top of page

Kun kuolema koskettaa

Läheisen kuolema on eräs raskaimmista asioista, jonka ihminen elämässään joutuu kokemaan- yleensä jopa raskain. Tapahtuma voi viedä voimat pitkäksi aikaa. Siksi onkin ristiriitaista, että omainen joutuu elämänsä suurimman surun hetkellä lisäksi huolehtimaan välttämättömistä, lain vaatimista velvollisuuksista. Silti tietyt asiat täytyy hoitaa.

Satu Lepistö

17.3.2021

os läheisesi kuolee sairaalassa, sairaala välittää tiedon Väestötietorekisteriin. Jos kuolemantapaus sattuu muualla kuin sairaalassa, soita mahdollisimman pian asiasta lääkärille ja poliisille. Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja hautausluvan.
Pyydä vainajan kotitalon lippu nostettavaksi puolitankoon. Asiasta huolehtii tavallisimmin huoltoyhtiö.
Kuolinuutiset olisi hyvä muistaa läheisten lisäksi myös vainajan työn- ja vuokranantajalle sekä lisäksi Kelalle, jos vainaja on saanut jotakin etuutta, kuten eläkettä, jotta etuuden takaisinperinnältä vältyttäisiin. Lisäksi kannattaa muistaa olla yhteydessä vainajan vakuutusyhtiöön, sillä vaikka henki- ja terveysvakuutukset päättyvät kuolinpäivään, omaisuusvakuutusten voimassaolo päättyy vasta irtisanottaessa. Jos läheisellä on ollut henki- tai terveysvakuutus, niihin saattaa sisältyä korvaus, jota sinulla on edunsaajana oikeus hakea- etua on siis haettava erikseen.
Selvitä, maksaako vainajan viimeinen työnantaja tai ammattiliitto hautausavustusta.
Läheisen kuolemasta kannattaa ilmoittaa myös pankkiin. Vaikka tieto kuolemasta välittyy pankille myös Väestönrekisterikeskuksen kautta, tieto saattaa tulla viiveellä. Laki vaatii perunkirjoituksen suorittamisen määräaikana, ja sen liitteeksi tarvitaan saldotodistus, jonka saa pankista. Ilmoitus osoitteenmuutoksesta on välttämätön, jotta laskut ja muu posti ohjautuvat kuolinpesän asioista vastaaville. Omainen tai kuolinpesä voi tehdä osoitteenmuutoksen ja kertoa, mihin postin haluaa.
Vainajalle saapuvat kirjeet täytyy avata ja tarkistaa, vaativatko ne joitakin jatkotoimenpiteitä, kuten laskun maksamisen tai sopimuksen irtisanomisen. Edesmenneen erilaiset sopimukset ja muun muassa tilaukset kannattaa irtisanoa turhien kustannusten välttämiseksi. Sellaisia voivat olla vuokrasopimuksen lisäksi esimerkiksi matkapuhelimen, verkon ja tv-kanavapakettien liittymäsopimukset, kuntosalijäsenyydet, yhdistysten jäsenyydet ja vaikkapa lehtitilaukset. Jos edesmennyt läheinen on ollut aktiivinen jossakin harrasteryhmässä tai seuratoiminnassa, myös heidät kannattaa liittää kuolemantapauksesta informoitavien joukkoon.
Mitätöi vainajan passi ja muut henkilöllisyystodistukset. Kuoleta luottokortit, jolloin myös niiden kautta tehdyt palvelutilaukset kuten Spotify ja Netflix lakkaavat. Ilmoita kuolemasta vainajan henkivakuutusyhtiöön. Selvitä vainajan viimeisimmältä työnantajalta tai työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista, onko hänellä oikeus henkivakuutuskorvaukseen. Jos läheisellä on ollut käytössään sosiaalisen median tilejä, ne voi halutessaan sulkea. Älä kuitenkaan ilmoita läheisen kuolemasta hänen sosiaalisen median tileillään ainakaan ennen, kun kaikki lähimmät tietävät. Se ei ole oikea paikka saada tietää asiasta, jos on ollut läheinen.

