Nepsy-pilotti tuli päätökseensä
Kaakon perhekeskusalueen nepsy-pilottilaisia Takana: Päivi Lehtineva, Kirsi Kinnari, Elise Eklund, Outi Honkanen, Kirsi Kulmala, Riikka Ikonen, Elina Selin, Johanna Helenius Edessä: Laura Ristolainen, Riikka Kangasaho, Elina Pohjankunnas, Eveliina Nikunlassi, Tiina Torvikoski, Emma Leppäaho. Kuvasta puuttuu muutamia alueen aktiivisia pilottilaisia. Kuva: Pekka Ohtokangas
Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, johon lukeutuu kirjava joukko erilaisia poikkeavuuksia. Nepsyn haasteisiin on herätty verrattain vasta ja Suomessa aallonharjalla surffaa Tampere.
Pekka Ohtokangas
25.1.2023
Kaakon perhekeskusalueen nepsy-pilotti tuli päätökseen viime vuoden lopussa. Eri alojen osaajista koostuva nepsy-valmentajien porukka kokoontui pilotin osalta viimeisen kerran 18.1. juhlistamaan onnistunutta pilottia. Pilotin taustalla toimi Tampereen kaupungin Nepsy-tukitiimi.
Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista. Aivotoiminnan rakenteellisista ja toiminnallisista poikkeavuuksista johtuvat haasteet ovat mm. seuraavien diagnoosien ADHD/ADD, Touretten oireyhtymä, autismikirjon taustalla. Nepsy-asioihin on havahduttu ja pysähdytty enenevissä määrin Suomessa viime vuosina. Tampereen kaupunki on ollut nepsy-työn suhteen aktiivinen, Nepsy-tukitiimi perustettiin jo yhdeksän vuotta sitten.
Aistiärsykkeiltä piiloon
Kaakon perhekeskusalueen nepsy-pilotti syntyi, kun huomattiin Hervanta-Kaukajärvi -alueella olevan eniten kysyntää Nepsy-tukitiimin konsultaatioihin.
– Emme jääneet miettimään, että oho, onpas paljon kysyntää, vaan ryhdyimme toimimaan, nepsy-valmentaja ja terveydenhoitaja Kirsi Kulmala kertoo.
Ensin pilotti käsitti Hervanta-Vuores -akselin, sitten se laajeni koko kaakon perhekeskusalueelle. Alueilla toimi nepsy-valmentajia, jotka kaikki otettiin pilottiin matkaan ideoimaan.
– He ovat sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisia, jotka ovat kaikki lisäksi käyneet ratkaisukeskeisen nepsy-valmentajakoulutuksen, Kulmala sanoo.
Nepsy-valmentajat pohtivat yhdessä Nepsy-tukitiimin kanssa, miten alueelle saataisiin parhaat matalan kynnyksen nepsy-palvelut.
– Teimme Hervannan kirjastoon nepsy-nurkan, jossa voi kirjaston aukioloaikoina tutustua nepsy-materiaaliin, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Elina Pohjankunnas kertoo.
Välineitä lainaamassa
Edelleen Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla toimii nepsy-lainaamo, josta voi lainata erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi sektorinkelloja ja nystyrätyynyjä. Nepsy-lainaamosta löytyy myös kirjallisuutta, visuaalista materiaalia, tietoa ja tukea. Se on suunnattu niin nepsy- lasten vanhemmille kuin ammattilaisille. Nepsy-lainaamo on avoinna tiistaisin klo 14-16.
Pilotin aikana Vuoreksen koululle tehtiin myös nepsy-malliluokka, joka on tavallinen yleisopetuksen luokka.
– Luokassa on toimintoja ja välineitä, jotka helpottavat nepsy-lasten arkea ja ne ovat kaikkien saatavilla. Nepsy-lapsia tukevat käytännöt hyödyttävät kaikkia lapsia, Pohjankunnas sanoo.
Luokassa on esimerkiksi mahdollista mennä ”piiloon” aistiärsykkeiltä, rauhoittumaan.
– Apuvälineet ovat luokassa esillä ja siten helposti käytettävissä, terveydenhoitaja Laura Ristolainen kertoo.
Kehittely jatkuu
Pilotin aikana kehitettiin monia eri toimintamalleja. Ja vaikka pilotti on nyt loppunut, ovat aktiiviset nepsy-valmentajat innostuneet jatkamaan ideointia ja luotujen toimintamallien kehittämistä.
– Nepsy-valmentajat oppivat toisiltaan nepsy-lasten ja heidän vanhempiensa kohtaamisesta, ja oivalsivat, etteivät ole yksin, vaan heillä on joukkovoimaa, Kulmala sanoo.
Hyvin tarpeelliseksi pilotissa osoittautui konsultaatio/case-kahvilat, jonne jokainen nepsy-valmentaja toi mieltään askarruttavan asiakastapauksen anonyymisti muidenkin pohdittavaksi.
– Näin saatiin tuoretta näkökulmaa ja uusia ideoita kokeiltaviksi oman työn tueksi, Ristolainen kertoo.