Nokkahuilukipinä syttyi jo Hervannan musiikkileikkikoulussa

Saunamäki kertoo, että hän on soittanut nokkahuilua 4-vuotiaasta lähtien, mutta koskaan hän ei ole silti ajatellut luopuvansa nokkahuilun soittamisesta. Kuva: Eero Saunamäen albumi.

Vuoden 2021 Linnan juhlissa ja somessa huomiota saanut nokkahuilumiehenä tunnetuksi tullut Eero Saunamäki (42) on lähtöisin Hervannasta. Hänen perheensä muutti Hervantaan Saunamäen ollessa 2-vuotias ja muutto Helsinkiin opiskelemaan tapahtui miehen ollessa 20-vuotias.

Ali Heikkilä
08.02.2022

Hän kertoo, että Hervannan maine oli 1980-luvulla karu, mutta Saunamäen lapsuudessa se ei näkynyt millään tavalla. Lapsuudesta on jäänyt mieleen luonnonläheisyys, hyvät liikenneyhteydet sekä harrastusmahdollisuudet.
– Mieleen tulee tietysti myös Hervannassa koulua käydessä toimineet musiikkiluokat, 3–9-luokat, kertoo Saunamäki.
Hän kertoo, että musiikkiluokkaporukalla tehtiin kaikenlaisia esiintymisiä ja Hepolamminkadulla oli myös bändikämppä, jossa käytiin monta kertaa viikolla.
Peruskoulunsa hän kävi Maijalanpuiston ja Ahvenisjärven ala-asteilla ja yläasteen Pohjois-Hervannan yläasteella. Lukion hän kävi Tampereen yhteiskoulun lukiossa. 20-vuotiaana hän pääsi opiskelemaan Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan nokkahuilun ja saksofonin soittamista.

Nokkahuilu vaatii soittajaltaan paljon

Musiikin maisteri Saunamäki kertoo, että nokkahuilu on vaikea soitin.
– Nokkahuilusta on helppo saada ääni aikaan, mutta koska nokkahuilussa ei ole koneistoa, vaan soittajan sormet muodostavat koneiston, niin soittaminen vaatii paljon hienomotorisia taitoja, sanoo Saunamäki.
Hän kertoo, että jos puhaltaa liian kovaa, niin äänen vire nousee ja jos liian hiljaa, niin vire laskee. On löydettävä sellainen tasainen keskiverto puhallus, että homma toimii. Asiaa pitää harjoitella vuosikausia.
Saunamäki on alkanut soittaa nokkahuilua musiikkileikkikoulussa Hervannassa 4-vuotiaana. Muskarin ohjaaja neuvoi sitten jossain vaiheessa, että kannattaa jatkaa nokkahuiluharrastusta
Tampereen konservatoriossa. Sinne Saunamäki pääsi opiskelemaan vuonna 1987 ja saksofonin soitto tuli mukaan kuvaan vuonna 1992. Molemmat soittimet yhtä tärkeitä
– Molempia soittimia olen siitä lähtien soittanut, ensin tosin harrastusmielessä, mutta lopulta suoritin diplomitutkinnot molemmissa, kertoo Saunamäki.
Saunamäki on töissä Kaartin soittokunnassa nokkahuilistina ja saksofonistina. Kaartin soittokunnassa hän soittaa pääosin saksofonia, mutta hänen nokkahuilutaitojaan hyödynnetään siellä myös. On lisäksi erilaisia pien- ja kamarimusiikkiyhtyeitä, joissa hän soittaa nokkahuilua. Hän myös laulaa ja on Kaartin Combon johtaja.
Saunamäellä on noin 20 nokkahuilua ja siihen on syynsä, että nokkahuilulla esitetään paljon vanhaa musiikkia, esimerkiksi musiikkia 1500-luvulta tai 1700-luvulta ja sitä halutaan myös esittää soittimella, joka on tehty 1500-luvun tai 1700-luvun malliin.. Modernia musiikkia taas soitetaan nykymusiikin tarpeisiin tehdyllä soittimella. Toinen syy on se, että nokkahuilu on moniin muihin soittimiin verrattuna hieman rajoittunut. Nokkahuilu soittimena on kuitenkin kokonainen soitinperhe, joka sisältää eri kokoisia soittimia, bassonokkahuilusta – pienimpiin sopraanonokkahuiluihin. Saunamäen nokkahuilut ovat erikokoisia, mutta niistä lähtee myös erilainen ääni.

Some-kansa katsoo ja kuuntelee mielellään

Saunamäki sai paljon huomiota Linnan juhlissa esiintymisestään. Lisäksi some-kansa on ottanut omakseen Saunamäen tekemät nokkahuiluaiheiset videot YouTubessa.
Niitä on katsottu 250 000 kertaa. YLE jakoi Instagramissa Linnan juhlien pätkän ja se on saanut 150 000 katselukertaa. Hän on korona-aikana alkanut tehdä enemmän nokkahuiluaiheisia videoita ja tehnyt muun muassa Nokkahuiluguru -esityksiä.
Hän kertoo viime vuosina alkaneensa miettiä enemmän sitä, miten hän haluaa soittaa nokkahuilua omasta näkökulmastaan.