Kaukajärven terveysasema halutaan säilyttää
Fyysiseen adressiin kerätään tällä viikolla nimiä Kaukajärvellä. Kuvassa Marjatta Hyvärinen ja kuntalainen. Adressin voi allekirjoittaa myös netissä huhtikuun loppuun saakka. Kuva: Pia Vastamäki.
Kuntalaiset ja valtuutettu tekivät adressin
Milla Zuev
24.4.2024
Kaukajärviseura ry, Kaukajärvi Lions Club ja Kaukajärven Martat sekä kaukajärveläinen kaupunginvaltuutettu, maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja Mahmoud Machaal (sd.) ovat yhteistyössä luoneet adressin lopettamispäätöksen saaneen Kaukajärven terveysaseman säilyttämisen puolesta.
Adressiin kerätään tällä viikolla nimiä, ja lisäksi se on allekirjoitettavissa osoitteessa adressit.com (Adressi Kaukajärven terveyspalveluiden säilyttämisen puolesta) huhtikuun loppuun saakka. Erityistä huolta adressin tekijöille on aiheuttanut Pirhan tapa tehdä nopeita muutoksia palveluverkkoon. Adressi aiotaan lopulta luovuttaa Pirhalle.
Adressin voi allekirjoittaa Kaukajärvellä ma 22.4. - su 28.4. Se on Kaukajärviseuran puheenjohtaja Pia Vastamäen mukaan yksittäiselle kuntalaiselle helppo tapa osallistua päätöksentekoon.
Mahtuuko Hervantaan?
Kaukajärveläisten ja sen lisäksi esimerkiksi annalalaisten ja viialalaisten on tarkoitus saada terveyspalvelunsa oman terveysaseman lakkauttamiseen jälkeen pääasiassa Hervannasta. Oman terveysasemansa saa toki nykypäivänä valita. Mahtuuko Hervantaan noin 15 000 ihmistä lisää terveysasemalle, jonka kunto on arvioitu välttäväksi? Miten käy ikäihmisten palveluntarpeen?
– Tärkein syy terveysaseman säilyttämisen puolesta on se, miten suurta väkimäärää asema palvelee ja miten tiivis alueemme on. Todella pieneltä alueelta asemalla käy paljon ihmisiä, joista noin 25 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Lisäksi julkisten palveluiden varassa on paljon maahanmuuttajia ja lapsiperheitä, sanoo Vastamäki.
Kaupunginvaltuutettu Machaal on huolissaan juuri Hervannan terveysaseman kapasiteetin riittävyydestä.
– Pirhan laatimissa suunnitelmissa käytännössä kokonaisvaltainen osa Kaukajärven aseman asiakaskunnasta olisi määrä sijoittaa Hervannan terveyspalvelun vastuupiiriin. Hervannan toimipisteen asiakasmäärä kattaa jo entuudestaan 27 000 asukasta, kokien itsekin ajoittaista kapasiteettien rajallisuutta: henkilöstö on etenkin sesonki- ja kausiaikoina jopa auttamattomasti alimitoitettua, kiinteistön tilat ovat vastaanottokyvyltään rajalliset, juuri alueen omia asukkaita palvelevat. Ajanvarauksen saaminen inhimilliselle aikavälille on hetkittäin kyseenalaista, jonotusajat pitkiä, Machaal sanoo.
Machaal arvioi Kaukajärven terveysaseman lakkauttamisen nostavan Hervannan terveysaseman kuormitusta jo väkimäärän vuoksi 55 prosentilla. Machaalin mukaan asukkaiden oma palveluasema varmistaa täsmällisemmän ennaltaehkäisevien hoitojen tarjoamisen ja asianmukaisen perusterveydenhoidon toteutumisen. Riskinä onkin, että mikäli perusterveydenhoitoa ei käytetä ajoissa esimerkiksi pitkän välimatkan ja muiden saavutettavuusongelmien vuoksi, niin ihminen joutuu myöhemmin kalliimpaan erikoissairaanhoitoon.
Marjatta Hyvärinen Kaukajärveltä jopa arvelee, että Hervantaan jouduttaisiin rakentamaan kapasiteettiongelman vuoksi kokonaan uusi terveyskeskus, jos sen täytyisi vastaanottaa muidenkin alueiden asukkaita.
– Tottakai toivon, että meillä säilyisi terveysasema. Kyllä Kaukajärvelle rakennetaan kaiken aikaa, ja terveysasemankin voisi rakentaa jonnekin muualle tänne. Nykyistä paikkaa väitetään kiinteistösijoittajan tontiksi, ja siihen toivotaan tietenkin lisää rakennusoikeutta, Hyvärinen otaksuu.
Kulkuyhteydet
Kaukajärven väestörakenne on sellainen, että alueella asuu paljon ikäihmisiä. Heidän kulkemisensa esimerkiksi Haiharan alueelta Hervantaan tai edes Linnainmaalle terveyskeskukseen ei ole mutkatonta.
– Kulkuyhteydet (Hervannan asemalle) ovat vain osilla Kaukajärven alueista vaivattomasti tai vähällä vaivalla matkattavissa. Haiharan alueelta kuljettaessa asukkaiden on käytettävä vaihtoyhteyttä saadakseen Hervannasta hoitoa, Machaal sanoo.
– Terveysaseman lakkauttaminen vaikuttaa negatiivisesti ja luo masennusta ja yksinäisyyttä. Jonot tulevat olemaan pitkät ja Acuta-käynnit lisääntyvät huomattavasti. Lähellä olevat palvelut ovat aina positiivinen asia, joka säästää etenkin ikäihmisiltä voimavaroja ja rahaa. Monella ajanvarauksen syyt ovat ikääntymiseen ja sairastumiseen liittyviä, ja monella voi tulla ajan saamisen kanssa epävarmuutta, jolloin tilanne voi mennä huonoksikin, Hyvärinen sanoo.
Digitaaliset palvelut
Pirhan digiklinikka on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa. Nuoremman asiakaspolven kohdalla digitaaliset palvelut voivatkin auttaa purkamaan hoitojonoja ja tarjota mahdollisuuden hoitaa tiettyjä terveydenhoidollisia asioita etäyhteydellä ilman vastaanottokäyntiä, mutta miten on ikäihmisten laita?
Niin Vastamäki, Hyvärinen kuin Machaalkin ovat huolissaan ikäihmisten kyvystä käyttää hyvinvointialueen digitaalisia palveluita. Lisäksi ikäihmisillä tyypillisemmin on vaivoja, joiden hoitamiseen ei etäkontakti sovi jo sen puolesta, että tavallisetkin sairaudet voivat olla heille pahempi asia kuin nuoremmalle henkilölle.
Terveysasiat ovat myös hyvin yksityisiä, ja huolta nousee muun muassa siitä, haluaako ikäihminen esimerkiksi läheisensä avustavan digitaalisten palveluiden käytössä niin yksityisten asioiden kanssa. Jo yksityisyydensuojan vuoksi keneltäkään ei tulisi vaatia, että hänen täytyy näyttää terveystietonsa edes läheiselle henkilölle kyetäkseen käyttämään terveyspalveluita. Lisäksi kyse on turvallisuudentunteesta.
– Hoitaja antaa aina turvallisuudentunnetta, toisin kuin digipalvelu. Lisäksi voi olla, että muistihäiriöinen ihminen soittaa ja ottaa yhteyttä useita kertoja, sillä hän ei välttämättä ymmärrä, onko aika jo hänelle varattu, Hyvärinen sanoo.
