Kalevalan päivä: kansalliseepos tutuksi
Akseli Gallen-Kallelan maalaus Lemminkäisen äiti. Kalevalassa Lemminkäinen matkustaa tuonpuoleiseen, Tuonelaan. Hänen äitinsä matkustaa etsimään poikaansa ja lopulta kursii tämän ruumiin kokoon useammasta palasesta.
Tänään 28.2. vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Itse kansalliseepoksemme on kuitenkin nykypäivänä ihmisille kohtalaisen tuntematon, vaikka toki suomalaisten yhteisessä tietoisuudessa ovat esimerkiksi Kalevalan avainhahmot Väinämöinen, Aino, Ilmarinen, Lemminkäinen ja Lemminkäisen äiti sekä Kullervo. Yleissivistystä on myös Sammon tarinan tunteminen sekä Kalevalan maailmansyntytarina, jossa maailma syntyy sotkan munasta. Mutta kuinka moni todella on lukenut kansalliseepoksemme?
Milla Zuev
28.2.2024
Kalevala syntyi 1800-luvulla Elias Lönnrotin työn tuloksena. Lönnrot kiersi maata keräten runoja, joiden laulaminen oli ikään kuin meidän aikamme populaarimusiikkia. Tarinankerronta ja laulu vaikuttavat olevan suomalaisilla verissä. Toisin kuin esimerkiksi Antiikin Kreikan suurissa eepoksissa, Kalevalassa taistelut käydään loitsimisen ja laulun keinoin miekkojen ja aseiden sijaan. On kuin sanan säilä ja mielen voima olisivat väkivaltaa ja miekkaa vahvempia.
Kuinka ymmärtää Kalevalaa?
Yksi Kalevalan lukemisen esteistä tai hankaluuksista liittyy todennäköisesti siihen, että eepos tekstilajina on niin erilainen kuin romaani. Kalevala ei esittele yhtä tiettyä tapahtumaketjua alusta loppuun, eikä siksi vastaa aristoteelista käsitystä tarinasta, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Se sijaan Kalevala esittelee useampia episodeja, joita toki on muokattu, jotta ne ikään kuin muodostaisivat jatkumon. Suomen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut teoksen “Kalevala ja opas sen lukemiseen”, joka sisältää jokaisesta Kalevalan viidestäkymmenestä runosta tiivistelmän, jonka avulla sitä on helpompi ymmärtää. Tähän teokseen kannattaa tutustua, mikäli mielii ymmärtää kansalliseepostamme paremmin.
Toinen syy, minkä vuoksi Kalevala voi olla hankalalukuinen, on siinä käytettävä kieli. Itse asiassa kuitenkin kalevalamitta, nelipolvinen trokee, sopii suomen kieleen erinomaisesti ja onkin suomenkielisten runonlaulajien kehittämä mitta. Mitta sopii suomalaiseen suuhun erityisen hyvin, sillä kielemme sisältää paljon alkusointuja, allitteraatioita, joita myös kalevalamitassa esiintyy runsaasti. Mikäli Kalevalaa on hankala lukea, kannattaa sitä yrittää sen sijaan laulaa. Voit yllättyä, miten luonnollisesti tämä onnistuu.
Kalevalasta on julkaistu myös selkokielinen, Pertti Rajalan toimittama versio, johon tutustuminen kannattaa, mikäli runonlaulanta tuntuu turhan vaivalloiselta.
Kalevala taiteessa
Suomen kansan iänikuiset myytit ovat kautta aikojen inspiroineet niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin taiteilijoita. Lisäksi kansalliseepoksemme on käännetty noin 50 eri kielelle.
Suomalaisista taiteilijoista Akseli Gallen-Kallela lienee tunnetuin. Gallen-Kallela maalasi runsaasti Kalevala-aiheisia tauluja, esimerkiksi Kullervon sekä Lemminkäisen äidin. Aikaisemmin Gallen-Kallelan teoksia oli nähtävillä Ruovedellä Kalela-nimisessä talossa, joka ei tällä hetkellä toistaiseksi ole avoinna yleisölle. Sen sijaan teoksia kuuluu nykyään Ateneumin kokoelmiin.
Vuosina 1931–1933 Pavel Filonovin ryhmä Neuvostoliitossa työskenteli Kalevalan kuvituksen parissa.
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi inspiroitui niin ikään Kalevalasta esimerkiksi Kullervo-teoksessaan. Kullervo on Kalevalassa epäonninen, itsemurhaan päätyvä hahmo. Tästä tarinasta inspiroituminen saattaa kuvastaa myös Kiven omassa elämässään kokemaa epätoivoa ja tuskaa, vaikkakin tarina poikkeaa paljon Kalevalan Kullervosta. Uudempaa Kalevalan inspiroimaa kirjallisuutta edustaa esimerkiksi Johanna Sinisalon “Sankarit”.
Vaalitaan kulttuuriamme
Suomalaisesta kulttuurista ja taiteesta saa syystäkin olla ylpeä. Kalevalamme ei kenties ole yhtä tunnettu maailmalla kuin Homeroksen “Ilias” tai “Odysseia”, mutta sisällöltään ja tarinoiltaan, sekä, minun mielestäni, opetukseltaan, se on näitä huomattavasti kiinnostavampi. Nykyaikana olisi erityisen tärkeää muistaa juuri mainitsemani sanojen ja laulun voima miekkojen ja aseiden kalistelun sijaan. Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää!