Sairaus opetti elämään
Nuori yrittäjä Henna Heikka sai vakavasta sairastumisestaan selvittyään tärkeitä oivalluksia elämästä.
10.3.2021
Viimeksi, kun Hervannan Sanomat haastatteli Henna Heikkaa tammikuussa 2019, nuori nainen oli tuore yrittäjä. Heikan yritys Teräsmutsi on keskittynyt auttamiseen, motivointiin ja ohjaukseen hyvinvoinnin, talouden hallinnan, perisuhteen, seksuaalisuuden ja ystävyyden elämänaloilla kohdentaen palvelunsa äideille. Jutun teon jälkeen elämä Heikan elämä muuttui, kun tämä sairastui Pertiksi kutsumaansa aivokasvaimeen ja aivoydinnesteen kiertohäiriöön.
- Elämä puuttui peliin ja päätti, että nyt on Hennan aika uskaltaa ottaa askelia kohti onnea, kuvailee Heikka. – Se vain toi itsensä ilmi ei niin onnellisella tavalla, kun sairastuin. Oikeastaan koko elämä muuttui.
Sairaus ilmeni täysin yllättäen. Heikka oli kesäteatterissa Pyynikillä, kun alkoi voida pahoin. Hän päätyi ambulanssilla sairaalaan ja useaan hätäleikkaukseen, joissa taisteli elämästään. Hänen ensimmäisenä kuulemansa sanat heräämisen jälkeen ovat jääneet ikuisesti mieleen: ”Tähän sinä tulet kuolemaan, ei ole mitään tehtävissä. ”
Myöhemmin Heikka sai myös positiivisempia arvioita tilanteestaan, mutta elämä oli muuttunut täysin.
- Elämä muuttui täysin sairauden hallitsemaksi: en kyennyt, kävelemään, puhumaan, syömään tai suoriutumaan suihkusta tai wc-käynnistä yksin.
Heikan saamat hoidot olivat leikkauksia, selkäydinnestepunktioita ja hänen päähänsä asetettiin shuntti, joka poisti kertyvää ja tukkeutumista aiheuttanutta nestettä hänen aivoistaan. Heikka leikattiin yhteensä kymmenen kertaa ja hän joutui tottumaan suuriin lääkemääriin, vaikka ei ollut aiemmin juuri käyttänyt lääkkeitä. Kotiutumisen jälkeenkin sairaalaan palattiin vielä useasti ambulanssilla.
- Kaiken tuon läpikäyminen tuntui silloin hirveältä ja se nostaa tunteet pintaan yhä. En oikeastaan koe, että olisin vihainen sairastumisestani, vaan myös jollain tavoin kiitollinen. Vaikka matkan varrella monet ihmiset putosivat kyydistä, kuvioihin astui mukaan aivan huikeita persoonia.
Taistelu tyttärestä
Sairastumisen ajanjakso oli Heikalle haastava. Vain viikkoja ennen sairastumistaan rinnalle oli löytynyt uusi kumppani ja meneillään oli kipeä ero ja huoltajuustaistelu tyttärestä, johon sairastumisen vuoksi ei löytynyt voimavaroja.
Heikka kokee, että olisi tarvinnut tytärtään lähelleen taistellessaan takaisin elävien kirjoihin.
- Koen, että äitiys riistettiin minulta täysin, hän sanoo.
Sairaalassa Heikkaa katsomassa kävi muutama tärkeä henkilö. Uusi puoliso pysyi hänen rinnallaan ja mummin käynnit olivat tärkeitä. Oma jaksaminen heitteli ja päivät kuluivat tutkimuksissa, sängyssä ja vieraiden kanssa. Heikalle sairaalat ovat aina olleet hankalia paikkoja, joten pidempiaikainen osastolla oleskelu ei sopinut hänelle yhtään. Yöt Heikka valvoi ja itki ahdistuneena.
- Täysin nukuttuja öitä ei montaa kertynyt, hän muistelee nyt.
Heikka uskoi kuntoutumiseensa. Aluksi hän odotti vähän liikaakin, sillä muutamalla ensimmäisellä kerralla ylös noustessaan hän päätyi törmäilemään seiniin.
- Jokin sisälläni piti liekkiä ja toivoa elämästä yllä, Heikka sanoo nyt.
Sairaalasta Heikka muistaa myös sairaalapappi Eijan, joka kävi lähes joka päivä hänen luonaan pitämässä häntä kädestä kiinni. Ne hetket ovat olleet merkittäviä, kantavia.
Maailma aukeni pienin askelin
Heikka muistaa ensimmäisen kerran, kun sai poistua osastolta alakerran kahvioon. Puoliso työnsi hänen sinne pyörätuolissa. Muisto saa hänen yhä itkemään.
- Se tuntui siltä, kuin koko maailma olisi auennut. Samalta tuntui myös se, kun kävelin kahvioon itse ensimmäisen kerran.
Meni pitkään, ennen kuin Heikan vuorokauteen mahtui enemmän hereilläolotunteja kuin horroksessa tai unessa vietettyjä. Pitkä sairastaminen myös vaikutti yritystoimintaan, jonka Heikka joutuu rakentamaan nyt uudelleen. Talous kärsi ja Heikka sanoo korjaavansa sairauden aiheuttamia vahinkoja edelleen. Kaikkein kipein asia on kuitenkin ollut edelleen jatkuva taistelu tyttären vanhemmuudesta.
- Kun saan työ- ja huoltajuuskuviot kuntoon, on elämässäni kaikki tasan tarkkaan kohdallaan. Asiat ovat saaneet perspektiivin, jonka ansiosta osaan suhtautua asioihin eri tavalla.
Sairastumisen antama tärkeä oppi
Heikka kokee saaneensa sairastumisen kautta oppia tärkeitä asioita. Hän sanoo oppineensa katsomaan tarkasti, keitä hänen ympärillään on. Lähipiiri on yksi suurimpia voimavaroja sairastuneelle. Se, että uusi puoliso on jaksanut rinnalla sairauden ajan, on äärimmäisen tärkeää. Lääkkeiden ja paikallaan olemisen aiheuttava painonmuutos ja sairauden vuoksi menetetyt hiukset muuttivat oman ulkonäön. Sekään ei ollut helppoa nuorelle naiselle.
- Ajattelin, että mulla on huikea lähipiiri ja hiton vahva mieli. Niillä minä pärjäsin ja päätin, että kaikki otetaan kyllä takaisin, kun aika on oikea. Juuri tänään olen kiitollinen siitä, että sydämeni lyö ja kroppa toimii, pääsen treenaamaan. Yksinkertaisesti olen kiitollinen elämästä jokaisena päivänä. On etuoikeus herätä aamulla ja nukahtaa illalla, Heikka sanoo.