Lasten uimataidon heikentyminen on huomattu myös Hervannassa
Hervannan uimahallin liikunnanohjaaja Kaisu Uotila ja Tampereen kaupungin johtava liikunnanohjaaja Tommi Liimatta muistuttavat vanhempien roolin tärkeydestä lasten uimataitojen ylläpitämisessä.
Viime viikkojen aikana on uutisoitu useista hukkumistapauksista ja läheltä piti -tilanteista ympäri Suomea.
Tuoreista tilastoista selviää, että heinäkuun aikana Suomessa hukkui 28 ihmistä, joka on 12 enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
Heinäkuun loppuun mennessä on tänä vuonna hukkunut yhteensä 68 ihmistä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan hukkuneita oli 59.
Tampereen kaupungin johtavan liikunnanohjaajan Tommi Liimatan mukaan lasten uimataito on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Hänen mukaansa Suomessa tapahtuu kymmeniä hukkumistapauksia, jotka eivät päädy tilastoihin.
– Nuorten uimataito on pudonnut 75 prosentista 55 prosenttiin. Se on erittäin huolestuttavaa näin lyhyessä ajassa, Liimatta toteaa.
Liimatan mukaan korona-aika on passivoinut vanhempia tuomaan lapsia uimaan. Hän korostaa, että vanhempien aktiivisuudella on suuri merkitys uimataidon kehittymiselle. Lasten ja nuorten heikentynyt uimataito näkyy myös Hervannan uimahallissa koululaisille järjestettävillä uimatunneilla.
– Ennen lähes kaikki kuudesluokkalaiset uivat 200 metrin matkan. Nykyään osa jää pieneen altaaseen, koska eivät vielä pysty uimaan isossa altaassa, kertoo Hervannan uimahallin liikunnanohjaaja Kaisu Uotila.
20.8.2025
Uima-asennolla merkitys
Koovee ry:n vastaava liikunnanohjaaja Mauno Hakala kertoo, että uimaopetuksessa on tärkeää keskittyä rohkeaan toimintaan vedessä.
– Keskitymme uintiasentoon, pään asentoon ja vedessä hengittämiseen. On tärkeää, että uskaltaa painaa pään veteen ja hengittää rauhallisesti veden yläpuolella, Hakala sanoo.
Hakala kertoo, että lapsen arkuus vettä kohtaan voi johtua esimerkiksi veden kylmyydestä tai siitä, ettei lapsi ole muuten tottunut veteen. Hänen mukaansa veteen totuttautumista voi harjoitella jo kotona.
– Suihkussa voi puhallella veteen, pestä kasvoja tai painaa kasvot kokonaan veteen. Uintiasento kehittyy siitä, että painaa kasvot veteen, muuten seurauksena voi olla vain pään pyörittelyä ja räpiköintiä, kun pitäisi lähteä uimaan, Hakala kertoo.
Tänä vuonna uimakouluissa toteutetaan Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukainen uudistus, jossa panostetaan vesitaitavuuteen. Uintitestien sijaan keskitytään jokaisen yksilölliseen kehitykseen, jotta oppimisesta tulisi mielekäs kokemus. Uusi kokeilu alkaa Hervannassa syyskuun alussa.
– Nyt luovutaan siitä, missä asennossa käsi on uidessa. Tärkeämpää on, että pysyy pinnalla ja pääsee eteenpäin. Emme hio tekniikkaa tarkasti, vaan tavoitteena on, että vedessä pystyy toimimaan jollakin tavalla, Uotila sanoo.
Vanhemmilla tärkeä rooli
Uotilan ja Liimatan mukaan vanhemmilla on tärkeä rooli lapsen uimataitojen ylläpitämisessä. He pitävät tärkeänä, että lapsia viedään uimahalleihin, jotta vesi tuntuu luonnolliselta ja turvalliselta ympäristöltä.
– Toivoisin, että vanhemmat menisivät lapsen kanssa myös veteen. Näkee usein tilanteita, joissa vanhempi istuu altaan reunalla ja katsoo, kun lapsi on vedessä. Vanhemman ei tarvitse opettaa uimataitoja, mutta oma innostus vettä kohtaan tarttuu helposti lapseen ja luo turvallisuuden tunnetta, Uotila sanoo.
Liimatta on huolissaan ilmiöstä, jossa vanhempi tuo lapsen uimaan mutta ei valvo häntä altaalla. Vanhemmalla on ensisijainen vastuu lapsen turvallisuudesta.
– Ei riitä, että lapsi tuodaan uimaan. Pienen lapsen kohdalla vanhemman on oltava käsivarren mitan päässä, Liimatta huomauttaa.
Hakijamäärät nousussa
Tampereen uimakoulujen hakijamäärät ovat nousseet voimakkaasti. Liimatta uskoo, että hukkumisonnettomuudet ovat vaikuttaneet hakijamäärän kasvuun.
Tänä syksynä uimakouluihin haki yhteensä 1630 lasta, joista reilu 600 pääsi mukaan. Lähes 1000 lasta jäi ilman uimakoulupaikkaa. Määrä on noussut viime vuoteen verrattuna reilulla sadalla. Liimatta toivoo, että Tampereelle saataisiin pikaisesti vähintään kaksi uutta uimahallia, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsisi mukaan opetukseen.
– Yli miljoona kävijää käy Tampereen uimahalleissa vuosittain. Tilaa ja resursseja tarvitaan ehdottomasti lisää, sekä heikentyneen uimataidon vuoksi myös lisää uimaohjaajia, Liimatta sanoo.
Liimatan mukaan ohjaajia olisi saatavilla, mutta heitä ei pystytä tällä hetkellä palkkaamaan.
Tampereen kaupunginhallituksessa pohditaan parhaillaan, miten uimakoulutoimintaan voitaisiin tulevaisuudessa panostaa. Uimakoulutoiminnan vähäiset resurssit nähdään haasteena niin Tampereella kuin Hervannassakin.