top of page

Lakiasioita voi hoidella myös kotisohvalta käsin

Juuso Nikkinen kannustaa kaikenikäisiä tekemään itselleen edunvalvontavaltakirjan, koska milloinkaan ei voi etukäteen tietää, mitä elämässä sattuu. Kuva: Suvi Roselli

Suurin osa suomalaisista varautuu etukäteen tuleviin onnettomuuksiin ja sairastumisiin vakuuttamalla itsensä ja omaisuutensa. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin ratkaista kuka onnettomuuden tai vakavan sairastumisen jälkeen huolehtii omasta edunvalvonnasta, jos se on tarpeen, ja miten omaisuus kuoleman jälkeen jaetaan.
Lakiasiat voivat tuntua haastavilta, mutta onneksi apua on saatavilla läheltä. Hervannassa asuva lakimies Juuso Nikkinen nimittäin hoitaa riidattomia eli pääasiassa perhe- ja perintöoikeuteen liittyviä lakiasioita opiskelujensa ohessa. Hän toimii varsin matalalla kynnyksellä ja tekee lakiasioiden hoidon asiakkaille erittäin helpoksi.
– Kaikki lähtee siitä, että käyn asiakkaan kanssa puhelimessa alustavan keskustelun ja valmistelen sen jälkeen asiakirjan lähes valmiiksi asti. Sitten menen asiakkaan kotiin, missä käymme asiakirjan läpi ja laitamme siihen allekirjoitukset.
Nikkisellä on mukana tietokone ja tulostin, joten asiakkaalla ei niitä tarvitse olla. Nikkinen pystyy myös toimimaan jutussa todistajana ja sen lisäksi hän tuo mukanaan toisen todistajan, joten asiakkaan ei tarvitse huolehtia todistajistakaan.

Suvi Roselli

19.10.2022

Vuosien kokemus lakimiehenä

Nikkinen on urallaan hoitanut eniten edunvalvontavaltakirjojen ja testamenttien laatimisia.
– Monilla ikäihmisillä on edunvalvontavaltakirja tekemättä. He usein tietävät, että sellainen olisi hyvä tehdä, mutta he siirtävät asian hoitamista. Kannustan heitä päättämään hyvän sään aikana kuka heidän asioitaan saa hoitaa, kun he eivät siihen itse enää pysty, Nikkinen sanoo.
Asia ei koske kuitenkaan pelkästään ikäihmisiä.
– Pääsääntöisesti 18 vuotta täyttäneet voivat tehdä edunvalvontavaltakirjan. Sitä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Voi olla, että nuori kaatuu ja lyö päänsä ja asiasta tulee hänen kohdallaan nopeasti ajankohtainen.
Yhä useammat laativat nykyisin häiden kynnyksellä myös avioehdon. Ilman sitä puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan avioeron yhteydessä tai puolison kuoltua yhteen ja enemmän omistava maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa.
– Avioehdon avulla toinen tai molemmat voivat avioeron tai puolison kuoleman yhteydessä sulkea jonkin omaisuuserän joko kokonaan tai osittain pois puolisoiden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Avioehtoa laadittaessa on kuitenkin hyvä huomioida se, että se on pätevä ainoastaan, jos se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa.
Nikkisellä on vuosien kokemus työstä lakimiehenä. Yhdessä vaiheessa hän työskenteli myös pankissa ainoana lakimiehenä.
– Siellä asiakasmäärät olivat suuria, joten minulle on kertynyt paljon toistoja näiden lakiasioiden hoitamisessa.
Kaikkein haastavimpia hoidettavia hänen mukaan ovat perinnönjakokirjat.
– Se voi vaatia paljon aivotyötä ja pähkäilyä, varsinkin jos perillisten määrä on suuri. Myös varallisuuden määrä vaikuttaa asiaan. On usein yksinkertaista tehdä jako, jos perittävällä on ollut lapsia, mutta jos hänellä ei ole ollut, niin perintö jaetaan sisaruksille tai sisarusten lapsille. Silloin juttu pilkkoontuu moniin osiin ja siitä tulee haastavampi.
Nikkiseltä kysytään usein esimerkiksi testamenttiin liittyviä asioita. Hän kertoo niistä mielellään ja varsinkin asiakkailleen hän selvittää asiat aina siten, että he ymmärtävät, mitä he ovat tekemässä.

bottom of page