Hautajaiset ja muistotilaisuus

Harva tulee jutelleeksi läheistensä kanssa, millaiset hautajaiset toinen haluaisi. Jos edesmennyt on ehtinyt esittää toiveitaan, niiden toteuttaminen saattaa tuntua tärkeältä. Joka tapauksessa voi ainakin miettiä, millaiset hautajaiset, millaista musiikkia tai vaikkapa tärkeän papin vainaja olisi itselleen halunnut. Ota yhteys vainajan kotiseurakuntaan kirkollista hautaamista varten. Ei-kirkolliset hautajaiset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet Suomessa. Luterilaisen kirkon hautausmaat toimivat yleisinä hautausmaina kirkkoon kuulumattomillekin. Esimerkiksi Tampereen Messukylän hautausmaalla on myös tunnustukseton alue. Kunnioita vainajan vakaumusta, jos sellainen on tiedossa.
Hautaa vainajan tuhkat joko hautausmaalle, sirottelualueelle tai muulle maa- tai vesialueelle sen omistajan tai haltijan luvalla. Valitse ja tilaa hautamuistomerkki. Uuden lain mukaan tuhkaa ei saa enää jakaa, vaan se tulee haudata tai sijoittaa yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Tuhkan voi edelleen sirotella esimerkiksi vesistöön tai maan pinnalle tai haudata maahan joko uurnassa tai ilman sitä. Siihen on kuitenkin hankittava maanomistajan lupa.
Hautajaiset maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista. Jos kuolinpesä on varaton, eivätkä omaisetkaan pysty tai halua hautajaisia maksaa, laskut maksaa ja hautajaiset omaisten niin tahtoessa myös järjestää vainajan kotikunta. Maksusitoumuksella hautaustoimisto tarjoaa varattomalle halvimman arkun, pienen arkkukoristeen ja kuljetuksen tuhkaukseen.
Jos omainen haluaa osallistua varattoman hautauskulujen maksamiseen, mutta heillä ei ole varaa, kunnan sosiaalitoimelta voi hakea toimeentulotukea hautausta varten. Sitä voi saada omaistakin varten esimerkiksi hautajaisvaatteisiin ja kukkiin. Järjestelyissä saa hautaustoimistosta apua. Raskaassa tilanteessa ei tarvitse muistaa, jaksaa ja osata kaikkea itse.

Virkatodistus

Vainajan pesän osakas voi hoitaa hänen pankkiasioitaan jo ennen perunkirjoitusta. Osakkuuden voi todistaa vainajan virkatodistuksella. Virkatodistuksen voi tilata maistraatista.
Kuolinpesän ensimmäiset laskut koskevat usein hautausta ja muistotilaisuuden järjestämistä. Myös vainajan elinaikaiset laskut kuuluvat kuolinpesälle.
Kuolinpesän osakas on oikeutettu yksinään, ilman muilta osakkailta saatua valtakirjaa saamaan perunkirjoitusta varten saldotodistuksen vainajan varallisuudesta, lainoista ja vastuista kuolinpäivänä, saamaan tietoja vainajan pankkiasioista, jättämään pankille maksettavaksi suoraan hautajaisiin tai vainajalle kuuluneita sähkö-, puhelin- tai yhtiövastikelaskuja, ja luetteloimaan vainajan tallelokeron yhdessä pankin toimihenkilön kanssa.
Hän ei kuitenkaan saa ilman kuolinpesän muiden osakkaiden suostumusta nostaa käteistä vainajan tililtä, tyhjentää tämän tallelokeroa, myydä vainajan arvopapereita tai pyytää tietoja vainajan elinaikaisista pankkiasioista.
Jos kuolinpesä on varaton tai sen varat eivät riitä laskujen maksamiseen kokonaan, osakkaat eivät lähtökohtaisesti ole vastuussa kuolinpesän veloista, vaan jäljelle jäänyt velka jää velkojien vahingoksi pesän selvittämisen jälkeen.
Ota selvää, oletko oikeutettu perhe-eläkkeeseen. Sitä maksetaan tietyin ehdoin edesmenneen leskelle ja lapsille. Lisäksi alaikäisten lasten huoltaja voi hakea lapsilisän yksinhuoltajakorotusta.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus täytyy toimittaa jokaisen Suomessa asuneen henkilön kuoleman jälkeen, ja se on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Perunkirjoituksen laiminlyömisestä voi seurata henkilökohtainen velkavastuu velkaisesta pesästä sen osakkaalle. Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka on mm. luettelo kuolinpesän osakkaista sekä vainajan varoista ja veloista. Perukirja toimii perinnönjaon pohjana ja on myös perintöveroilmoitus. Perunkirjoituksen voi tarvittaessa antaa myös lakimiehen tehtäväksi, jos omat taidot eivät siihen riitä.
Perinnönjaon voi aloittaa perunkirjoituksen jälkeen. Perunkirjoituksen jälkeen voidaan muun muassa jakaa rahavarat osakkaille, myydä osakkeet ja rahastot, lopettaa vainajan tilit, tyhjentää tallelokero ja saada tiedot vainajan elinaikaisista tilitiedoista.

Surulle on annettava aikaa

Joskus suru lamauttaa, mutta moni pystyy akuutissakin tilanteessa toimimaan ja suru saattaakin yllättää kunnolla vasta, kun kaikki on tavallaan ohi, hautajaiset on pidetty ja asiat on saatettu loppuun. Surun osuessa perheeseen onkin hyvä muistaa, että kaikki eivät sure samalla tavalla tai edes samanaikaisesti. Surutyö vaatii aina voimia ja aikaa. Hae tarvittaessa vertaisryhmän tai asiantuntijan apua surutyön tekemiseen.

bottom of page