top of page

Turvallisuuden avaimina yhteistyö ja yhteisöllisyys

Hervannan kirjaston Raili-sali oli ääriään myöten täynnä tiistaina 29.10, kun keskusteltiin Hervannan turvallisuudesta.

Hervannan kirjaston Raili-sali oli ääriään myöten täynnä tiistaina 29.10, kun keskusteltiin Hervannan turvallisuudesta.

Sirpa Koivu

6.11.2024

Valtuutettujen ja kaupungin virkamiesten lisäksi tilaisuuteen osallistui järjestöväkeä, opiskelijoita ja muita turvallisuudesta kiinnostuneita hervantalaisia.
Keskustelutilaisuuden toteuttajia olivat Hervannan kirjasto, Pirkanmaan hyvinvointialueen Etsivä työ, Tampereen A-Kilta ry:n Hervannan yhdyskuntatupa sekä Tampereen kaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, työsuojeluvaltuutettu ja aluekoordinaattori.

Askeleet haussa

Kaupunkikeskustoissa eri puolilla Suomea, myös Tampereella, ei pelkästään Hervannassa, on erityisesti keskustoissa ongelmia päihteiden ja huumeiden käyttäjistä.
Järjestäjien tavoitteena oli saada keskustelusta ajatuksia ja ideoita, miten turvallisuutta voitaisiin edistää, millaisia askeleita pitäisi ottaa.

– Ongelmien taustalla on monimutkaisia ja isoja asioita, joihin meillä tapahtuman järjestäjillä tai paikallisilla toimijoilla ei ole mahdollisuus vaikuttaa. Sen vuoksi kutsuimme mukaan poliittisia päättäjiä ja muita yhteiskunnallisia vaikuttajia, joilla on mahdollisuus edistää keskustelussa esiin nousseita ideoita, palvelupäällikkö Suvi Vilenius kertoo.

– Turvattomuutta kokevat hervantalaiset ihmiset erilaisista elämäntilanteistaan huolimatta. Tavoitteena on etsiä keinoja kaikkien turvallisuuden lisäämiseen.

Yhteistyö toimii Duossa

Kirjasto ja kauppakeskus Duo saavat jatkuvasti asiakaspalautetta, joissa tuodaan esiin muun muassa katukuvassa ja tiloissa näkyvä päihteiden käyttö ja väkivallan uhka.
Kauppakeskusjohtaja Jenna Vehka-ahon mukaan Duossa on käytössä toimiva malli, joka vähentää kauppakeskuksessa ongelmia ja häiriötä.

– Kaikilla täällä toimivilla on yhteinen päämäärä, pitää kauppakeskus turvallisena asiakkaille, Vehka-aho sanoo.

– Duossa liikkuu A-killan ja etsivän sosiaalityön työntekijöitä, jotka tekevät yhteistyötä vartijoiden kanssa. Apua tarvitsevat saadaan näin ohjattua palveluiden piiriin.

Rankkaa elämää kadulla

Ryhmäkeskustelujen pohjaksi osallistujille esiteltiin kaupungin turvallisuuskysely ja kaduilla elävien turvallisuudesta haastattelemalla koottua tietoa.

Pirhan etsivän sosiaalityön ohjaaja Sari Nieminen ja palveluesihenkilö Kirsi-Marja Salminen Tampereen A-Killan Hervannan yhdyskuntatuvalta olivat haastatelleet turvallisuudesta kadulla ja tupatoiminnassa työssään kohtaamiaan henkilöitä. Lisäksi he haastattelivat yli sataa työikäisiä ViaDian ruokajonossa.
– Tarkoitus oli saada heikoimmassa asemassa olevin ääni kuuluviin. Niiden, jotka eivät vastaa kyselyihin, ja jotka ovat asuinalueen yhteisöjen ulkopuolella, Sari Nieminen toteaa.

– Me kaikki haluamme elää ja asioida paikoissa, joissa tuntuu turvalliselta. Tämä koskee myös niitä ihmisiä, joiden arvaamaton käytös tuntuu muista pelottavalta.

Vastauksissaan kaduilla elämää viettävät, kuten asunnottomat ja päihdeongelmaiset kertoivat vastauksissa rankoista kokemuksistaan ja turvattomuudesta.
Heillä on suuri riski kohdata väkivaltaa, tulla ryöstetyksi tai ahdistelluksi.

Kolme neljästä kokee turvalliseksi

Kaupunki teki syyskuussa turvallisuuskyselyn, jonka alustavia tuloksia esitteli riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula. Kyselyyn oli vastannut 4 500 tamperelaista.

– Aineistoa vielä käsitellään ja tulokset ovat alustavia. Edistystä edelliseen kyselyyn oli nuorten 15-19-vuotiaiden osuuden kasvu parista prosentista yli 17 prosenttiin. Ikäihmisten vastauksia oli edelleen vähän, vaikka niille, jotka eivät nettikyselyihin soi vastata, tarjolla oli mahdollisuus vastata paperilomakkeella, kuvaili Perttula kyselyä.

Perttulan mukaan, kyselyyn vastanneista valtaosa, 76,5 prosenttia koki asuinalueensa turvalliseksi.
Reilusti yli puolet vastaajista koki suurimmiksi ongelmiksi näkyvän huumeiden käytön julkisella paikalla, räyhäävät tai juopuneet kaduilla, häiritsevästi käyttäytyvät nuoret sekä ympäristön roskaisuuden ja epäsiisteyden.

bottom of page