Pohjoisakseli jatkaa kasvuaan - Tornitalo nousee vanhan bensa-aseman tontille
Havainnekuva. Kuva: BTS-arkkitehdit.
Hervannan pohjoisakselin alue täydentyy asumiseen sekä liike- ja toimitiloille vuonna 2017 järjestetyn ideakilpailun pohjalta. Ideakilpailun voitti tuolloin BTS-arkkitehdit Oy:n laatima ehdotus “Keinutaan”, joka nyt toimii kokonaisratkaisun pohjana.
Milla Zuev
31.7.2024
Uudet puoliavoimet korttelit tulevat rakentumaan pääosin 4–7 –kerroksisina matalina taloina vastapainona niin sanotuille Matrix-torneille. Yksi torni kuitenkin rakentuu maamerkiksi täydentämään Hervannan pohjoista sisääntuloa - suunnitelmassa tämä tornitalo on 24-kerroksinen, mutta projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen kertoo, että talon kerrosluku tulee todennäköisesti madaltumaan alkuperäisestä suunnitelmasta.
– Muut tornit ovat 16-kerroksisia. Lisäksi torni rakentuu näitä korkeammalle kohdalle, joten se joka tapauksessa näyttäisi 16-kerroksisenakin korkeammalta maamerkiltä, Kotilainen sanoo.
Kerrosluku tullaan arvioimaan kaavoitusprosessin aikana uudelleen.
Torni rakentuu Orivedenkadun eteläpuolelle, ja tontilla nykyään sijaitseva bensa-asema poistuu.
– Uudet korttelit muodostavat hahmoltaan elävästi polveilevan veistoksellisen kokonaisuuden.
Rakennuksissa on viistot pitkittäislappeet. Julkisivumateriaali on paikalla muurattu tiili ja rappaus, Kotilainen sanoo.
Kaavoitus uudelleen käyntiin syksyllä
Kotilainen kertoo, että pohjoisakselin alueen asemakaavoitus on edennyt kahdessa vaiheessa. Orivedenkadun pohjoispuolen asemakaava on jo lainvoimainen ja sen toteutus on jo käynnissä.
Hervannan valtaväylälle puolestaan on tehty uudet järjestelyt, ja väylän yli rakennettu kävelyn ja pyöräilyn sillat. Länsipuolen korttelien rakentuessa voidaan toteuttaa jatkoyhteydet silloilta Insinöörinkadulle. Kortteleiden rakentaminen on käynnistynyt pohjoisreunalta ja etenee kohti etelää.
Kotilainen kertoo myös, että Orivedenkadun eteläpuolen asemakaavan laadinta on ollut keskeytyneenä, mutta suunnittelu on tarkoitus käynnistää tulevana syksynä uudelleen.
– Raitiotien pysäkin viereen sijoittuu aukio ja sen reunoille tavoitellaan monipuolisia palveluita. Valtaväylän päälle rakentuu näillä näkymin pieni puistokansi, joka palvelee lähiasukkaita ja alueelle mahdollisesti sijoittuvaa pientä päiväkotia, Kotilainen sanoo.
Monipuolista asumista
Insinöörinkadun ratikkapysäkin viereen sijoittuu suunnitelmassa kaupunkiaukioita, jotka liittyvät valtaväylän yli toteutettaviin uusiin kävelyn ja pyöräilyn siltayhteyksiin.
Rakennukset alueella tulevat suunnitelman mukaan olemaan umpikorttelialueita, ja alueiden käyttötarkoitus tulee olemaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle on tarkoitus rakentaa monipuolista asumista eri elämänvaiheisiin.
Katutasoon suunnitellaan liiketiloja, erityisesti raitiotien pysäkkien vieressä olevien aukioiden yhteyteen. Autopaikat tulevat rakennusten ja pihakansien alle.
Yhteistiloiksi alueelle suunnitellaan esimerkiksi kokoontumis- ja saunatiloja, jotka sijoitetaan kerrostalojen pihatasoon tai kattokerrokseen. Yhteistiloihin tulee myös katettuja ulkotiloja.
Vaihtelevaa ja monimuotoista
Kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtuurisesti alueen rakentamisen tavoitteena on vaihteleva ja monimuotoinen julkisivumaailma siten, että kaavallisesti yhtenäiselle alueelle rakennetaan toisistaan erottuvia tunnistettavia paikkoja, jossa jokaisella talolla on ainutlaatuinen luonteensa. Tällä tavoitellaan toimintojen, asumisratkaisujen ja asukaskunnan monimuotoisuutta.
Piha-alueet
Piha-alueet suunnittelualueella suunnitellaan yhtenäisiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Alueelle tuodaan urbaania kaupunkivihreää.
Leikki- ja oleskelualueiden yhteyteen suositellaan katosta, joka suojaa sateelta, tuulelta ja auringolta. Pihan tasossa olevien asuntojen ulkotilat, kuten terassit, tehdään suojaisiksi rakennusmassoilla, seinämillä, aidoilla, katoksilla ja istutuksilla.
Korttelipihoille istutetaan puustoa ja pensaita. Jokaiseen pihaan tulee myös isoja puulajeja.
Pinnoitteet pihoilla ovat luonnonmukaisia, kuten puunkuorihaketta, soraa, kiveyksiä, lunta kestäviä perennoja ja maanpeitekasveja – kotimaista ja paikallisissa olosuhteissa kestävää kasvillisuutta. Pihakansien hulevesien hallintaan kiinnitetään huomiota.
Alueella edistetään myös hyötyviljelyä suunnittelemalla yhteiskäyttöisille pihoille tilavarauksia kaupunkimaisille kasvihuoneille tai pienille hyötypuutarhoille.
Pihoille ei saa tulla vaikeasti hoidettavia jyrkkiä luiskia, vaan tarvittaessa käytetään tukimuureja. Kulkureitit pidetään mahdollisimman esteettöminä ja loivina.
Aitoja ei tuoda korttelipihojen keskelle, ellei se ole tarpeen leikkialueen tai erityisasumisen turvallisuuden vuoksi.