Ilmastonmuutoksen torjunnassa myös paikallinen toiminta on merkityksellistä
Ilmastonmuutoksen torjunta on globaali haaste, johon vastaamisessa myös paikallistason toimijat ovat tärkeässä asemassa. Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat liki kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä ja jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, se nipistäisi Suomen nykypäästöistä jopa kuudenneksen vuoteen 2035 mennessä.
Satu Lepistö
9.6.2021
Hiilineutraali Tampere 2030 – tiekartta tarjoaa suuntaviivat kestävään kehitykseen
Tampereen tavoitteena on kasvaa kestävästi ja olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvihuonepäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja loput 20 prosenttia kompensoidaan. Keskeistä on vähentää kaupunkikehityksen, asumisen, liikkumisen, energian ja kulutuksen päästöjä. Kestävä Tampere 2030 -ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä kaupungin yksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhteisöiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Ohjelmassa määritellään toimenpiteet yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja käynnistetään projekteja niiden toteuttamiseksi. Ilmaston kannalta myönteisiä ratkaisuja etsitään sidosryhmien kanssa yhteisillä kehitysalustoilla. Kaupungin ilmastotoimenpiteet on koottu Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartaksi, jossa on 236 toimenpidettä jaoteltuna kuuteen teemaan, jotka ovat kaupunkisuunnittelu, liikennejärjestelmä, rakentaminen, energia, kulutus ja kaupunkiluonto.
”Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, mutta haastavaa”
Jaakko Stenhäll on Vihreiden pormestariehdokas, apulaispormestari ja diplomi-insinööri Tampereelta. Ilmastonmuutos oli Stenhällille alun perin syy lähteä politiikkaan.
- Tajusin, että nykyinen elämäntapamme ei ole kestävä. Pystymme tekemään asioita paremmin ja eri tavalla, myös Tampereella. Tämä työ on yhä kesken, Stenhäll sanoo.
Stenhällin mukaan Suomessa energiateollisuus tuottaa päästöistä kolmanneksen, teollisuus ja rakentaminen 12 %, liikenne 21 % ja loput päästöt syntyvät eri lähteistä, kuten kiinteistöjen lämmityksestä, teollisuusprosesseista ja maataloudesta. Tampereella ilmastopäästöt syntyvät erityisesti lämmityksestä (vajaa 40 %), liikenteestä (25%) ja muut eri lähteistä. Stenhäll näkee Tampereen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuonna 2030 mahdollisena, mutta haastavana.
- Erityisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon liittyvät päästöt saadaan todennäköisesti putoamaan tehokkaasti Tampereen Sähkölaitoksen ja muiden alan investointien ansioista. Haasteeksi nousee 2020-luvun mittaan liikenne, jossa tarvitaan niin käyttövoimien muutosta kuin siirtymistä kestäviin kulkumuotoihinkin, eli joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä vaatii paitsi investointeja myös panostusta esimerkiksi kunnossapitoon ja lukuisia pieniä sekä suuria toimia, Stenhäll sanoo.
”Hiilineutraalin kaupungin tulee olla mielekäs valinta”
Stenhällin mukaan tavoitteisiin pääsyn onnistuminen vaatii eri sektoreilla hiilineutraalisuustiekartan määrätietoista toteutusta, poliittista sitoutumista ja tahtoa.
- Kaupungilla on kyllä keinot tiekartan myötä toteuttaa toimet ja vieläpä kohtuullisin kustannuksin. Kaupunkilaisille on tehtävä siirtymä esimerkiksi kestäviin kulkumuotoihin helpoksi ja houkuttelevaksi siellä, missä se on mahdollista. Hiilineutraalin Tampereen tulee olla mielekäs valinta, ja sellaiseksi se on mahdollista tehdä.
Stenhäll sanoo kokevansa ajoittaista ilmastoahdistusta.
- Kun ilmasto-olosuhteet muuttuvat, muuttuvat myös vuodenajat ja luontotyypit. Käytännön tasolla tämä merkitsee suomalaisen luonnon muutosta ja toisaalta sään ääri-ilmioiden lisääntymistä. Erityisesti huolettaa se, millaisen luonnon 4-vuotias tyttäreni saa perinnöksi, hän sanoo. – Ilmastomuutosta hidastavat toimet antavat myös toivoa, eikä siitä tule päästää irti. Kannattaa muistaa, että jokainen asteen kymmenys, jolla saamme ilmastonmuutosta vähäisemmäksi, auttaa.
Kuva: Riikka Vaahtera
