ProHervanta – nyt laitetaan Hervanta juhlakuntoon

Pro Hervanta -verkosto piti perustamiskokouksensa Hervannan kirjastolla viime tiistaina. Edessä Pekka Haapoja (vas.), Kari Peltovirta, Aija Karttunen, Sirpa Koivu, Satu Kuusranta, Anja Nummela, Jukka Putkonen. Toinen rivi Heikki Kerppilä (vas.), Pentti Vanha-aho, Olli Kultalahti, Leena Kakko, Harri Lundin, Petri Pekkola. Takana Pia Tauru (vas.), Riina Kerppilä, Esko Vuoristo, Anja Mulari-Ikonen, Ulla-Maija Vanha-aho, Heikki Vilén, Leila Torkkel. Kuva: Suvi Roselli
Miltä kuulostaisi vehreä Insinöörinkatu? Tai roskattomat raitit? Entä huippusiistiksi puleerattu Pietilä-akseli? Kutsuva ja miellyttävä keskusta? Hervannan parhaita puolia pitää nyt saada esille. Epäkohdista on kuultu tarpeeksi eri medioissa.
– Kyllä me lähiömme keskustan puutteet tiedämme ja tunnemme. Mehän niiden keskellä elämme ja toimimme, asukasaktiivi Sirpa Koivu toteaa.
– Suttuisia nurkkia, ylikasvaneita puskia ja muita ärsytyksen aiheita. Ympärillämme on kuitenkin kaunis ja idyllinen miljöö. Harmituksen aiheille voi toki kääntää selkänsä, mutta niille voi myös tehdä jotain.
Koivun mukaan tästä ajatuksesta syntyi halu perustaa ProHervanta-verkosto toimimaan Hervannan hyväksi, imagoa parantamaan. Mennään kuitenkin asia ja askel kerrallaan.
Hankkeen taustavoimilla on ollut mielessä myös tuleva Hervannan juhlavuosi. Ensimmäiset asukkaat muuttivat tytärkaupunkiin 1973 eli pian 50 vuotta sitten.
Sirpa Koivu
22.6.2022
Suomen paras lähiö
Verkoston perustamiskokous pidettiin Hervannan kirjaston kokoustilassa viime tiistaina. Paikalla oli reilu parikymmentä innokasta asukasta ja yhdistysten edustajaa. Aiemmin verkostoon oli jo ilmoittautunut mukaan joukko yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä.
Kaikilla yhteisenä ajatuksena oli halu lisätä Hervannan siisteyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Tilaisuuden avasi Hervannan tiedotusyhdistyksen puheenjohtaja Petri Pekkola. Yhdistys on perustetun verkoston taustavoima.
– Pian 50-vuotias yhdistyksemme on koko olemassaolonsa ajan tehnyt työtä sen eteen, että Hervanta olisi viihtyisä paikka asua. Keskeinen toimintatapamme on aina ollut asioihin vaikuttaminen erityisesti oikeaa tietoa välittämällä. Tavoitteenamme on, että Suomen paras lähiö myös pysyy Suomen parhaana lähiönä, Pekkola sanoo.
– Tuon kunniamaininnan Hervanta sai vuonna 2003.
Yhdistyksen aikaansaannoksia ovat lukuisat Hervannan perinteet kotiseutupäivistä alkaen. Se on myös Hervannan Sanomien perustaja ja julkaisuoikeuksien haltija.
Porukalla vaikuttamaan
– Alkukimmoke oli Pietilä-akselin nuhjaantuneisuus ja epäsiistit nurkat. Jotain pitäis tehrä, sanoi entinenkin likka, Koivu naurahtaa.
– Yksi ihminen kolkuttelee turhaan ovia, mutta porukalla vaikuttamisessa on voimaa. Olemme ylpeitä tästä ainutlaatuisesta arkkitehtuurista, haluamme, että myös muut näkevät sen.
ProHervanta -verkoston tavoite on vaikuttaa esimerkiksi siisteyden parantamiseen keskustelemalla ja neuvottelemalla kiinteistöjen omistajien kanssa. Lisäksi halutaan tehdä tunnetuksi Hervannan nähtävyyksiä ratikan tuomille tamperelaisille.
Vilkas keskustelu aaltoili laidasta laitaan. Leila Torkkel Nuorista Kotkista toi esille huolen viheralueiden pienentymisestä.
– Koivukuja kaadettiin Insinöörinkadulta ja lehmuskuja Hervannan valtaväylältä. Odotan, että tänne saataisiin takaisin viheralueet, Torkkel sanoo.
Hervannan Karjala-seuran Harri Lundin ehdotti kaupunginosan omien siivoustalkoiden järjestämistä.
Roskakeskustelun tuloksena syntyi myös ajatus kampanjoida kouluissa roskaamista vastaan heti lukuvuoden alkaessa. Joukosta löytyi vanhempainyhdistyksen edustaja, joka lupasi hoitaa yhteyksiä kouluihin ja päiväkoteihin.
Adoptoidaanko Pietilöiden käärmekallio?
Tämäkin kysymys on ollut hankkeen taustavoimien pohdittavana. Suunnitelman toteutumiseen on vielä matkaa. Asiasta on tosin jo keskusteltu Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.
Hakijan pitää olla jokin yhdistys, ja tietysti pitää esittää selkeä suunnitelma siitä, kuinka ”monumentista” pidetään huolta.
– Pirkanmaan maakuntamuseo sitten päättää, voiko kohde päästä ohjelmaan, Koivu kertoo.
– Aiomme esittää idean toimintakeskuksen omistajalle. Konkreettinen kohteemme olisi käärmekallio. Se on vuosien ajan päässyt rapistumaan ja puskittumaan. Pietilän kivetyt, kauniisti kaartuvat polut ovat liki peittyneet.
Hervannan toimintakeskus on palkittu vuoden ympäristörakenteena 1991. Ja näin kuvattiin Betonilehdessä tunnustuksen saanutta ympäristöä: ”Betonikiveyksenä kiertyvät äiti- ja lapsikäärme, joiden päät laskeutuvat kohti pronssista Muusa-veistosta.”
Asiantuntijoita ja arvovaltaa
Verkoston resursseja ovat innokkaat jäsenet, joille Hervanta on kotiseutu, jäsenten runsaat ideat, halu kääriä hihat ja tarttua toimeen. Mahdollisimman pitkälle aiotaan edetä ilman kustannuksia.
Tilaisuudessa valittiin muutaman hengen ”lapioryhmä”, jolle annettiin tehtäväksi puhua kaikkien suulla asioista niistä vastuussa oleville.
Mukaan on saatu myös eri alojen asiantuntijoita, kuten apulaispormestarit Matti Helimo ja Aleksi Jäntti, Tampereen yliopiston aluetieteen dosentti Ilari Karppi ja Pietilä-arkkitehtuuriin perehtynyt arkkitehti Jouko Seppänen. He eivät ole verkoston jäseniä, vaan toimivat verkoston neuvonantajina.
Mukaan verkostoon voi tulla kuka tahansa. Riittää, että haluaa ottaa vastaan sähköpostia ”lapioryhmältä” ja halutessaan voi lähettää sille kommentteja ja ideoita. Postia ProHervanta-verkostolle voi lähettää osoitteeseen prohervanta2022@gmail.com.