Tampereen Vihreiden puheenjohtaja Juhana Suoniemi: ”Kannabiksen säännöstely auttaisi haittavaikutusten torjumista”

Vihreistä tuli tänä syksynä ensimmäinen eduskuntapuolue, joka kannattaa kannabiksen käytön, myynnin, hallussapidon ja kasvatuksen laillistamista.

Satu Lepistö

29.9.2021

Vihreiden pitkä linja päihdepolitiikassa on painottanut päihteidenkäytön haittojen vähentämistä niin yhteiskunnallisella kuin arjen tasollakin.
Juhana Suoniemi on tamperelainen varavaltuutettu, Tampereen Vihreiden toinen tasa-arvoinen puheenjohtaja, reservin kapteeni ja tuore isä. Kannabiksen dekriminalisointia Suoniemi puoltaa, sillä hänen mukaansa käyttörikos pahimmillaan stigmatisoi pitkään.
- Varmasti olemme kaikki sitä mieltä, että haittojen vähentäminen on se tavoite. Koska kannabis on laitonta, siihen liittyy kiinteästi rikollisuutta, hän sanoo. – En kannata kaikesta sääntelystä luopumista, vaan nimenomaan kannabiksen saamista sääntelyn pariin.
Suoniemi on pyöräalan yrittäjä. Hän on ollut sotilastarkkailijana ja rauhanturvaajana Lähi-Idässä useamman kerran. Eriarvoisuuden konsepti aukesi näissä kohteissa aivan uudella tavalla.
- Oli kiinnostavaa olla Syyriassa sodan aikana. Hotellit, lähetystöt ja ministeriöt sijaitsivat Damaskoksessa kultaisessa häkissä. Pimeällä ei saanut liikkua lainkaan, Suoniemi sanoo. – Syyriassa palvelin 2014-15, Kosovossa 2009-10. Aiemmin olen palvellut tarkkailijana Israelissa 2004-05 ja rauhanturvaajana Libanonissa 1999-2000.
Kokemus muutti Suoniemen ajattelua. Kun hän palasi kotiin, keskeneräinen gradu odotti tekijäänsä. Kun Vihreiden riveissä aukesi mahdollisuus osapäivätyöhön piirin toiminnanjohtajana, se mahdollisti gradun valmistumisen työn ohessa.
- Vihreät on uskottava puolue eriarvoisuuskysymyksissä, Suoniemi sanoo. – Vaikka Suomi on pitkällä eriarvoisuuskysymyksissä, se ei ole vielä yhdenvertainen. Jo lainsäädännön puolella on korjattavia asioita, mutta on myös paljon tapoihin ja rakenteisiin perustuvia syrjiviä käytänteitä, hän lisää.
Kannabiksen käytöstä tai kasvatuksesta saatava tuomio voi vaikuttaa Suoniemen mukaan moneen asiaan, kuten vaikkapa asunnon saamiseen tai työnhakuun. Tuomio voi huonolla tuurilla tulla vaikka kertakokeilusta.
- Kyllä asiat tulevat hiljalleen muuttumaan, Suoniemi sanoo. – Vaikka en hirveästi pidä kannabiksen ympärillä käytävästä verotuskeskustelusta, on tosiasia, että kertyvillä verotuloilla voidaan pienentää jo olemassa olevan, vielä laittoman, kannabisbisneksen haittoja.

”Haluan avointa keskustelua”

Maailmassa useissa maissa kannabiksen sääntelyä on jo kokeiltu. Jotkut Yhdysvaltojen osavaltiot, Kanada ja Hollanti ovat tavalla tai toisella kokeilleet sääntelyä.
- Yksi asia kannabiksen sääntelyssä on se, että täysin vapaa ja täysin kielletty aiheuttavat molemmat haittoja, Suoniemi toteaa. – En millään lailla halua puhua mitään positiivista mistään huumausaineesta. Pointtina on se, että haitat tunnistetaan ja niitä pyritään vähentämään sääntelyllä, jolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi pitoisuuksiin. Paljon selvitystyötä tarvitaan, ennen kuin tämä lainsäädäntöön etenee, hän lisää.
Suoniemi sanoo, että haluaa puhua asiasta avoimesti ja että on hyvä, että asiasta ilmaisevat myös puoltavan kantansa muutkin kuin nuoret poliitikot.
- Tässä on selvästi ikäpolvieroja, hän sanoo. – Minusta on kuitenkin typerää, että esimerkiksi nuuska ja kannabis eivät ole sääntelyn alla. Se tuo laittomille markkinoille vahvempia tuotteita. Toivon, että ensimmäiseksi asiasta lähtee liikkeelle täysjärkinen keskustelu. Haitoista täytyy puhua, sanoo isänsä alkoholille menettänyt Suoniemi.
Suoniemen mukaan politiikassa ei ole hyvä idea tehdä päätöksiä yksilötason kokemusten perusteella. Hän tietää, että pienen lapsen vanhempi kommentoimassa kannabispolitiikkaa on jokin verran kontroversiaalinen valinta.
- Jos unohdetaan aidosti eksistentiaaliset kysymykset, kuten ilmastonmuutos, joka kuitenkin on merkittävä kysymys ihmiskunnan selviytymisessä, Suoniemi pohtii. - Niin omalle tyttärelleni toivoisin tulevaisuudessa maailmaa, jossa me vastuulliset aikuiset olemme tehneet tutkimustietoon perustuvia päätöksiä ja jossa ihmisellä on myös oikeus tehdä virheitä, jotka eivät vaikuta negatiivisesti koko loppuelämään.