Suomen yhdistetyn maajoukkueessakin kilpailleen Jarkko Lankisen innoittamina. Jarkko taas löysi yhdistetyn hiihdon Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen innoittamana. Laji vetääkin harrastajia puoleensa aina, kun Suomi menestyy kisoissa.
Koukuttava lento
Mäkihyppyyn ei tarvita Lankisten mukaan erityisen hyvää fyysistä kuntoa, vaikkakin mäkihyppääjät hyvässä kunnossa ovatkin. Kunnon sijaan tarvitaan venynyyttä, liikkuvuutta ja räjähtävyyttä. Toki hyppääjän tulee olla myös kevyt. Hyppäämisen suola, se koukuttava tekijä on lento. Keskimäärin lento kestää noin kolme sekuntia ja lentomäessä peräti seitsemän sekuntia.
– Ilmassa aika tuntuu pidemmältä, Aleksi myöntää.
Laji ei ole vaarallinen. Onnettomuuksia sattuu harvoin. Lankisten 12 vuoden uran aikana sairaalassa on jouduttu käymään kerran, ja sekin oli väärä hälytys.
– Jos menee tekniikkansa riskirajoilla, voi vaaratilanteita tulla, Lauri sanoo.
– Pienemmät mäet pitää todella hallita, ennen kuin siirtyy suurempaan, Virpi Lankinen sanoo.
Talkoovoimin
Hervannan mäkihyppypaikkaa pidetään talkoovoimin kunnossa. Kaupunki pystytti alueen ympärille aidan, kun ilkivalta tahtoi riistäytyä käsistä.
– Ilkivalta väheni. Jotkut jaksavat kuitenkin rimpuilla aidankin yli.
Seurassa treenaa viitisentoista urheilijaa. Lisenssejä on kahdeksantoista.
– Huoltojoukkoja on sitten sitäkin enemmän, Virpi sanoo.
– Meidänkin perhe on laittanut tuhanseja tunteja vuosien varrella tähän paikkaan.
Siksipä Lankisille on iso asia, että harrastuksen löytäisivät uudetkin harrastajat.
– Tervetuloa lauantaina kokeilemaan!
Tutustumistilaisuus alkaa lauantaina 18.2. kello 14 Hervannan mäkihyppypaikalla.
