Kisapuiston päiväkoti tukee neurokirjon lapsia
Hanna-Mari Autioniemi ja Satu Siranen ovat Kisapuiston päiväkodin varhaiskasvatusyksikön johtajia.
– Ensimmäiset päivät ovat sujuneet yllättävän soljuvasti. Toki yllätyksiä tulee aina vastaan, mutta lähinnä sellaisia, että jossakin paikassa ei olekaan roskista vielä, tai ai niin, meillä ei ole vielä postilaatikkoa, kuvailee varhaiskasvatusyksikön johtaja Hanna-Mari Autioniemi Kisapuiston uuden päiväkodin alkutaivalta.
17.1.2024
Myös varhaiskasvatusyksikön johtajana työskentelevän Satu Sirasen mukaan alku on ollut hyvä.
– Meillä on motivoitunutta henkilökuntaa täällä - he haluavat tehdä tästä alusta asti toimivan kokonaisuuden. Olemme jo saaneet ehdotuksia siitä, miten asiat voisi tehdä ja miten voisimme lähteä kehittämään toimintaamme, Siranen kehuu.
Lapsetkin ovat pitäneet uudesta ympäristöstä.
– Haastattelin tuossa lapsia ja kysyin, minkälaista on tulla tänne uuteen päiväkotiin. Kaikki sanoivat, että kivaa. Toki olemme uusi päiväkoti ja täällä on paljon uusia, pieniäkin lapsia, niin sopeutuminen voi ottaa aikansa. Kaikkineen kuitenkin on mennyt rauhallisesti, Autioniemi kertoo.
– Myös integroidusta ryhmästämme tuli palautetta työntekijöiltä, että lapset ovat sopeutuneet hyvin ihanasti ja nauttineet kaikesta, mitä uusi päiväkoti pystyy heille tarjoamaan. Hienot, monipuoliset tilat ja uudet lelut, Siranen jatkaa.
Kisapuiston päiväkoti avattiin 8. tammikuuta 2024. Päiväkodin tilat on suunniteltu 240 lapselle, ja päiväkodissa työskentelee yhteensä noin 40 aikuista – varhaiskasvattajien lisäksi erityisopettajia sekä kiertäviä lastenhoitajia. Lisäksi monikielisessä päiväkodissa työskentelee kieliavustajia, sillä päiväkodissa on monikielisiä ja vieraskielisiä lapsia paljon. Tämä tukee myös suomen kielen oppimista tulevaa koulutietä ajatellen merkittävästi.
Kuusi pientä päiväkotia yhdessä
Kisapuiston päiväkoti on suuri, mutta samalla se on kuin kuusi pientä päiväkotia yhdessä. Autioniemen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kun talo on suuri, lasten ei tarvitse ottaa koko taloa haltuun. He toimivat omilla kotialueillaan, joissa on kaikissa kaksi ryhmää ja kahden ryhmän aikuiset.
– Näin sosiaalisten kontaktien määrä ei kasva liian suureksi. Olemme halunneet huomioida sen, että suuri päiväkoti, jossa kaikki ovat kontaktissa kaikkien kanssa, ei ole toimivin ratkaisu. Tilat antavat meille hyvät mahdollisuudet siihen, että kotialueet voidaan eriyttää omiksi yhteisöikseen. Totta kai toivomme, että henkilökunta tekee yhteystyötä ja jakaa keskenään ajatuksia. Lapset ovat he, joita haluamme suojella tällä, etteivät he saa liikaa virikkeitä.
Sirasen mukaan omalla pienellä kotialueella toimivat tutut aikuiset luovat myös turvaa.
Tämä, kuten moni muu päiväkodin rakennuksen yhteydessä huomioon otettu päiväkodin ominaisuus tukee myös neuropsykiatrisen kirjon lapsia.
– Rakennuksen suunnittelussa on jo otettu huomioon aistiärsykkeet ja niiden minimoiminen. Täällä on kiinnitetty huomiota siihen, miten läpäisevää ääni on toisesta tilasta. Kun ryhmä sulkee oven, se saa olla siellä rauhassa. Myös värimaailma täällä on hyvin rauhallinen. Se, ettei kotialueelta ole läpikulkua muualle mahdollistaa sen, että ihmisvilinä on mahdollisimman pientä. Näin ei tule häiriöitä ja rauhassa saa olla, Autioniemi kuvailee.
– Kotialueilla on myös kiinteitä rauhoittumispaikkoja, joihin lapsi saa vetäytyä rauhoittumaan omiin oloihinsa, Siranen jatkaa.
Rauhoittumispaikka on tärkeä kaikille lapsille ja aivan erityisesti neurokirjolla oleville.
Monipuolista leikkiä
Kisapuiston päiväkodin jokaiselta kotialueelta löytyy tietyt samat leikkivälineet. On monipuolisesti kotileikkiä ja autoleikkiä, ja lisäksi päiväkotiin on hankittu hevostallikokonaisuus. Lisäksi on hankittu paljon tuen välineitä. Tuen välineitä ovat esimerkiksi painopeitot, painoeläimet, keskittymistä helpottavat pallot ja popitit ja jalkarullat. Välineitä on hankittu varastoon siten, että kun lapselle tulee tarve käyttää tuen välinettä, se on valmiiksi saatavilla. Jos ryhmät huomaavat, että lapset saattaisivat hyötyä jostakin tietystä välineestä, sitä päästään kokeilemaan heti. Myös piha-alue huomioi lapset.
– Piha-alue on minun mittakaavallani iso ja monipuolinen. Siellä on uusia leikkivälineitä, mutta sinne on myös jätetty paljon vanhaa puustoa ja kiviä, luonnonmukaisuutta. Se on hyvä oppimisympäristönä. Piha on jaettu aidalla kahteen osaan, mikä myös mahdollistaa sen, että pihallakin lapsimäärä pystytään jakamaan, Autioniemi kuvailee.