Melontaretkellä syyskuisella Suolijärvellä
Suolijärvi näyttäytyy meloessa aivan uudella tavalla vain rantoja aiemmin kiertäneelle. Kuva: Satu Lepistö
Melontaretki syyskuisena viileänä päivänä Suolijärvellä on mahtava kokemus, vaikka suunniteltua reittiä Hervantajärveltä Suolijärven kautta Särkijärvelle ei vielä ole saatu auki.
Satu Lepistö
6.10.2021
Hervantalainen Ilpo Sirniö nappaa auton peräkontista kompaktin kokoisen paketin mukaan Suolijärven parkkipaikalla. Paketissa on täytettävä kajakki ja olemme menossa melontareissulle syksyiselle Suolijärvelle.
Kajakki täyttyy rannalla pumpun avulla alle kymmenessä minuutissa ja on täytyttyään yllättävän tukevan oloinen. Sirniö napsauttaa melanosat kiinni toisiinsa tottuneesti ja lisää kajakin pohjaan sitä vakauttavan evän. Pelastusliivien pukemisen jälkeen olemme valmiita lähtöön.
Sirniöllä on takana ensimmäinen kesä täytettävän kajakin omistajana. Se on kätevä säilyttää ja kajakeista löytyy eri hintaisia versioita.
- Valitessa kannattaa vertailla hinnan lisäksi myös ohjattavuutta ja kantokykyä, Sirniö sanoo.
Hän on omaan, yhdessä pojan kanssa tehtyyn, valintaansa tyytyväinen. Sirniön kajakki on yhdysvaltalaisvalmisteinen- maa on Kanadan ohella tuotekehityksen edelläkävijä tässä tuoteryhmässä.
- Liikun paljon luonnossa muutenkin, Sirniö sanoo.
Toiveissa on reitti Hervantajärveltä Särkijärvelle asti
Kajakin melonta ei ole vaikeaa. Hartiajumiselle istumatyöläiselle se on mahtavaa jumppaa, ja kaupan päälle saa tutustua ennalta tuttuun järveen ihan uudesta näkökulmasta. Suolijärvi on syksylläkin kaunis. Sirniö harmittelee vain yhtä asiaa. Hänen viime talvena kaupunginvaltuustossa tekemänsä aloite Suolijärven ja Särkijärven välillä melonnan mahdollistavasta Suoliojan avaamisesta hyväksyttiin, mutta mitään ei ole tapahtunut Messukylän kalastuskunnan evättyä luvan reitille, joka voisi lopulta ulottua Särkijärveltä Hervantajärvelle asti. Itse Suolioja on kaupungin vesialuetta, mutta ruopattava kohta on kalastuskunnan vesialueella.
Reitille on Särkijärveltä aina Hervantajärven Viitastenperälle asti tehty suunnitelma ja se on ollut myös mukana valtion virkistystukihaussa. Kun vesialueen omistajan lupaa reitille ei saatu, jouduttiin se poistamaan hankkeesta. Syyksi epäämiselle on annettu rapuruton ja vieraslajien, kuten hyytelösammaleläimen, leviäminen kanoottien ja kajakkien pohjissa.
Pirkkalan kalatalousalueen kannan mukaan asiassa on tulkittu valtion määrittelemää vieraslajien ehkäisevää ohjeistusta tiukimman mukaan. Tampere omistaa vesialueista pääosan ja on siis kalastuskunnan isoin osakas.
Asiaa viedään eteenpäin, mutta sitä ei ehditty tänä vuonna vielä edistää. Asiaa on hoitanut Tampereen seudulla kestävän kehityksen mukaisia elämäntapaa ja yritystoimintaa edistävä tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Ekokumppanit Oy.
Melonta irrottaa arjesta
Pääsemme yllättävän sukkelaan järven päähän asti. Sirniö esittelee Särkijärvelle lähtevän ojan kohdan. Järvellä on syyskuisena iltapäivänä kirkasta, rauhallista ja kaunista.
- Eilen olisi ollut kyllä parempi keli, Sirniö harmittelee.
Takaisin meloessa vastatuuli teettää vähän lisätöitä. Järven toisessa päässä on yhteys Hervantajärvelle. Sirniö esittelee paikan, jossa viime kesänä näkyi useasti järvellä viihtynyt kuikka. Vastarannalla kalliossa on viiva, joka osoittaa viimekesäisen vedenkorkeuden ainakin 30 senttimetriä ylempänä.
- Joskus hiljaisena kesäaamuna meloessa tuli tunne, että on aivan jossain muualla, Sirniö toteaa. – Jossain kauempana vilkkaasta kaupunginosasta kuin todellisuudessa on, hän lisää.
Sirniö on oikeassa. Jo lyhyt melontaretki on irrottanut ajatukset tehokkaasti arjesta. Mieli on tyyni ja seesteinen.
