Klassinen musiikki voi viedä mukanaan
Klassisen musiikin konsertti voi olla valtava kokemus kuulijalle, joka ei ole aiemmin sitä kokenut. Kuva: Arttu Rantakärkkä
Klassisen musiikin kokemiseen ei välttämättä tarvita valtavaa määrää tietoa, vaan siihen voi uppoutua ja antaa sen viedä mukanaan.
Satu Lepistö
20.10.2021
Tampereella yritettiin luoda jo 1800-luvun puolivälissä säännönmukaista musiikkielämää ja erilaisia pienimuotoisia orkestereita ja soittokuntia syntyi. 1890-luvulla Tampereella perustettiin orkesteriyhdistys, jonka soittajisto jatkoi työtä 1900-luvun alkuvuosiin. Sen jälkeen jatkuvaa toimintaa ei ollut, mutta tarvetta sille oli kyllä.
Tampereen kaupunginorkesteri perustettiin Tampereen Orkesterin nimellä vuonna 1930. Sillä nimellä se toimi vuoteen 1947 asti, jonka jälkeen siitä tuli kaupunginorkesteri. Tampere Filharmonia -nimeä se on kantanut 2000-luvun taitteesta asti. Se on Suomen ainoa täysikokoinen sinfoniaorkesteri Helsingin ulkopuolella. Se siis pystyy soittamaan mitä tahansa klassisen musiikin ohjelmistoa omalla soittajistollaan.
Konserttiin voi tulla vain nauttimaan
Viestintäsuunnittelija Arttu Rantakärkkä Tampere Filharmoniasta sanoo, että klassisella musiikilla on turhaan ”hankala” maine musiikinlajina, josta täytyy tietää kauhean paljon nauttiakseen siitä. Konserttiin voi vain tulla, sulkea silmänsä ja antaa musiikin viedä.
- Jos kiinnostus herää, tietoa voi sitten haalia jälkikäteenkin. Klassinen musiikki on hoitomuoto väsyneelle mielelle, Rantakärkkä sanoo. – Voi vain olla ja antaa musiikin kuljettaa.
Kokemus konsertissa voi olla valtava, kun sitä lähestyy avoimin mielin. Siitä huolehtivat Tampere Filharmonian liki sata ammattitaitoista muusikkoa ja kapellimestarit. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina on toiminut vuodesta 2013 lähtien Santtu-Matias Rouvali, mutta orkesteria johtaa usein myös vieraileva kapellimestari. Vierailijoita nähdään myös solisteina.
- Haluamme olla jokaisen tamperelaisen orkesteri, sanoo Rantakärkkä.
- Haluamme madaltaa kynnystä tulla musiikillisten elämysten äärelle, hän lisää.
Konsertti syntyy ammattilaisten yhteistyönä
Tampere Filharmonian konserttikausi alkaa syksyllä ja päättyy toukokuussa. Yhden konserttikauden aikana soitetaan 22 sinfoniakonserttia ja keskimäärin noin kahdeksan kamarimusiikkikonserttia. Orkesteri on myös mukana Tampere-talon vaihtuvissa ooppera- ja balettituotannoissa ja kalenterissa on vuosittain myös ilmaiskonsertti Sorsapuistossa sekä vaihtelevia tapahtumia ja koululaiskonsertteja. Rantakärkän omaa kiinnostusta klassiseen musiikkiin pitää yllä se valtava ammattitaito, joka liki sadan ammattilaisen yhteistyössä synnyttää teoksen.
- Minusta se on iso yhteinen matka, jolle muusikot lähtevät ja josta löydetään teoksen ydin, Rantakärkkä sanoo.
Aika ajoin Rantakärkkä löytää uusia teoksia ja elämyksiä hyvin tuntemansa klassisen musiikin joukosta. Mieleen on jäänyt vuoden 2019 lopusta Santtu-Matias Rouvalin johtama konsertti, jossa esitettiin ruotsalaisen Allan Pettersonin 7. sinfonia. Teos oli Rantakärkälle uusi – ja pyyhkäisi jalat alta hienoudellaan saman tien. Se muistutti siitä kokemuksesta, jollaisen uusi konserttiin tulija parhaimmillaan saa.
- Siitä tuli heti lempisinfoniani, Rantakärkkä sanoo.
Rantakärkkä toivoo, että jokainen kiinnostunut uskaltautuisi konserttiin kokeilemaan, voisiko siitä saada uudenlaisen kokemuksen.
- Moni uusi tulija ostaa vain lipun, kun tekee mieli kokeilla- ja innostuu ja yllättyykin kokemastaan, Rantakärkkä sanoo.
