Olipahan taas Gigi haaveilee suurten pintojen piristämisestä
Giannetta Porta on suunnitellut useita kuviteltuja maalauksia Nekalan alueen rakennuksiin.
Nekalalaisen kuvataiteilija Giannetta Portan, eli Olipahan taas Gigin päivät täyttyvät taiteellisesta luomisesta, lastenkirjojen kuvittamisesta ja myös kotikontujensa rakennusten kuvitteellisesta värittämisestä. Porta on suunnitellut Nekalan ympäristöön useita erilaisia maalauksia, jotka voisi hyvin toteuttaa piristämään ympäristöä.
Milla Zuev
18.10.2023
– Minusta on erikoista, että jos jossakin on suuri, korkea tila, miksei sitä voisi piristää. Ihailen sitä, että uskalletaan eikä ajatella, että joku kuitenkin tämän sotkee, ettei mitään kannata lähteä toteuttamaan. Tai, että joku kuitenkin valittaa – parempi olla harmaa, Porta selittää.
Alun perin Porta opiskeli teatterimaskeerausta ja avusti esimerkiksi Joensuun teatterissa.
– Ajattelin, että tämä on sitä, mitä haluan tehdä. Muutettuamme Tampereelle aloin kuitenkin pitää lapsiperhearkiaiheista blogia. Piirsin tänne hieman mitä sattuu, ja tarkoitukseni oli tehdä blogia aivan anonyymina. Kaikki sukulaiseni alkoivat kuitenkin seurata tätä. Kun Instagram tuli, aloin laittaa sinne töitäni – en ajatellut, että se poikisi mitään, mutta pikkuhiljaa asiat menivät siihen suuntaan, että joku maksaisi minulle siitä, mitä teen.
Tänä päivänä Porta on kuvittanut useita lastenkirjoja. Hänen suurin asiakkaansa on ollut TAYSin lastensairaala, jonka kuvitetut hahmot hän on suunnitellut.
– Suurten pintojen maalaaminen on kuitenkin haaveeni, Porta kertoo.
Oma kokonaiskirja odottaa vielä Portan mielessä – toistaiseksi hän on kuvittanut esimerkiksi Jenni Skyttä-Forssellin lastenkirjoja. Lokakuussa ilmestyy uusi kirja, 1950-luvun lapsuudesta kertova Martta ja pihan lapset.
Lapset luovuuden lähteenä
Portalla on ollut lapsuudesta saakka vahva mielikuvitus, ja tätä sekä käsillä tekemisen iloa hän on halunnut siirtää omille lapsilleen – ja muidenkin lapsille.
– Lasten saaminen ruokki luovuuttani. Rakastan kaikenlaista hömppäilyä. Kun olin lasten kanssa kotona, me vain leikimme ja piirsimme päivät pitkät.
Tänä vuonna Porta järjestää Helsingin kirjamessuilla puolen tunnin askartelupajan lapsille. Lisäksi Nekalan koulun vanhempainyhdistys on pyytänyt häneltä kuvataidekurssia koululle.
– Olen tehnyt jo kurssisuunnitelman. On mukavaa päästä levittämään tekemisen ilosanomaa. Kurssillani on esimerkiksi kivimaalausta, aarrerasioiden tekoa ja savimuotoilua, asioita, joita ei tavallisesti pääsisi tekemään. Kurssi on myös paljon saavutettavampi ja edullisempi näin, kuin jos pitäisin sen yksityisyrittäjänä, Porta kertoo.
Itseoppinut taiteilija
Portalla ei ole varsinaista taidealan koulutusta, vaan hän on oppinut itse kokeilemisen kautta. Tämä ei ole haitannut uralla kehittymistä, mutta erilaisten tietokoneohjelmien käytön opetteluun hän olisi kaivannut ohjausta. Myös nämä hän on ottanut itse haltuun kokeilemisen kautta.
– On ihanaa, että olen tässä missä olen. Välillä havahdun siihen, että taas yksi haaveilemani asia on toteutunut. En osaa kuvitella, että tekisin mitään muuta.
– Sitä kuitenkin toivoisin, että pääsisin tekemään enemmän ja monipuolisemmin. Kirjat ovat ihania, mutta ne ovat siellä kansien välissä. Kirja-ala on mitä on ja kirjoja on vaikea saada myyntiin esimerkiksi kirjakauppaan, kun tekee pienemmän kustantamon kautta.
Esimerkiksi Suomalaisen Kirjakaupan paikallisten tekijöiden hyllylle mahtuisi Portan mielestä paljon useamman tamperelaisen tekijän töitä.
Kun Kirja Kärkkäinen oli olemassa, kauppa myi Portan tekemiä postikortteja. Kun Kärkkäinen myytiin Suomalaiselle Kirjakaupalle, ei tämä ollut enää mahdollista.
– Paikallisuutta voisi olla esillä paljon enemmän – Tamperehan on Suomen kulttuuripääkaupunki, ainakin minun mielestäni, Porta pohtii.