Tredun Hervannan kampusta kehitetään tulevaisuuteen katsoen
Tredun Hepolamminkadun toimipiste on tällä hetkellä Tampereen suurin. Uudistuksen myötä tilat tulevat jonkin verran supistumaan ja samalla tehostumaan tilankäytön kannalta. Erityisesti uudistuksessa kiinnitetään huomiota koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden näkymiin.
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hervannan kampuksella Hepolamminkadulla suunnitellaan parhaillaan suuria muutoksia kampuksen kehitykseen. Tredu ja Tredu Kiinteistöt Oy ovat tehneet kampusalueen kehityshankkeesta sopimuksen. Alustava kustannusarvio kehityshankkeelle on 45–63 miljoonaa euroa.
Milla Zuev
11.10.2023
Tällä hetkellä kehityshanke on suunnitteluvaiheessa. Tredun koulutusjohtaja Ari Mäkitalo arvioi, että suunnitelma kampuksen kehittämisestä olisi valmiina keväällä 2024, kun taas hanke itsessään valmistuisi vuonna 2026 tai 2027.
Hanke on alkanut tarveselvityksellä alueen rakennuksista. J-rakennukseen, jossa tällä hetkellä toimii logistiikka-ala, tulee lisärakennus. Ajokinkujan toimipisteestä tullaan luopumaan, jolloin autoala tulee todennäköisesti siirtymään Hervantaan. Alueelta tullaan todennäköisesti purkamaan kolme 80-luvun rakennuskantaa olevat rakennukset C, D ja F. Lisäksi alueelle rakennetaan uudisrakennus, jonka tarkkaa sijaintia kartoitetaan parhaillaan maaperätutkimuksella.
Uudisrakennuksen bruttoala tulee olemaan noin 10 400 neliömetriä. Uudisrakennukseen muuttavat konetuotantotekniikan, talotekniikan, autoalan, maarakennuksen ja rakennusmaalauksen opetus. Uudisrakennukseen saadaan myös yhtenäiset tilat opiskeluhuollolle, kuten terveydenhoidolle sekä psykologi- ja koulukuraattoripalveluille. Uudisrakennuksessa annetaan myös tutkintoon valmistavaa TUVA-koulutusta ja kaikille yhteisten tutkinnon osien opetusta.
Hepolamminkadun toimipiste on tällä hetkellä Tredun suurin toimipiste, jossa opiskelee noin 3 300 opiskelijaa 14 eri koulutusalalla. Tällä hetkellä kiinteistöön kuuluu kahdeksan rakennusta, joiden pinta-ala on 40 310 neliömetriä, joten uudistusten yhteydessä pinta-ala tulee jonkin verran supistumaan.
Vanhat tilat väistötiloina
Tredun Hervannan kampuksen uudistamisella ei koulutusjohtaja Mäkitalon mukaan ole kiire, sillä nykyiset tilat ovat olemassa ja toimivat myös uudistustöiden aikana väistötiloina, joissa opiskelevat niin Tredulaiset kuin Tampereen Teknillisen lukion oppilaatkin.
– Uudistuksella ei sinänsä ole tiukkaa aikataulua, koska täältä ei ole kiire pois esimerkiksi sisäilmaongelmien vuoksi. Koulutusta sinänsä ei tarvitse siirtää muualle. Tiloja pyritään opinnollistamaan ja rakentamaan tulevaisuuden tarpeisiin katsoen niin paljon kuin mahdollista, Mäkitalo kertoo.
Esimerkiksi aikanaan Ajokinkujalta Hervantaan siirtyvän ajoneuvotekniikan koulutuksen uudet tilat sijoitetaan J-rakennukseen, mikä tuo synergiaa opiskeluun yhtä aikaa logistiikka-alan kanssa.
Katse tulevaan
Ennen konkreettista rakennustyötä Tredussa pohditaan, minkälaisia ovat tulevaisuuden koulutus- ja oppimistarpeet myös työelämän näkökulmasta. Tulevaisuuden vaatimuksia ja mahdollisuuksia Tredun hankeryhmä pohtii syksyllä yhdessä Turun yliopiston Tulevaisuustislaamon kanssa. Tulevaisuustislaamo opastaa ydinryhmää ennakoimaan tulevaisuutta.
– Nyt täytyy nähdä riittävän pitkälle tulevaisuuteen, esimerkiksi 20 vuoden päähän. Minkälaiset työelämätarpeet silloin ovat? Myös tulevaisuuden tilantarpeet koulutuksessa täytyy huomioida nyt, Mäkitalo pohtii.
Esimerkiksi autoalan tulevaisuuden työtehtäviä tulevat muuttamaan muuttuvat voimalähteet. Trendi on siirtyä bensiini- ja dieselkäyttöisistä autoista esimerkiksi sähkökäyttöisiin autoihin. Tämä tulee muuttamaan esimerkiksi ajoneuvohuoltojen luonnetta ja sitä kautta autojen kanssa työskentelevien työtehtäviä.
Kampuskehityksen tarkoitus on tarjota opiskelijoille entistä paremmat mahdollisuudet oppia ja kehittyä ammatillisesti sekä vahvistaa Tampereen asemaa opiskelukaupunkina yhä edelleen. Mäkitalo mainitsee raitiotien tulon Hervantaan edelleen parantaneen kampuksen saavutettavuutta.
Tilankäyttöä tehostetaan esimerkiksi luomalla tiloista monikäyttöisiä. Lisäksi koulutuksen suunnittelussa pohditaan, poistuuko kampukselta aloja tai tuleeko niitä lisää.
Mäkitalo kertoo, että uudet tilat tullaan myös tietokonemallintamaan ennen kuin ne valmistuvat. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tilojen käyttöön jo ennen kuin niitä varsinaisesti on olemassa.
– Monia oppisisältöjä pääsee kokeilemaan virtuaalisissa oppimisympäristöissä lisätyn todellisuuden avulla jo ennen kuin rakennukset itsessään valmistuvat. Tämä ei tietenkään korvaa oppimista työn kautta, mutta on monille järkevä tapa oppia, Mäkitalo kertoo.
Kampusrakentamisen johtoajatukset ovat modulaarisuus, vähähiilisyys ja energiatehokkuus. Modulaariset tilat ovat joustavia ja muokattavia. Kevytrakenteisuus tekee rakentamisesta edullisempaa, nopeampaa ja lisää joustoa tulevaisuuden uusien tarpeiden saapuessa. Modulaarinen rakentaminen vähentää myös rakennusjätettä ja energiankulutusta. Vähähiilinen rakennus puolestaan on energiatehokas, ja sillä on tarkat ylläpito- ja käyttökustannustavoitteet. Piha-alueet puolestaan suunnitellaan viihtyisiksi ja suunnittelussa huomioidaan kampuksen erityiset turvallisuustarpeet, Tredun tiedotteessa kerrotaan.
