Lemmikin omistaminen vaatii paljon tietoa

Joonas Gustafsson tekee tulotarkastusta yhdelle gekoista. Kuva: Niina Gustafsson

Lemmikkieläimen ottaminen vaatii harkintaa, olipa kyseessä sitten koira, kissa, kani tai matelija. Ennen lemmikkieläimen ostamista kannattaa kartuttaa tietoa valitusta eläinlajista, sanoo toista sataa lemmikkiä vaimonsa kanssa maatilallaan omistava matelija- ja sammakkoharrastaja Joonas Gustafsson.

Satu Lepistö

6.10.2021

Gustafsson on aloittanut lemmikkiharrastuksensa yli 30 vuotta sitten ja on ollut perustamassa Herpille koti-rinkiä, joka etsii matelijoille ja sammakkoeläimille uusia koteja. Sen ylläpitäjänä hän on saanut hyvän käsityksen siitä, millaisia ongelmia ihmiset eläintenpidossa kohtaavat ja miksi eksoottisille lemmikeille etsitään usein uutta kotia.

Harrastuneisuus syntyi jo nuorena

Gustafssonin isä on luonnonystävä. Gustafssonin lapsuudessa kotona oli akvaario ja lemmikkikaupan ikkunassa hän ihastui salamantereihin, joita sai luvan hankkia lemmikeikseen. Siitä harrastus alkoi pikkuhiljaa laajentua sammakkoeläimiin ja käärmeisiin. Nyt omassa kodissa lemmikit ovat puolison kanssa yhteisiä, sillä vaimo Niinakin on alan harrastaja. Yhteinen koti onkin löytynyt maatalosta, jossa lemmikkien pitämiselle on tilaa. Pariskunta on aiemmin toiminut sammakkoeläinten kasvattajina, mutta nyt prioriteetit ovat kohdentuneet aiempaa enemmän eläinsuojeluun. Gustafsson on toiminut Maa- ja Metsätalousministeriön seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa useamman kauden. Matelijat ja sammakkoeläimet ovat hänen ydinosaamistaan.
- Olen aina pitänyt rannoista, Gustafsson sanoo. – Olen aina viihtynyt niillä tuijottamassa veteen, ja luulen, että harrastukseni alkoi juuri siitä. Pystyin rakentamaan huoneeseeni pienen rannan, jossa oli elämää ja kasveja. Salamanterit sopivat sinne ja kun niiden elämää seuraili, kiinnostus alkoi kasvaa.

Mikä tahansa lemmikki on haastava, jos tietoa on liian vähän

Gustafsson korostaa, että minkä tahansa eläimen voi ottaa liian vähäisin tiedoin, olipa kyseessä sitten tuiki tavallinen laji tai eksoottisempi lemmikki. Siksi lemmikin hankkiminen kannattaa aloittaa hankkimalla lajista tietoa verkosta, lehdistä tai lajia tuntevilta kyselemällä. Myös kasvattaja on hyvä tiedonlähde siinä vaiheessa, kun lemmikkiä ollaan hankkimassa.
- Tietoa on kyllä nykyisin saatavilla monesta lajista, Gustafsson sanoo. – Isoin haaste tällä hetkellä on se, että kun puhutaan toistakymmentä tuhatta lajia kattavasta lajistosta, joista pidetään lemmikkieläiminä Suomessa jo toista sataa lajia, niin uusia lajeja tulee jatkuvasti harrastukseen lisää, ja näistä harvinaisemmista lajeista ei välttämättä ole niin paljon tietoa saatavilla.
Gustafsson sanoo, että myös kissa, koira tai kani on vaikea lemmikki, jos sen tarpeita ei tunne. Matelijoissa ja sammakoissa on esimerkiksi hämäräaktiivisia lajeja, jotka liikkuvat vain pimeässä.
- Voihan se olla pettymys, jos kauniin ja värikkään sammakon näkee vain pimeässä, jos on odottanut sen olevan päivällä aktiivinen, hän sanoo. – Se tekee paljonkin asioita, mutta yöaikaan, hän lisää.
Sammakko tai käärme ei hae ihmiseen kontaktia, joten jos on odottanut lemmikin hakeutuvat kontaktiin, se voi aiheuttaa pettymyksen.
- On toki sosiaalisia käärmeitä tai kilpikonnia, Gustafsson sanoo. – Valtaosin tämän tyyppinen lemmikki ei kuitenkaan vastaa tällaisiin odotuksiin, vaan elää omassa maailmassaan, hän lisää.
Yksi tyypillinen tilanne on, että lemmikin elinikää ei ole otettu huomioon sitä hankittaessa. Söpö kilpikonna on hankittu vaikkapa lapsille lemmikiksi miettimättä sitä, että se elää 50-60 vuotiaaksi. Kun lapset aikuistuvat, lemmikistä halutaankin luopua esimerkiksi harrastustoiminnan tai matkustelunhalun vuoksi.
- Toinen ryhmä erityisesti käärmeiden osalta on se, että käärme on otettu alun perin huonoilla lähtötiedoilla. Vaikka käärme ei kaipaa samanlaista seuranpitoa kuin esimerkiksi kissa, sen kanssa on hyvä harrastaa sosiaalista toimintaa. Jos sen ainoa kontakti on ruoan saaminen, se menee ylikierroksille kun jotakin tapahtuu ja tapahtumaan liittyy vielä ruokaa. Silloin ihminen voi alkaa pelätä omaa lemmikkiään, Gustafsson sanoo esimerkkinä. – Tai iguaani, joka kasvaa yli metrin mittaiseksi. Sitä on tottumattomana vaikea käsitellä.

Terraarion lämpö- ja kosteusolosuhteet ovat tärkeitä

Yksi ongelma on sammakoiden ja matelijoiden vaihtolämpöisyys, jota ihminen ei tasalämpöisenä aina ymmärrä.
- Ne hakeutuvat lämpötilaan, joka on kulloiseenkin tilanteeseen sopiva, Gustafsson sanoo. – Jos sitä ei sisäistä, mitä se käytännössä tarkoittaa, silloin ei onnistu tarjoamaan oikeita olosuhteita terraarioon. Myös yksipuolinen ravinto ja väärät kosteusolosuhteet aiheuttavat ongelmia.
Kun terraarion olosuhteet ovat kohdallaan, esimerkiksi viljakäärme on Gustafssonin mukaan helppo lemmikki, joka syö ja ulostaa kerran kuukaudessa ja vaatii vähemmän seuraa kuin koira tai kissa.
- Käärmeen maailma on koiran maailmaa simppelimpi kognitiivisesti, Gustafsson toteaa. – Mutta se vaatii oikeanlaiset olosuhteet voidakseen hyvin.
Gustafsson ylläpitää vaimonsa Niinan kanssa suomalaista sammakkoeläimiin erikoistunutta sivustoa sammakkolampi.net. Sivuilla käsitellään sammakkoeläimiä niin terraariossa kasvatettavina hoidokkeina kuin luonnoin villeinä eläiminäkin.