Taiderikos on usein pitkä ja mutkikas vyyhti

Poliisimuseon uutuusnäyttely valottaa taiderikollisuutta Suomessa.

Satu Lepistö

12.5.2021

Suomessa taiderikollisuudessa korostuvat taideväärennökset, sillä taidevarkauksia tapahtuu harvoin. Usein taiderikokset ovat osa isompaa kokonaisuutta ja vyyhti alkaa purkautua jonkin muun tutkinnan yhteydessä.
Poliisimuseon uusi näyttely näyttää ensi silmäyksellä taidenäyttelyltä. Sellainen se ei kuitenkaan ole, vaikka tauluja ja muita esineitä on runsaasti esillä. Sen sijaan äärimmäisen kiinnostava näyttely pureutuu suomalaisen taiderikollisuuden, kuten väärennösten, rikollisen taidekaupan, petoksien, rahanpesun ja kavallusten ytimeen.
Näyttelyn nimi Väritettyä totuutta kuvaa osuvasti moniulotteista suomalaista taiderikollisuutta, jonka versot ovat toisinaan kasvaneet ulkomaille asti. Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa kertoo myös poliisin tekemästä esitutkinnasta ja viranomaisyhteistyöstä muun muassa Kansallisgallerian tutkijoiden kanssa. Esillä museossa on esimerkiksi väärennettyä ”Gallen-Kallelaa”, ”Schjerfbeckiä” ja ”Picassoa”. Kaikki näyttelyn teokset kuuluvat nykyään Poliisimuseon kokoelmiin. Alun perin ne on takavarikoitu poliisin esitutkinnan yhteydessä ja tuomittu valtiolle rikoksentekovälineinä.
– Taiderikokset ovat osa organisoitua, ammattimaista ja kansainvälistäkin rikollisuutta. Taideväärennösten tekemisessä ei ole mitään romanttista. Niitä tehdään piittaamattoman ahneuden ja rahan ehdoilla, samoin kuin väärennetään esimerkiksi lenkkitossuja tai äidinmaidon vastiketta, sanoo museon intendentti Tiina Tuulasvaara-Kaleva.
Tutkija Juha Vitikainen on ollut kokoamassa näyttelyä. Myös hän vahvistaa saman kuin Tuulasvaara-Kaleva; sitä väärennetään, mistä sillä hetkellä ollaan kiinnostuneita. Moni muistaa 90-luvulla virontuliaisina tuodut väärennetyt cd-levyt. Silloin niille oli menekkiä. Siksi myös muutama sellainen näkyy Poliisimuseon vitriinissä.

Taulun osoittaminen väärennökseksi on haastava prosessi

Taideväärennökset ja niillä tehty rikollinen kauppa lähtivät nousuun 1980-luvulla. Väärennökset ovat rikoksia paitsi huijattua asianomistajaa, myös väärennettyä taiteilijaa ja kansallista kulttuuriperintöä vastaan. Jokainen väärennetty teos vie toimeentuloa ja töitä nykyisiltäkin taiteilijoilta.
Taulun osoittaminen väärennökseksi on haastava prosessi. Näyttelyssä on haluttu kertoa paitsi väärennöksistä, myös niihin liittyvistä tarinoista ja huijauksen mekanismeista ja historiasta. Provinienssiin eli taulun omistus- ja alkuperähistoriaan on saatettu nähdä valtavasti vaivaa silloin, kun se on fiktiivinen. Moni ei tule ajatelleeksi, että merkittävää hyötyä tuottavassa taiderikollisuudessa kyseessä on usein valtava verkosto, johon kuuluu kauppiaiden lisäksi väärentäjiä, maahantuojia, omistushistoriaa luovia ihmisiä ja välittäjiä. Siksi tutkinta on usein valtava lumipalloefekti, kun rikoksia paljastuu lisää.
Suomen suurin taiderikostutkinta alkoi talvella 2013. Se tunnetaan nimellä operaatio FAKE. Syytteiden, vastaajien, asianomistajien ja tutkittujen teosten määrällä mitattuna FAKE on Euroopan laajimpia 2000-luvun taiderikoskokonaisuuksia. Näyttelyssä ovat esillä operaatio Faken rinnalla myös muut Suomen suurimmat taiderikosjutut.

Väärennös voi olla vaikea tunnistaa

Yksityishenkilön saattaa olla vaikea tietää, milloin hänelle kaupitellaan väärennöstä. Yksi idea näyttelyn taustalla onkin opetuksellinen. Jos tuntee hiukan taiderikollisuuden mekanismeja, osaa olla paremmin varuillaan.
- Nyrkkisääntö on se, että jos kauppa tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin on totta, summaa tutkija Juha Vitikainen.
Vitikainen sanoo myös, että jos taulun myyntiin liittyy aikapainetta ja se halutaan myydä mahdollisimman nopeasti, hälytyskellojen tulisi soida. Huijarit ovat erittäin taitavia myyjiä ja asiakkaan kanssa saatetaan lopulta olla hyvinkin ystävällisissä väleissä.
- Kannattaa miettiä, mistä on ostamassa, keneltä on ostamassa ja tiedetäänkö teoksen historiaa. Paine ostaa voi kasvaa kovaksi, sillä sama taulu voi olla seuraavan kerran markkinoilla vasta vuosikymmenten päästä. Silti ei kannata hätiköidä, Vitikainen sanoo. – Kannattaa kysyä asiantuntija-arviota myös muualta ja tarkistaa, onko vastaavaa ollut myynnissä muualla. Tilannetta kannattaa arvioida kokonaisuutena.
Väritetty totuus -näyttely on esillä Poliisimuseossa 16.12.2023 saakka.