Tiedätkö, mikä on maailman yleisin roska? Se ei katoa luontoon päädyttyään koskaan

Kuvituskuva.

Hervannan Sanomien lukija kertoi kiinnittäneensä viime viikkoina huomiota esimerkiksi Ahvenisjärven ympäristön siisteyteen. Erityisesti kävelyä harrastavan pariskunnan ärsyyntymistä ovat nostaneet tupakantumpit järven ympäristössä ja Hervannan keskustan alueella. Aiemmin samat alueet ovat nousseet keskusteluissa esiin muun muassa maskien ja sitä ennen lintujen ulosteiden takia.

Satu Lepistö

3.11. 2021

Tupakantumppi on oletettavasti maailman yleisin roska. Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi, jopa kaksi kolmasosaa poltetuista savukkeista. Suomessakin niitä päätyy luontoon miljardeja vuosittain, arvioilta jopa kolme miljardia.
Tupakan filtterit on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista. Kyseessä on siis muovi, joka ei maadu ja jonka hajoaminen kestää vuosia. Esimerkiksi vesistöön kulkeutuessaan filtteri hajoaa puolentoista vuoden kuluessa makeassa vedessä ja kolmen vuoden kuluessa merivedessä. Tumpeissa olevilla myrkyllisillä kemikaaleilla, kuten kadmiumilla, arsenikilla ja lyijyllä, on vaikutuksensa ympäristöön.
Tutkimuksissa on havaittu, että yhdestä tupakantumpista, jota pidettiin vuorokauden ajan litrassa vettä, liukenevat myrkyt tappoivat 50 prosenttia sekä suolaisen että makean veden kaloista 96 tunnin aikana. Silti arviolta 40 prosenttia maailman rannoilta löytyvistä roskista liittyy tavalla tai toisella tupakointiin. Esimerkiksi Suomessa löytyi Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimuksissa olleilta kaupunkirannoilta keskimäärin 300 kappaletta filttereitä sataa metriä kohden.
Rannoille päätyvät valtavat tumppimäärät kulkeutuvat joskus pitkiäkin matkoja, sillä sadevedet, virtaavat vedet ja tuuli kuljettavat niitä. Riskitekijä ne ovat kalojen lisäksi myös pienille lapsille ja eläimille, jotka helposti erehtyvät syömään tumppeja. Mistään pienestä ongelmasta ei siis ole kyse.
Tupakantumppi kuuluu täysin sammutettuna sekajätteeseen. Sen voi siis pudottaa täysin tavalliseen sekajäteastiaan. Ongelmaa voidaan jonkin verran hoitaa sijoittamalla tupakantumpeille tarkoitettuja jäteastioita tiheämmin ympäristöön, sillä jostakin syystä sellainen houkuttelee tiputtamaan tumpin roskiin tavallista roskakoria useammin. Kaikki tupakoitsijat eivät nimittäin miellä tupakantumppia roskaksi ollenkaan. Tumppi nimittäin saattaa erehdyttää luulemaan, että se on valmistettu paperista. Selluloosa-asetaatti ei kuitenkaan edes hajotessaan katoa, vaan muuttuu hitaasti mikromuoveiksi. Nämä pienet muovihiukkaset kuljettavat yhä mukanaan sisältämiään myrkkyjä ja päätyvät esimerkiksi kalojen niitä syötyä myös ihmisten ruokaketjuun.
Paras keino tupakantumppien vähentämiseksi olisi tietenkin lopettaa tupakointi kokonaan. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa, joten vastuullisesti voi toimia sitenkin, että pitää mukana vaikkapa vanhaa lääkepurkkia tai vastaavaa kannellista purkkia, johon tupakantumpit saa laitettua.
Tupakoitsijoiden syyllistäminen ei ole se tapa, jolla ongelman voisi ratkaista.
Asiallinen tiedon jakaminen kannattaa aina, sillä moni ei tule edes ajatelleeksi, mihin vuosien aikana syntyneen tavan mukaisesti maahan pudotettu tupakantumppi päätyy. Se ei nimittäin katoa koskaan.