Kodin ja koulun yhteistyön kehittäjä
Ahvenisjärven koulun rehtori Ilpo Nybacka. Kuva: Maarit Rintamäki
Ahvenisjärven koulun rehtori Ilpo Nybacka valittiin vuoden rehtoriksi
Sirpa Koivu
1.12.2021
Suomen Rehtorit ry (SURE) valitsi 2021 Ahvenisjärven yhtenäiskoulun rehtorin Ilpo Nybackan Vuoden 2021 rehtoriksi. Kunniamaininta jaettiin tämän vuoden Pro Rexi -tapahtuman yhteydessä.
Ahvenisjärven koulu koostuu kolmesta koulutalosta, Pohjois-Hervannan, Kanjonin ja Hallilan, koulutaloista, joissa opiskelee tuhatkunta oppilasta, ja heistä noin 40 prosentilla on jokin muu kotikieli kuin suomi.
Nybacka tuli ensin apulaisrehtoriksi Pohjois-Hervannan kouluun vuonna 2013 ja rehtoriksi 2017.
Valintaperusteiden mukaan Nybacka tunnetaan rohkeana kouluarjen uudistajana, monikulttuurisuuden ymmärtäjänä sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäjänä. Hän on avannut koulun ovia ja ikkunoita ympäröivään yhteiskuntaan pitkäjänteisellä työllä.
- Kyllä oli positiivinen yllätys, kunniamaininta tuntuu erityisen hyvältä siksi, että arki imee, eikä työn lomassa ole mielessä palkintojen tavoittelu, Nybacka kertoo tunnelmistaan. – On hienoa, että tavallisia rehtoreita palkitaan
Koulun uudistusten luotsi
Rehtorin tehtävänä on johtaa ja kehittää koulua. Hän on, vanhaa sanontaa mukaillen ”paimen, renki ja isäntä”. Välillä päivät venyvät pitkiksi ja kehittämisen haasteissa tarvitsee tukea. Nybackan tuki ovat rehtorikollegat, ja hyvinvoinnin peruspilarit ovat perhe, liikunta ja riittävä uni.
Koulun luotsaaminen mullistuksien läpi edellyttää Nybackan mukaan ennakointia.
- On tärkeää ottaa asioista selvää, hankkia tietoa eri lähteistä, toimia verkostoissa. Asiat pitää myös tuoda henkilöstölle pohdittaviksi ajoissa ja oikean kokoisina.
- Opettajallahan on oma tärkeä tehtävänsä koulussa eli opetustyö, joka vaatii hänen täyden panoksensa. Ei ole oikein jättää ketään opettajaa miettimään yksin kehittämissuunnitelmia viikonlopulla.
Arkiset viestit ja tiedotteet
Koulun ja kodin yhteistyön selkäranka on viestintä, sitä Nybacka on uudistanut pitkäjänteisesti. Hänen mukaansa pienikin arkinen viesti siitä, mitä viikolla on tehty, voi olla kodille tärkein viesti. Tiedetään, mitä lapset tekevät, tulee luottamuksellinen olo siitä.
Kotiin lähetettävien tiedotteiden kääntäminen arabian-, somalian-, venäjän- ja persiankielisille ei ole kuitenkaan mahdollista. Apuna ovat tulkkauspalvelut ja puhelintulkkaus.
- Palautetta vanhemmilta ei juurikaan tule, ehkä on kyse kulttuurieroista. Meillä suomalaisilla on mukaan ottava, osallistava ja keskusteleva toimintatapa, joka ei ole välttämättä tuttu muille kulttuureille. Ehkä ajatellaan, että koulu hoitaa hommansa.
Toisaalta Nybacka saa hyvää palautetta opettajien työstä.
- Se kertoo, että asioita tehdään hyvin ja oikein, Nybacka kiittelee.
Pilotteja ja someturvaa
Ahvenisjärven koulu on sitoutunut digitaaliseen kehittämistehtävään Tampereella, ja se on myös Someturvan kokeilukoulu.
- Meille tulee tiettyjä asioita annettuina, joita pilotoidaan siinä määrin kuin varsinaisen työn ohessa on mahdollista. Esimerkiksi kokeilemme eri ohjelmistoja, joista iso osa liittyy palautteen keräämiseen ja viestintään. Koulu on myös mukana osallisuuden ja yhteistyön digitaaliset välineet hankkeessa. Siinäkin etsitään keinoja kodin ja koulun väliseen viestintään.
Someturvaa käytetään jo eri puolilla Suomea ja siihen liittyy digitaalinen palvelu, jota kautta oppilas voi kysyä neuvoa, jos hän on tullut kiusatuksi. Kysyä, mitä hänen pitäisi tehdä, kenelle ilmoittaa siitä.
- Tarjotaan se apu sitäkin kautta, vaikka kouluissa on töissä ihmisiä, jotka myös auttavat. Mutta oppilaat ovat erilaisia. Joillekin digimaailma on tutumpi, helpompi käyttää ja se on nopeampikin.
Hervannan lapset ovat yhteisiä
Hervannassa voi koulunsa aloittava opiskella omassa kaupunginosassaan niin keskiasteen kuin korkea-asteenkin tutkintoihin saakka.
Kahden ison koulun Etelä-Hervannan koulun ja Ahvenisjärven koulun yhteistyö on tiivistä.
- Kaupunginosan lapset ovat ”yhteisiä”, niin myös vastuu ja huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista, Nybacka toteaa. - Siinä mielessä olemme yksi yksikkö. Meillä on yhteisiä linjauksia ja sääntöjä. Tiedotamme myös nopeasti, jos on huomattu huolestuttavia ilmiöitä, jotka ylittävät koulurajat.
Nybackan mukaan koulu tekee Hervannan muiden oppilaitosten kanssa jonkin verran yhteistyötä. Ennen koronaa esimerkiksi korkeakoulun opiskelijat kävivät esittelemässä luonnontieteen opintoja ja olivat myös tunneilla mukana tai opettamassa.
”En aio tyytyä tavanomaiseen”
Pohjois-Hervannan koulurakennukset puretaan ja tilalle tulee 1100 oppilaan koulurakennus. Suunnittelulle on varattu vuosi 2022, sen jälkeen alkavat työt. Oppilaat siirtyvät evakkoon Konetaloon kampukselle.
- Valtuuston marraskuussa tekemää päätöstä uudisrakennuksesta oli toivottu. Nyt päästään uudistamaan koulutilat niin, että ne vastaavat uusimpia opetus- ja oppimismenetelmiä. Suunnitteluun otetaan mukaan kaikki, ensin kartoitetaan tarpeet, muut huomioitavat asiat ja kalusteet vasta lopuksi. On priorisoitava ja tehtävä kompromisseja tarpeiden pohjalta, Nybacka hahmottelee.
- Uudessa koulutalossa pitää olla visuaalisesti esillä niitä asioita, joita koulussa opitaan. Pitää huomioida ympäristön valot, värit, äänet, kuinka ne tukevat oppimista. En tyydy tavanomaiseen, tilat on viimeisteltävä taiteellisella intohimolla.