Riidaton vanhemmuus eron jälkeen on lapsen etu

Joka vuosi noin 30 000 suomalaislasta kokee vanhempiensa eron. Erosta huolimatta vanhempien tulisi pyrkiä sopuisaan eroon, sillä riitaisa ero vahingoittaa lasta.

Satu Lepistö

15.9.2021

Vaikka suurin osa vanhemmista huomioi lapsen edun erotilanteessa ja sopimaan lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista sovussa, ristiriitojakin voi tulla. Pahimmillaan riitaisa ero johtaa toisesta vanhemmasta vieraannuttamiseen tai väkivaltaan tai sen uhkaan, tai äärimmäisissä tilanteissa jopa vainoamiseen tai lapsikaappauksen tai perhesurman riskiin.
Vaikka esimerkiksi vieraannuttaminen tunnistetaan lastensuojelussa, siihen on vaikea puuttua, sillä lastensuojelulla ei ole toimivaltuuksia tilanteessa, jossa on kyse pelkästään vanhempien välisestä riidasta, joka ei aiheuta lastensuojelullista huolta. Siksi varhaisen puuttumisen mallit ovat äärimmäisen tärkeitä.

Tampere järjestää ryhmän riitaisille erovanhemmille

Tampereen kaupunki järjestää tänä syksynä ensimmäistä kertaa ryhmämallisia kokoontumisia teemalla Lapset pois eroriidoista. Birgitta Jyrkkä toimii Tampereen kaupungin perheoikeudellisissa palveluissa johtavana sosiaalityöntekijänä.
- Lapset pois eroriidoista -ryhmä on kohdennettu perheille, joissa vanhemmat ovat jääneet eron jälkeen pitkittyneisiin riitoihin. Nämä perheet ovat yleensä hakeneet apua usealta eri taholta, mutta eivät ole avusta huolimatta vielä kyenneet löytämään tilanteeseen helpotusta, Jyrkkä sanoo. – Tästä tarpeesta olemme lähteneet järjestämään syksylle ryhmää. Joudumme koronan vuoksi hieman siirtämään ryhmän aloitusta myöhemmälle syksyyn. Mukaan ehtii vielä ilmoittautua uusia perheitä.
Ero on Jyrkän mukaan yksi elämän suurimmista kriiseistä. Se koskettaa koko perhettä.
- Lapselle kannattaa kertoa erosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhdessä, jos se vain on mahdollista. Vanhempien tulee myös keskustella lapsen kanssa ja kuulla hänen mielipiteensä asumisesta ja toisen vanhemman tapaamisista. Keskustelussa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, Jyrkkä sanoo. – Vaikka lapsen asioista sopiminen voi tuntua eron hetkellä vaikealta, tilanne voi olla jo puolen vuoden päästä helpompi. Lastenvalvojan luona on mahdollista tehdä alkuun lyhyempiä sopimuksia, jos tilanne sitä vaatii.
Mikäli yhdessä sopiminen tuntuu haasteelliselta, eroavien kannattaa hakeutua esimerkiksi perheasioiden sovitteluun.
- On hyvä muistaa, ettei mikään asia ole liian pieni avun hakemiselle, Jyrkkä muistuttaa. – Lapset tarvitsevat vanhempien aikaa ja huomiota eron jälkeen. Neuvoisinkin vanhempia, etteivät he liian nopeasti toisi uusia ihmissuhteita lasten elämään.
Jyrkkä toteaa, että vieraannuttamisella on todettu olevan pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen käytökseen, kehitykseen ja hyvinvointiin. Siksi lapsen suhteen jatkuvuutta entiseen puolisoon kannattaa tukea, eikä lasta saa koskaan vaatia valitsemaan puolia.
- Vieraannuttaminen johtaa usein siihen, että lapsi joutuu vaikeaan lojaliteettiristiriitaan. Lapsi ei tiedä, kumpaa vanhempaa hänen tulisi uskoa, ja tämä aiheuttaa lapselle ahdistusta ja epävarmuutta. Lapsi voi myöhemmin kokea syyllisyyttä ja itseinhoa osallisuudestaan tapahtumiin.
Jos jokin entisen puolison toiminnassa yhteisten lasten suhteen mietityttää, Tampereen kaupungilla voi olla yhteydessä perheoikeudellisten palvelujen palveluohjaajaan tai lastenvalvojien neuvontanumeroon, lapsiperheiden sosiaaliaseman palveluohjaajiin tai perheneuvolan palveluneuvontaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton Eron ensiapupiste antaa myös neuvoja ja ohjausta.

Pyri toimivaan rinnakkaiseen vanhemmuuteen

Joskus eron jälkeen on mahdotonta pyrkiä ystävällisiin väleihin. Rinnakkaisessa vanhemmuudessa lapsi jakaa aikaansa vanhempien välillä, mutta vanhemmat ovat toistensa kanssa tekemisissä vain lapsen välttämättömissä asioissa. Tärkeistä lapseen liittyvistä asioita voidaan kuitenkin sopia, vaikka kummallakin vanhemmalla on oma elämä ja mahdollisuus harjoittaa vanhemmuutta omalla tavallaan.
- Rinnakkainen vanhemmuus mahdollistaa sen, että lapsella säilyy suhde molempiin vanhempiin, eikä lapsen tarvitse olla vanhempien eroriitojen keskellä. Vanhemmat puolestaan kokevat, että ovat hyviä vanhempia lapsilleen keskinäisistä erimielisyyksistä huolimatta, Jyrkkä sanoo.