Ortodokseille pääsiäinen tuo riemua
Ortodokseille pääsiäinen on erityisen tärkeä juhla. Koronan vaikutukset tuntuvat tärkeän juhlan vietossa.
Sofia Tuohimaa
31.3.2021
Koronavirusepidemia rajoittaa jo toista kertaa ortodoksien pääsiäisen viettoa. Pääsiäisilon jakaminen kokoontumisrajoitusten aikana vaatii kekseliäisyyttä ja luovuutta kirkkoyhteisössä.
Pääsiäinen on kaikille kristityille tärkeä juhla. Ortodokseille pääsiäinen merkitsee iloa sekä Kristuksen ylösnousemuksesta että jokaisen Kristukseen uskovan ylösnousemuksesta. Ortodoksit kutsuvat pääsiäisajan Hiljaista Viikkoa nimellä Suuri Viikko, joka huipentuu Pääsiäissunnuntaihin.
-Jumalanpalvelukset ovat merkittävänä osana ortodoksista pääsiäisen viettoa, Tampereen ortodoksisen kirkon pastori Tuomas Kallonen sanoo. -Ortodoksit viettävät suurta paastoa kuuden viikon ajan ennen pääsiäistä.- Paastoa seuraavan Suuren viikon jumalanpalveluksissa seurataan askel askelelta Kristuksen ristintietä ja muistetaan Jumalan pelastustyötä.
Tällä hetkellä ehtoolliseen ja muihin sakramentteihin osallistuminen vaatii laajoja erityisjärjestelyitä.
-Jokaisessa tilaisuudessa voi olla kerrallaan vain kuusi henkilöä, Kallonen kertoo. -Tällä hetkellä seurakunnan jumalanpalveluksia toimitetaan suljettujen ovien takana ja seurakunnan Facebook-tilille striiimattuna. Striimilähetyksen seuraamiseen ei vaadita sisäänkirjautumista Facebookiin.
Joillakin ei ole riittäviä digitaitoja osallistua etänä jumalanpalveluksiin. Ortodoksisen seurakunnan tehtäviin kuuluu huomioida myös sellaiset ihmiset.
-Viime keväänä lähetimme postitse pääsiäistervehdyksen iäkkäämmille seurakuntamme jäsenille ja tämä sama idea on harkinnassa myös tänä pääsiäisenä, Kallonen kertoo.
Pääsiäisen perinteissä ortodokseilla on sekä yhtäläisyyksiä että paikallista kulttuuria
Ortodoksisuus levisi Pohjois-Venäjän ja Karjalan kautta Suomeen. Tampereella on ortodokseja monista etnisistä taustoista.
- Meillä on esimerkiksi venäjän-, kreikan-, romanian- ja serbiankielisiä seurakuntalaisia, joilla kaikilla on omia pääsiäisperinteitä.
Pääsiäiseen liittyvistä tavoista osa on yhteisiä kaikille ortodokseille. Kärsimysten ja ylösnousemuksen muistaminen jumalanpalveluksien yhteydessä on samankaltaista kaikissa ortodoksikirkoissa maailmalla.
-Yhteistä kaikille ortodoksisille pääsiäisperinteille on se, että ylösnousemuksen riemu ja ilo ovat ylitsepulppuavia, Kallonen toteaa.
Toisena osana pääsiäisperinteitä ovat paikalliset kulttuuriset tavat, joissa kirjavuutta on runsaasti. Esimerkiksi kreikkalaisen ortodoksisuuden pääsiäisen vietto eroaa karjalan ortodoksisista perinteistä. Kaikissa ortodoksiyhteisöissä pöytään laitetaan parhainta ruokaa ja juhlitaan laulaen iloisia pääsiäissävelmiä. Ihmiset pukeutuvat värikkäästi ja juhlavasti sekä ovat vieraanvaraisia.
