Messukylän arvoympäristö halutaan turvata
Messukylän omakotiyhdistyksen jäsenet Leena Strandén ja Raimo Vähämaa ovat ylpeitä kaupunginosastaan.
Messukylän omakotiyhdistys ja kaupunginosa täyttävät tänä vuonna 75 vuotta. Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Messukylän Aakkulan rukoushuoneessa 27. huhtikuuta vuonna 1947. Rakennus on sittemmin purettu.
– Messukylä oli jo silloin hyvin yhteisöllinen paikka. Täällä oli kuusi naista, jotka saivat kahvipöydässä idean yhdistyksen perustamisesta. Se oli sodan jälkeistä jälleenrakennuksen aikaa, Messukylän omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Leena Strandén kertoo.
Yhdistyksen nimi oli pitkään Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys, sillä Messukylässä on vuosien varrella ollut useita omakotiyhdistyksiä. Nimi muutettiin nykyiseksi noin kymmenen vuotta sitten.
Suvi Roselli
18.5.2022
Merkittävä väylä
Syy omakotiyhdistysten perustamiseen oli tarve hankkia työkaluja ja muita esineitä, kuten tikkaita, pensasleikkureita ja kahvikalustoja yhteiskäyttöön.
Tänä päivänä siitä on pääosin luovuttu. Nykyään yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on edistää paikallisidentiteetin säilyttämistä ja historiatiedon keruuta.
– Messukylän vanhasta kirkoista, koulurakennuksista ja seurakuntatalosta koostuva kulttuuriympäristö on maakunnallisestikin erittäin merkittävä, Strandén sanoo.
Messukylän läpi kulkee myös arvokas harjumaisema, jonka Valtioneuvosto hyväksyi viime vuonna valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Harju lähtee Pälkäneeltä ja jatkuu Ikaalisiin.
– Sen päällä on kulkenut merkittävä väylä vuosisatojen ajan, Messukylän omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Vähämaa sanoo.
Identiteettinäkökulma esille
Koska kyseessä on tämän kaltainen arvoympäristö, yhdistys haluaa turvata sen.
– Kaupungilla on ollut kaavoitushankkeita vireillä Messukylää koskien ja olemmekin tehneet aktiivista yhteistyötä kaupungin kanssa ja tuoneet esille tätä identiteettinäkökulmaa. Emme vastusta rakentamista, mutta mielestämme rakennustavan pitää sopia harjumaisemaan siten, että asutuksesta tehdään riittävän väljää ja että alueen vihreys säilytetään suunnittelussa. Myös rakentamisen mittakaava tulisi ottaa huomioon siten, ettei rakennuksista tehtäisi liian korkeita. Harjun puiden tulisi näytellä pääosaa. Lisäksi suosimme puurakentamista, Strandén sanoo.
– Emme myöskään halua, että kirkko ja muut arvorakennukset häviävät uusien rakennusten joukkoon, Vähämaa lisää.
Omakotiyhdistys toivoo, että kerrostaloja rakennettaessa otetaan huomioon asukkaiden tarpeet.
– Toivomme, että kerrostalojen alakertaan sijoitetaan tilaa kaupoille ja palveluyrityksille, jotta palvelut säilyvät täällä. Toivomme myös, että tänne rakennettaisiin isompia asuntoja perheille, Vähämaa sanoo.
Yhteistyö yrittäjien kanssa
Messukylän omakotiyhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 150 kotitaloutta. Yhdistyksellä on todella aktiivinen toimikunta ja monen alan osaamista mukana.
Omakotiyhdistys tekee yhteistyötä muun muassa Messukylän yrittäjien kanssa.
– Aina kun Messukylään tulee uusi yritys, sovimme yrittäjän kanssa tapaamisen ja menemme sinne tutustumiskäynnille, Vähämaa sanoo.
Yhdistys järjestää myös monenlaisia tapahtumia ja retkiä.
– Olemme järjestäneet talviriehaa, linturetkiä Iidesjärven ympäristöön ja luontoretkiä. Olemme käyneet muun muassa Oriveden Pukalassa, Kintulammilla ja Helvetinkolussa.
Strandén ja Vähämaa ovat viihtyneet Messukylässä hyvin.
– Ennen kuin muutin tänne, en voinut käsittää, että täällä on näin idyllinen paikka näin lähellä keskustaa ja näin hyvin kulkuyhteyksin. Messukylän sijainti on todella hyvä. Tässä on esimerkiksi hyvät kaupalliset keskittymät suht lähellä, Vähämaa sanoo.
Melkein kuin kyläyhdistys
Messukylässä on myös helppo päästä porukkaan mukaan.
– Vaikka olemme osa kaupunkia, niin koemme olevamme ennemminkin kyläyhdistys, koska yhteisöllisyys on täällä niin vahva edelleen. Täällä on sellainen ilmapiiri, että toista autetaan ja tehdään yhdessä, Strandén toteaa.
Ainoa puute heidän mukaan on se, ettei ratikkalinjan suunnitelmissa ollutta Vuohenojan pysäkkiä toteutettu.
– Syynä siihen on se, ettei siinä lähellä asu riittävästi väkeä, mutta siitä olisi tullut hyvä vaihtopysäkki moneen eri suuntaan. Esimerkiksi Hervannassa käy paljon ihmisiä töissä. Toivomme että pysäkki vielä toteutetaan, Vähämaa sanoo.