Kesä on allergioiden aikaa - tunnista oireet
Apteekkari Helena Jalonen vinkkaa nenäkannun kokeilua allergiaoireiden vähentämiseen.
Kevät on useimmille ihmisille ihanaa lämmön ja tuoksujen aikaa, mutta siitepölyallergikolle kevät ja kesä voi olla tuskallista.
Anne Sällylä
Siitepölyallergia on varsin yleinen vaiva, jonka aiheuttaa hengitysilmassa oleva lehtipuiden, heinäkasvien tai ruohokasvien siitepöly.
Siitepölyä on vaikea vältellä, mutta sen määrää nenän nenäkalvoilla voi yrittää vähentää.
Niiskuttelua ja väsymystä
Silmien ja kurkun kutinaa, jatkuvaa aivastelua ja nenän vuotamista. Siitepölykauden aikana useat voivat tuntea itsensä myös väsyneiksi ja vähäenergisiksi. Siitepölyallergia voi vaikuttaa myös mielialaan aiheuttaen ärsyyntymistä. Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäksen mukaan suomalaisista aikuisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia.
Yleisemmin allergiaoireita aiheuttaa lehtipuut keväällä, heinät kesällä ja pujo loppukesästä. Siitepölykausi kestää varhaisesta keväästä syksyyn asti. Allergiaa aiheuttavia heinäkasveja on paljon, yli neljäkymmentä. Koivun siitepöly aiheuttaa eniten allergiaoireita, seuraavaksi eniten heinät ja leppä. Apteekkari Helena Jalonen Hervannan Bonusapteekista toteaa:
– Koivun siitepölymäärä on tänä keväänä tavallista runsaampaa. Siitepölyä on kulkeutunut Suomeen enemmän Baltiasta ja Keski-Euroopasta. Tämän kevään runsasta siitepölymäärää pystyttiin ennustamaan viime vuoden mukaan, jolloin määrä oli heikompi. Siitepölylle altistutaan jo edellisenä vuotena, ensimmäinen allergia ei välttämättä ole niin paha kuin seuraavana vuotena. Ensimmäiset allergikot hakivat lääkkeensä jo helmi-maaliskuussa, koska kuluvasta keväästä tiedettiin tulevan hankala.
Hengenahdistuksesta lääkärille
Ihmisen puolustusjärjestelmän tehtävänä on suojella elimistöä muun muassa bakteereilta ja viruksilta. Puolustusjärjestelmä voi kuitenkin harhautua reagoimaan ympäristön vaarattomiin aineisiin. Tätä vierasta ainetta kutsutaan allergeeniksi.
Osalla ihmisistä immuunijärjestelmä on siis ylivirittynyt ja tähän vaikuttaa sekä perinnölliset tekijät, että myös ympäristötekijät. Kaupungistuminen, liian hygieeniset elinolot ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen altistavat allergioille. Allergian aikana ilmaantuva hengenahdistus on viesti siitä, että hoitoa tulee tehostaa.
Lääkärin pakeille kannattaa hakeutua, jos yskä on pitkäkestoista ja on hengenahdistusta. Myös atooppinen iho voi mennä huonompaan kuntoon. Jos allergia äityy oikein pahaksi, voi joutua sairauslomalle.
Mistä sitten tietää onko nuha allergiaa vai flunssaa? Ajankohta kertoo paljon: allergiaoireet tulevat, kun siitepölykausi käynnistyy.
Allergisessa nuhassa nenä vuotaa jatkuvasti kirkasta eritettä, kun taas flunssassa erite on sitkeämpää ja sameaa. Kurkku- ja lihaskipu liittyvät flunssaan. Silmät voivat olla arat, ne näyttävät monesti väsyneiltä ja kuumeisilta.
Särkylääkkeet eivät auta allergiaan.
Voiko allergialle siedättyä?
Katariina Ijäksen mukaan allergiat voivat helpottaa iän myötä, mutta ei kaikilla.
– Taipumus allergioihin säilyy koko elämän ajan, vaikka oireet helpottaisivatkin.
Siitepölyallergiaan annetaan myös siedätyshoitoa, joka onkin itse syyn hoitoa, kun taas allergialääkkeet hoitavat vain oireita. Siedätyshoito on pitkäaikaista hoitoa, jolla pyritään kasvattamaan elimistön sietokykyä allergian aiheuttajaa kohtaan. Siedätyshoidon tulos säilyy hyvänä useampia vuosia. Siedätyshoitoa annetaan pistoksina ihon alle tai kielenalustablettina. Apteekkari Helena Jalonen Hervannan Bonusapteekista neuvoo ensimmäiseksi allergian itsehoidoksi käyttämään kortisoninenäsumutetta.
– Ei välttämättä tabletteja, niitä voidaan ottaa myöhemmin tehostamaan hoitoa. Tätä suosittelee myös Käypähoidon itsehoito. Kannattaakin miettiä, onko allergian hoito tarpeeksi tehokasta. Nenäsuihkeet ovat ensisijainen apu allergiseen nuhaan. Myös lääkkeen aloitusajankohdalla on merkitystä, sillä toiset lääkkeet vaikuttavat viiveellä.
Ennen nukkumaanmenoa voi huuhdella nenän limakalvot nenäkannulla. Nenäkannuun lisätään kädenlämpöistä vettä ja tavallista ruokasuolaa.
Nenäkannun nokka asetetaan toista sierainta vasten ja päätä kallistetaan siten, että vesi virtaa sierainten läpi ja tulee toisesta sieraimesta ulos. Poskionteloihin kertynyt siitepöly ja katupöly voi jossain määrin vähentää allergeenien määrää limakalvolla.
Haitallinen katupöly
Ulkona liikkujaa kiusaa siitepölyn lisäksi myös katupöly. Siitepölystä ja katupölystä aiheutuvia oireita voi olla vaikea erottaa toisistaan, molemmissa kun on samankaltaisia ärsytysoireita. Katupölyn oirekausi on kuitenkin lyhyempi ja painottuu selkeästi kaupunkialueisiin.
Katupöly sisältää hiukkasia, jotka ovat haitallisia terveydelle. Katupöly on autonrenkaiden kuluttamaa tienpintamateriaalia ja hienoksi jauhautunutta hiekoitushiekkaa. Katupölyssä on tiesuolaa, metallihiukkasia, bakteereita ja hometta. Perusterve ulkoilijakin voi saada katupölystä ärsytysoireita.
Apteekkari Helena Jalonen suosittelee käyttämään pahimpaan katupölyn aikaan FFP3-maskia.