-Tervehdystä “Kristus nousi kuolleista – Totisesti nousi!” on tapana huudahtaa useilla eri kielillä merkkinä siitä, että ilosanoma ylösnousemuksesta levisi Jerusalemista kaikkiin ilmansuuntiin ja kaikille kansoille.
Pääsiäisenä seurakunta kutsuu iloon ja rukoukseen
Kallosen mukaan Tampereen ortodoksinen seurakunta tekee kaikkensa, että ihmiset saisivat tukea vaikeana aikana.
-Yritämme kannustaa ja ohjata ihmisiä rukoilemaan kodeissaan ja elämään seurakuntayhteydessä käytettävissä olevin keinoin, Kallonen sanoo. -Nyt ei ole oikea aika väsyä rajoituksiin, jotta epidemia ei riistäytyisi käsistä eikä pitkittyisi.
Tampereen ortodoksikirkon pääsiäisyön perinteistä jumalanpalvelusta voi katsoa tänä vuonna Yle TV1 –kanavalta. Lisäksi muutakin seurakunnan etäyhteyksillä toteutettavaa pääsiäisohjelmaa on luvassa. Virpominen muistuttaa Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisesta ja sillä halutaan levittää ihmisille Jumalan siunausta, terveyttä ja kaikkinaista hyvinvointia.
-Lapsille ja perheille netissä järjestetyssä etälähetyksessä järjestetään virpovitsojen askartelua ja siunataan koristetut vitsat, Kallonen kertoo. - Kirkkaalla Viikolla videoidaan lyhyt pääsiäishartaus ja –juhla ortodoksisille koululaisille.
Kirkas Viikko alkaa pääsiäissunnuntaista. Silloin ihmiset voivat osallistua lyhyisiin pääsiäisajan rukoushetkiin pienissä ryhmissä.
Pääsiäinen pappina ja lapsiperheen isänä
Myös pastorin kotona näkyy Juhlaan valmistautuminen. Hänen perheensä pääsiäiseen kuuluu läheisten ihmisten virpominen Palmusunnuntaina, juhlava pääsiäisateria ja itse tehty pasha.
-Ennen pääsiäistä lapsiperheessä toteutetaan paastoa kukin voimiensa mukaan. Lapsille riittää herkkujen ja ruutuajan vähentäminen, Kallonen kertoo. -Normaalioloissa perheeni osallistuu lyhyisiin pääsiäisajan jumalanpalveluksiin, varsinkin toisena pääsiäispäivänä, jolloin vietetään lastenpääsiäistä.
Pastorin perheellä ei ole yhteistä pääsiäslomaa, sillä pääsiäisen aikaan papilla on tavallistakin enemmän tehtäviä.Kallosen mukaan normaalioloissa sunnuntailiturgiassa ihmisiä on reilusti toista sataa, mutta pääsiäisyönä kirkko on aivan täpötäynnä. Myös muissa tärkeimmissä Suuren Viikon palveluksissa ja sen jälkeisen Kirkkaaksi Viikoksi kutsutun pääsiäisviikon koululaisliturgioissa on kirkko tavallisesti täynnä. Tähän korona-aika on tuonut valtavan muutoksen. Pääsiäisen sanoma ei kuitenkaan riipu olosuhteista.
- Pääsiäinen on juhla, jossa muistelemme Jumalan rakkautta ja anteeksiantoa meitä ihmisiä kohtaan, Kristuksen voittoa synnistä ja kuolemasta, ja sitä että tuo voitto voi tulla Kristuksen seuraajien osaksi Jumalan armon ja ihmisen kilvoituksen kautta, Kallonen sanoo.
- Minulle pääsiäinen merkitsee syvää ilon ja toivon lähdettä. Elämä on voimakkaampi kuin kuolema, valo on voimakkaampi kuin pimeys, rakkaus on voimakkaampi kuin viha ja välinpitämättömyys
- Kristuksessa näen Jumalan voiman murtautuvan tähän monenlaisen kärsimyksen täyttämään maailmaan ja avaavan oven Jumalan valtakuntaan.