Terveyttä ja virkeyttä avannosta
Juha-Pekka Sulonen hoitaa talkoolaisena Kaukajärven saunan talviuintipaikkaa.
Avantouinnista on tullut trendilaji, jota harrastetaan läpi talven. Tampereella Hervannan läheisyydessä lajia voi harrastaa Suolijärven ja Kaukajärven talviuintipaikoilla.
Milla Zuev
10.1.2024
Iiris Sallinen on harrastanut avantouintia kolmen vuoden ajan.
– Koronapandemian aikaan aloitin – silloin missään muualla ei päässyt uimaan, koska kaikki uimahallit olivat kiinni. Kävin avannossa uimassa, ja jatkoin järvessä uimista koko kesän. Jäin koukkuun avantouintiin, koska siitä tuli niin hyvä olo. Se auttaa esimerkiksi migreeneihin. Olen ollut jalkaleikkauksissa, eivätkä jalkani ole olleet yhtä kipeät enää avantouinnin jälkeen, Sallinen kuvailee.
Sallinen kokee avantouinnin antavan runsaasti terveyshyötyjä. Hän käy uimassa Suolijärvellä – ilman saunaa.
– Avanto tuo niin paljon hyvää oloa, että sinne tahtoo mennä aina uudestaan. Vesi tuntuu aluksi kauhean kylmältä, mutta siihen tottuu. Jos päivä on ollut stressaava ja käyt sen jälkeen avannossa, stressi poistuu uidessa, Sallinen kuvailee.
– Saunassa käyminen jakaa mielipiteitä. Itse en käy ollenkaan saunassa, sillä mielestäni se ei sovi avantouintiin. Jotkut tykkäävät käydä saunan kautta, mutta mielestäni on paljon tehokkaampaa mennä suoraan avantoon. Itse haastattelin erästä poikaa, joka sanoi, että saunassa käydessä kylmän ja kuuman vaihtelu on liian kova. Olen myös huomannut avantouinnin aloitettuani, että kovillakaan pakkasilla minulle ei tule kylmä ulkona niin helposti, Sallinen kertoo.
Monella kynnys lähteä avantoon kylmällä ilmalla voi olla korkea.
– Avantouinnin konkarit sanovat, että et saa ajatella veden olevan kylmää, koska sitten et mene sinne. Minä vain tunnen sen kylmän ja menen. Siihen täytyy hieman psyykata itseään.
Parasta avantouinnissa on Sallisen mielestä sen tuottama hyvä olo, sekä se, että harrastus poistaa stressiä ja kipuja. Se myös auttaa nukkumaan paremmin.
– Myös yhteisöllisyys on minulle tärkeää. Avannossa käydessä tapaa ihmisiä – se ei ole vain uimassa käymistä, vaan yhteinen juttu. Suosittelen tätä kaikille, jotka haluavat tämän kokemuksen itselleen. Tämä on edullinenkin harrastus, Sallinen päättää.
Uimapaikkoja huollettava
Talviuintipaikoista huolehtivat Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupunki ja eri seurat.
– Tampereella Tampereen Infra ja seurat tekevät yhteistyötä avantojen kunnossapidon suhteen. Tampereen kaupunki toimittaa paikalle hiekat, pitää avannon auki ja tekee viikoittaiset tarkastukset. Seurat puolestaan huolehtivat itse hiekoittamisesta ja ovat myös vastuussa pukuhuoneiden avainten antamisesta avantouimareiden käyttöön, kertoo Pentti Katajisto Tampereen Infrasta.
– Huollettavana ovat muun muassa matot ja raput, jotta ihmiset eivät liukastu. Varsinkin pakkasilla mattoihin ja rappuihin pakkautuu jäätynyttä vettä. Kaukajärviseurassa Heikki Sillanpää avustaa vapaaehtoisena avantopaikan huoltajana, ja myös uimarit itse avustavat kopeista löytyvillä välineillä, Ulla Katainen Kaukajärviseurasta kertoo.
Vuoreksessa asuva Juha-Pekka Sulonen, 65, kuuluu neljän miehen talkooporukkaan, joka huoltaa Kaukajärven talviuintipakkaa vapaaehtoistyönä. Kaukajärven talviuintipaikan sauna aukeaa kello yhdeltä, mutta uimareita, jotka eivät käy saunassa, käy paikalla tätä ennenkin.
– Itsekin käyn uimassa ja saunassa lähes päivittäin, Sulonen kertoo.
Veden lämpötila on noin yksi plusastetta.
Sulonen kertoo, että Kaukajärven talviuintipaikalla käy uimassa ihmisiä todella paljon. Aukeamisesta kello viiteen saakka ihmisiä on uimassa hieman vähemmän. Paikka huolletaan aamuisin. Huoltoon kuuluu esimerkiksi jäiden hakkaamista ja sannan heittämistä, jotta ihmiset eivät kaadu. Paikalla on myös lämpölevyt, jotka myös ovat jäässä kovilla pakkasilla. 10–15 pakkasasteessa ne ovat Sulosen mukaan sulat.
Perjantai ja lauantai ovat Sulosen viralliset huoltovuorot, mutta välillä esimerkiksi lomien sattuessa miehet tuuraavat toisiaan. Nytkin yksi talkooporukasta on etelänlomalla.
