Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry: Vain osaava ja hyvinvoiva opetushenkilöstö turvaa palvelujen laadun

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan poikkeukselliset ajat nostavat esiin niitä yhteiskunnan toimijoita, jotka pitävät pyörät pyörimässä myös vaikeina aikoina.

Satu Lepistö

2.6.2021

OAJ:n mukaan kunnallisessa päätöksenteossa tulee keskittyä muun muassa siihen, että osaava ja hyvinvoiva opetushenkilöstö turvaa palvelujen laadun. Myös riittävän pienten ryhmäkokojen säilyttäminen ja tarpeellisten tukitoimien saatavuus ovat OAJ:n tehtävälistalla.
- OAJ:lle on tärkeää puhua niistä asioista, jotka ovat kunnallisen päätöksenteon ytimessä, sanoo OAJ ry:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Pauliina Viitamies. – Kasvatus ja koulutusasiat ovat juuri niitä.
Viitamies toteaa, että monet tärkeät teemat ratkaistaan juuri kunnissa. Koulutuksen laatu on yksi suuri kaikkia koulutusasteita yhdistävä tekijä.
- Sen pitäminen korkealla tasolla on kuntapäättäjien päätösvaltaan kuuluva asia, Viitamies sanoo. – Tampereella on esimerkiksi tehty hyvää työtä siinä, että vieraiden kielten tarjonta on saatu laajaksi. Tätä samaa tulisi toteuttaa muissakin Suomen kaupungeissa.

”Suomi on ollut opetuksen mallimaa - se ei saa murentua”

Viitamies sanoo, että monissa kunnissa on tarkoituksella haluttu muodostaa suuria opetusryhmiä.
- Se on omiaan heikentämään opetuksen laatua. Opettajalla tulee olla riittävästi aikaa kohdata jokainen lapsi yksilönä ja huomata mahdollinen tuen tarve jo varhain. Liian isoissa ryhmissä tämä ei onnistu, Viitamies toteaa. – Joissakin kunnissa on jopa erityisen tuen oppilaiden kustannuksella haluttu säästää lakkauttamalla pienryhmiä. Tämä on iso epäkohta, johon OAJ on valtakunnallisessa vaalivaikuttamisessaan kiinnittänyt huomiota.
Viitamies toteaa, että Suomea on totuttu pitämään koulutuksen mallimaana ja sitä se on syystä ollutkin.
- Meillä on voitu luottaa siihen, että joka puolella Suomea on ollut korkeasti koulutettuja opettajia takaamassa sen, että joka kouluasteella mukaan lukien varhaiskasvatus on saanut parasta mahdollista koulutusta, Viitamies sanoo. – Tämä tilanne on vaarassa murentua, sillä varhaiskasvatuksen opettajista on etenkin suurissa kaupungeissa huutava pula. Tämä asia on sellainen, jonka korjaamiseksi kuntapäättäjät voivat tehdä paljon.
Viitamies sanoo, että suurimmassa osassa suomalaisia kuntia ymmärretään ja arvostetaan kasvatus- ja koulutuspalveluita.
- Nämä tulevat seuraavalla vaalikaudella korostumaan entisestään, kun sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille kunnan suurimman toimialan tulee muodostamaan opetustoimi. Kuntapäättäjien on hyvä tiedostaa tämä asia jo ennen uutta vaalikautta, Viitamies sanoo.

”Määrärahat tulee kohdentaa oikein ja ennakoiden”

Viitamiehen mukaan kunnan budjetoinnissa on tärkeää pitää huolta siitä, että opetuksen laatua tarkkaillaan ja ymmärretään se, kuinka suuri merkitys sillä on lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koulutukseen suunnattuja määrärahoja tulee kohdentaa oikein.
- Muun muassa kunnille valtiolta tulleet lisäpanostukset koronan aiheuttamien oppimisvajeiden ja muiden haittojen paikkaamiseen on käytettävä siihen, mihin ne on tarkoitettu, eikä samanaikaisesti voi esimerkiksi kikkailla opettajia lomauttamalla, Viitamies sanoo.
Viitamiehen mukaan se, että varat sijoitetaan varhaisessa vaiheessa oikeisiin kohteisiin pienentää kustannuksia myöhemmin toisaalla. Esimerkiksi palkkaamalla riittävästi erityisopettajia voidaan turvata jokaiselle oppijalle hänen tarvitsemansa ja lain tarkoittama tuki.
Opettajien jaksamisen kannalta tärkein tekijä on riittävästi resurssoitu koulutoimi. Opettajien tulisi myös päästä nykyistä paremmin täydennyskoulutukseen niin halutessaan, Viitamies sanoo.
– Ainoastaan riittävällä määrällä aikuisia voidaan taata kaikkien turvallisuus, hän lisää.