Tyhjät koulut ja autiot pihat

Hervannassa on mahdollista suorittaa pitkä koulupolku esiopetuksesta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon asti, jos tarjolla olevat koulutukset sattuvat kiinnostamaan.
Syy siihen, miksi vanhempani muuttivat Hervantaan aloittaessani esikoulun vuonna 1982, oli helppo koulumatka, lähikoulut ja alueen lapsiperhetiheys sekä kasvavat palvelut. Oma koulupolkuni kulki reittiä Pallopuiston päiväkoti- Pallopuiston koulu- Ahvenisjärven ala-aste- Pohjois-Hervannan yläaste- Hervannan lukio.
Hervannan Sanomat selvitti, mitä tapahtuu nykyisin tälle koulupolulle sattuneissa rakennuksissa.

Pallopuiston päiväkoti on toiminut vuodesta 1975

1975 perustettuun Pallopuiston päiväkotiin on helppo palata. Vaikka pihaan johtava ramppi ja sisäpiha ovat selvästi kutistuneet siitä, millaisena ne muistan, tilat ovat pääosin hyvin samanoloiset kuin 80-luvun alussa. Päiväkotikäytössä koko ajan käytössä olleissa tiloissa on viisi osastoa ja tuolloin Mustikoina tunnettu osasto käyttää nykyisin nimeä Tuulentupa.
Vs. päiväkodinjohtaja Satu Sironen on työskennellyt päiväkodissa jo kahteen otteeseen, nyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen. Vaikka päiväkodin tiloissa näkyy 70-luvun eriytynyt ryhmäajattelu, jossa kukin ryhmä toimii omanaan, nykyisen kotialueajattelun sijaan, jossa ryhmiä ja tiloja yhdistellään tarpeen mukaan, Sironen sanoo olevansa todella tyytyväinen tilojen kokoon ja toimivuuteen.
- Meillä on vähemmän ryhmiä kuin tässä on toiminut samoissa tiloissa 1970- ja 1980-luvuilla, Sironen sanoo. – Suurin ero sen ajan ajatteluun on se, että silloin päivähoitoa järjestettiin, jotta vanhemmat pääsivät töihin. Nyt järjestetään tavoitteellista varhaiskasvatusta, johon jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus. Lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jolla hänen kasvuaan ja kehitystään voidaan tukea parhaiten. Sen tavoitteet tulevat henkilökunnalle ja ympäristölle, Sironen sanoo.
Minulla on muutama muistikuva päiväkodista. Ajattelen silmälasipäistä hoitajaa, jonka nimi oli ehkä Tuire. Vaniljakiisselin maku käy kielellä, ja osa roolivaatekaapin muistoissani lumoavista asusteista on ollut päiväkodissa kauemmin kuin minä.

Pallopuiston koulu on osittain tyhjillään

Nurkan takana odottaa vanha Pallopuiston koulu. Vuonna 1983 koulun piha oli täynnä elämää. Nyt oven päällä on jäljellä osa kyltistä ja oven päällä lukee P ston koulu. Kuten arvata saattaa, tila ei ole ollut enää vuosiin koulukäytössä, vaikka siellä on takavuosina pidetty lukion ja yläasteen musiikki- ja kuvaamataidon tunteja.
Tilaan astuessani minua jännittää, onko koulun juhlasalin seinällä yhä seinävaate, jonka tekemiseen minäkin olen ekaluokkalaisena osallistunut- se oli paikallaan vielä, kun olin lukioikäinen. Emme kuitenkaan pääse siihen tilaan, sillä tyhjänä ja kaupungin hallussa on vain puolet koulusta ja takaosassa toimii moskeija, jonka tiloihin emme pääse.
Luokat ovat tyhjiä. Opettajanhuoneen lattialla on lankapuhelin. Päiväkodin ja koulun puolella käytössä olevat keskuskellot säädetään aikaan täältä, joten kohteen huoltomiehenä toimiva Mika Nummi Tampereen Tilapalveluista käy täällä säännöllisesti muun muassa säätämässä kellot aikaan.
- Olen ollut tämän kohteen huoltomiehenä jo useamman vuoden eikä tässä ole ollut sinä aikana mitään, Nummi sanoo.
Vaikka kellot käyvät, koulun tilassa aika on pysähtynyt. Mikään ilmavirta ei heiluta verhoja, jotka näyttävät samoilta kuin ne, jotka ikkunoissa olivat käydessäni koulua. Koulun pihalla on rikkumaton, korkea lumikerros.

Ahvenisjärven koulu /Pohjois-Hervannan yläaste kohti uusia tuulia

Ahvenisjärven koulu on jälleen samanniminen kuin tuttu ala-aste, jota kävin Pallopuiston jälkeen. Vaikka koulu on läpikäynyt jonkin verran kosmeettista parantelua, ehkä suurimmat mullistukset ovat kuitenkin käyneet koulun sisällä. 80-luvun homogeenisista luokista on tullut kansainvälisempiä ja koulun arjesta muutoinkin monipuolisempaa. Esimerkiksi kieltenopiskelu aloitetaan nyt varhemmin ja valinnaisuus on opiskeluarjessa lisääntynyt.
Ahvenisjärven koulu on ulkoisesti sekin vanhentunut ja muun muassa koulun vanhempainyhdistys on voimakkaasti ajamassa alueelle uutta koulua, joka palvelisi tämän päivän tarpeita ja esimerkiksi turvallisuusvaatimuksia paremmin.
Pohjois-Hervannan yläastetta ei nimellisesti enää ole, sillä se on nykyisin osa Ahvenisjärven koulua kuten Kanjonin koulukin. Ahvenisjärven koulun kiusaamisongelmat ovat olleet viime aikoina otsikoissa. 90-luvun lamassa saman koulun käytävillä tapahtui kaikenlaista, mutta virallisesti kiusaaminen jäi suurelta osin näkymättömiin. Se, että asiasta käydään julkista keskustelua, on 90-luvun lapsesta kiinnostavaa ja rohkaisevaa.

Hervannan vanha lukio puretaan lähiviikkoina

Matkamme viimeinen piste on Hervannan vanha lukiorakennus, joka on lukiokäytön jälkeen ehtinyt toimia monena: kun vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena Suomeen saapui ennätysmäärä pakolaisia, vanhan lukion tiloissa oli ensimajoitusta. Terveysasema oli evakossa remontin aikana vanhan lukion tiloissa ja niiden jälkeenkin talossa oli laboratorio. Myös poliisit ovat harjoitelleet tiloissa ja viimeksi talossa on toiminut työmaatoimisto ja rakennusfirman sosiaalitilat, kun viereen rakennettiin kerrostaloja.
Monimuotoinen matka näkyy talossa. Kakkoskerroksessa on vastaanottoluukku, jonka yläpuolella on luokkatunnus. Yhden huoneen kaapissa on tennarit ja keskellä lattiaa nukenrattaat. Terveyskeskuksen rakenteita on siellä täällä ja yhdessä huoneessa on tutkimuspöytä. Yhden huoneen lattialla on tyhjä hylsy ja toisessa huoneessa poliisiteippiä.
Hervannan lukion matka on päättymässä, sillä vanha lukiorakennus Opiskelijankadulla puretaan viikolla 13. Kovin moni ei meidän jälkeemme enää kävele näillä käytävillä. On ollut viimeinen hetki kävellä tätä koulupolkua vielä kerran.