Silmälääkärille pompottelu loppui vihdoin elokuussa
Hervannan Synsamin Optometristin Mimmi Ilasen ja liikevastaavan Aune Sirviön mukaan näön tarkastukseen kannattaa tulla mahdollisemman ajoissa.
Elokuun alussa poistuivat rajoitukset, jotka estivät optikoiden valtuuksia määrätä silmälasit kaikille asiakkaille. Silloin purettiin asetus, joka ei sallinut optikoiden ja optometristien, eli näkemisen ja näönhuollon asiantuntijoiden, määrätä silmälaseja alle 8-vuotiaille, silmäleikkauksessa käyneille tai ikääntymisen myötä alentuneesta näöntarkkuudesta kärsiville.
– Koemme tärkeäksi, että mahdolliset silmäsairaudet huomataan nopeasti. Optometristi ei pysty diagnosoimaan sairauksia. Meillä ei ole myöskään oikeutta laittaa pupillia laajentavia tippoja alle 8-vuotiaille, Hervannan Duon Synsamin optometristi Mimmi Iltanen kertoo.
28.8.2025
Silmälääkärijonot lyhenevät
Asetuksen purkamisen tavoitteena on lyhentää silmälääkärijonoja. Mikäli asiakkaalla on esimerkiksi taittovirhe tai kaihileikatut silmät, optometristin ei tarvitse määrätä asiakasta silmälääkärille.
– Me jouduttiin määräämään heidät usein takaisin silmälääkäriin. Nyt asiakkaan pompottelu jää välistä, Iltanen sanoo.
Iltanen on huojentunut, että lakimuutos meni läpi. Uudistus tuo kuitenkin myös enemmän vastuuta optikoiden ja optometristien työhön.
– Täytyy osata mennä oman osaamisen rajoissa ja neuvoa eteenpäin. Optikoilla on myös velvollisuus ylläpitää osaamistaan, Iltanen myöntää.
Optometristi voi määrätä asiakkaalle tarvittavan reseptin, mutta hän ohjaa kuitenkin silmälääkärille, jos asiakkaan silmästä löytyy poikkeama.
Älylaitteet huonontavat näköä
Synsamilla näkyy koulujen alkamisen myötä lasten näön huononeminen. Näön huonontuminen on yleistynyt älylaitteiden myötä, jolloin silmät rasittuvat helpommin sinivaloa tuijottaessa. Iltanen on huolissaan lasten ulkoiluajan vähentymisestä ja ruutuajan kasvamisesta.
– Älylaitteiden suuret katselumäärät herkistävät likinäköisyydelle. Silmälihakset rasittuvat lähikatselulla. Pitäisi olla enemmän ulkona ja katsella siellä erilaisia kohteita, jotta näkö pääsee kehittymään paremmin, Iltanen toteaa.
Säännölliset näöntarkastukset ovat Iltasen mukaan tästä syystä erityisen tärkeitä. Pienet lapset eivät usein osaa sanallistaa sitä, että näkevät huonosti. Näköongelmat näkyvät keskittymisvaikeuksina, silmien siristelynä, levottomuutena, lukemisen haasteina tai tavaroiden lähemmäksi tuomisena. Taittovirheiden havaitseminen ja korjaaminen ajoissa voi vaikuttaa merkittävästi lapsen itsetuntoon ja koulumenestykseen.
– Tämä ei ole sinällään uusi asia, mutta siihen on alettu reagoida nyt enemmän. Vanhemmat voivat olla huolissaan, että huonontaako silmälasit näköä. Tähän sanoisin, että ei huononna. Mikäli lapselle tulee suositus silmälasien käytöstä, niin kyllä niitä kannattaa silloin käyttää, Iltanen neuvoo.
Kehysvalinta tärkeää
Suurin osa lapsista tulee hakemaan innoissaan uusia laseja. Synsam Duon liikevastaavan Aune Sirviön mukaan vanhempien suhtautuminen silmälaseihin on ensiarvoisen tärkeää.
– Kehysvalinta on lapsen kohdalla todella merkittävä asia. Kehysten täytyy pysyä kasvoilla, eikä roikkua naamalla. Meidän tehtävä on neuvoa liikkeessä oikeat vahvuudet ja katsoa, että lasit ovat sopivat, Sirviö kertoo.
Lapsille on tärkeää myös, että silmälasit ovat miellyttävän näköiset ja väriset, jotta niistä ei tule ”pöytälaatikkolaseja”. Sirviön mukaan vanhempien kannattaa suostua lapsen valitsemiin kehyksiin, jotta laseista tulee positiivinen kokemus.
Lapsen kannattaa käydä kerran vuodessa näöntarkastuksessa, koska näön vahvuus saattaa muuttua kasvun myötä. Lapsi voi myös kasvaa ulos kehyksestä kasvupyrähdysten myötä.
– Värejä, muotoja ja materiaaleja löytyy laidasta laitaan aina vauvaiästä sinne 14 ikävuoteen. Sen jälkeen mennäänkin aikuisten laseihin, Sirviö sanoo.
Optikot voivat tutkia kaikkia lapsia kahdeksasta ikävuodesta ylöspäin. Seitsemänvuotiaalle tai sitä nuoremmalle suositellaan käyntiä silmälääkärissä.