Kaukajärveltä löytyy turvapaikka väkivallan uhreille
Turvakodista löytyvät kodinomaiset tilat yhteiskäyttöön. Kuva: Suvi Roselli
Lähisuhdeväkivalta on valitettavasti todellisuutta monen kohdalla. Tutkimusten mukaan sitä kokee kolmasosa naisista jossain elämänvaiheessa. Onneksi Suomeen on kuitenkin perustettu 29 turvakotia, joihin lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokevat voivat paeta.
Turvakoteja on Pirkanmaalla tällä hetkellä kaksi. Ne molemmat sijaitsevat Tampereella, toinen Hämeenkadulla ja toinen Kaukajärvellä. Näistä Kaukajärven turvakoti on uudempi, sillä se otettiin käyttöön tämän vuoden huhtikuussa, pääsiäisenä. Tampereen turvakodeissa on perhepaikkoja yhteensä 27, joista 18 on Kaukajärvellä. Palvelu on asiakkaille maksuton.
Kaukajärven turvakoti perustettiin suuren kysynnän vuoksi.
– Meillä on ollut se tilanne useamman vuoden ajan, että turvakotipaikat ovat olleet täynnä ja olemme joutuneet ohjaamaan asiakkaita muualle, enimmäkseen Hämeenlinnaan ja Poriin, sillä ne ovat lähimmät turvakodit, Kaukajärven turvakodin osasto Annan vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen sanoo.
Toiminta on lähtenyt Kaukajärvellä käyntiin erinomaisesti.
– Asiakkaat ovat ohjautuneet tänne niin hyvin, että täällä on ollut kesän jälkeen taas täyttä.
Kaukajärven turvakodin asiakkaina on niin yksittäisiä ihmisiä kuin perheitäkin. Heidän kokemansa väkivalta on hyvin monitahoista.
– Aina se ei ole fyysistä. Väkivalta voi olla myös muun muassa henkistä, taloudellista tai digitaalista. Digitaalinen väkivalta ilmenee siten, että joku voi esimerkiksi kaapata tai kontrolloida toisen pankkitilejä tai sometilejä tai käyttää paikannusohjelmia tai -laitteita.
Suvi Roselli
5.10.2022
Lapset voivat kokea syyllisyyttä
Kun asiakkaat tulevat turvakotiin, ensimmäinen asia mikä varmistetaan, on se ettei asiakkaalla ole puhelimessa sijaintitiedot päällä. Alkukeskustelun jälkeen hänestä pidetään huolta niin, että hän voi rauhoittua.
– Pyrimme ennen kaikkea vakauttamaan asiakkaan arjen. Täällä hän saa levätä ja syödä rauhassa ja keskustella tilanteestaan. Meillä on täällä myös rentouttava Neurosonic tuoli, joka tuottaa erittäin matalataajuista värähtelyä ja vaikuttaa siten tasapainottavasti suoraan autonomiseen hermostoon. Saunankin voi laittaa lämpiämään milloin vain.
Suuri osa asiakkaista kokee syyllisyyttä ja häpeää tilanteestaan. Lapset voivat kokea, että jos he olisivat olleet kiltimpiä, niin mitään pahaa ei olisi tapahtunut. Myös aikuiset tuntevat samoja tunteita.
– Lapsille on tärkeä kertoa, että aikuiset saavat apua ja että tilanne on aikuisen vastuulla. On tärkeää myös sanoittaa lapselle, että mikä on normaalia riitelyä ja mikä väkivaltaa. Jos lapsi kiukuttelee täällä, olemme iloisia siitä, koska se kertoo, että hänestä on turvallista kiukutella täällä.
Uhkaavat henkilöt pidetään loitolla
Turvakotiin hakeudutaan monia eri reittejä.
– Osa soittaa tänne etukäteen tai tulee suoraan ovelle. Meidät saa kriisipuhelimesta kiinni ympäri vuorokauden. Jotkut soittavat Nollalinjan valtakunnalliseen puhelinpalveluun ja heidät ohjataan sieltä tänne. Asiakas voidaan ohjata turvakotiin myös sosiaalihuollosta, terveydenhuollosta tai poliisien taholta.
Liikasen mukaan kynnys lähteä turvakotiin on usein turhan korkea. Hän haluaakin madaltaa sitä puhumalla asiasta avoimesti. Hän myös kannustaa ihmisiä ottamaan tuttavapiirissä asian rohkeasti puheeksi, jos lähisuhdeväkivaltaa esiintyy tai jos siitä on pelkoa.
– Tänne voi aina soittaa, jos itsestä tai tuttavasta herää huoli, Liikanen sanoo.
Asiakkaat asuvat turvakodissa keskimäärin 18 vuorokautta, mutta aika voi vaihdella yhdestä 60 vuorokauteen tai jopa pidempään. Aika räätälöidään aina asiakkaan kanssa yhdessä. Asiaan vaikuttaa millainen uhkatilanne on kyseessä.
– Asiakkaalla voi olla paljon järjesteltäviä asioita. Se pidentää aikaa.
Turvakodissa asuminen on nimensä mukaisesti turvallista ja rauhallista. Uhkaavat ihmiset tietävät tavallisesti, ettei turvakotiin pääse noin vain, eivätkä siksi edes yritä seurata perässä. Aluetta valvotaan kameroin, ovet ovat lukossa ja rakennuksessa on hälytysjärjestelmä. Myös rakenteet ovat sellaiset, ettei turvakotiin pääse sisälle.
– Vietämme täällä aika tavallista kodinomaista arkea. Ihmiset käyvät töissä täältä käsin. Välillä pidämme pitsailtoja ja kesäisin grillaamme takapihalla.
