Uusi toimintamuoto mielenterveys-palveluihin jonottaville
Maija-Kaisa Palo Diakonissalaitoksen Vamokselta ja Sirkku Rämö TampereMissiosta vastaavat osaltaan mielenterveyden kriisiin. Kuva: Suvi Roselli
Viime aikoina on puhuttu paljon pitkistä hoitojonoista terveydenhuollossa. Erityisesti mielenterveyspalveluihin voi joutua odottamaan kuukausikaupalla. Sinä aikana asiakkaan tilanne voi pahentua merkittävästi. Niinpä TampereMission ja Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun yhteistyönä syntyneessä Linja 20 -hankkeessa havahduttiinkin tarpeeseen auttaa ja tukea nuoria ja nuoria aikuisia, jotka jonottavat mielenterveyspalveluihin.
Idean pohjalta syntyi uusi yhteistyömuoto, Matkalla-toiminta, joka on suunnattu 16-29 -vuotiaille. Siihen voi ottaa yhteyttä siinä vaiheessa, kun lääkäri on tehnyt asiakkaasta lähetteen mielenterveyspalveluihin. Toiminta on aivan ainutlaatuinen, sillä vastaavaa ei Tampereella vielä ole.
– Pyrimme tällä tavoin omalta osaltamme vastaamaan mielenterveyden kriisiin. Tampereen seudulla on noin tuhat alle 30-vuotiasta nuorta, jotka jonottavat mielenterveyspalveluihin. Eli tuen tarve on kova, valmentaja Sirkku Rämö TampereMissiosta sanoo.
Käytännössä tuki on arjessa mukana kulkemista ja kuuntelemista.
– Saatamme lähteä asiakkaan kanssa esimerkiksi kahville tai kävelylle tai mukaan lääkäriin tai sosiaalitoimeen. Jos jokin asia pitää hoitaa, mutta sen tekeminen vain siirtyy, niin tuemme asiakasta jotta asia tulee hoidettua, valmentaja Maija-Kaisa Palo Diakonissalaitoksen Vamokselta sanoo.
– Asiakkaalla voi olla ongelmia arjenhallinnassa, unirytmissä, ihmissuhteissa, talousasioissa tai ruuanlaittamisessa. Hän voi kärsiä yksinäisyydestä tai hänellä voi olla sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta. Kaikissa näissä asioissa pyrimme vastaamaan asiakkaan tarpeisiin ja samalla tarjoamme hänelle myös vertaistukea. Asiakas voi tavata muita samankaltaisessa tilanteissa olleita joko ryhmässä tai yksityisesti, hän lisää.
Rämö ja Palo korostavat kuitenkin sitä, että heidän tehtävänsä on tukea asiakasta, mutta ei tehdä asioita hänen puolestaan.
– Jos esimerkiksi pitää soittaa jonnekin niin teemme sen yhdessä. Näin aktivoimme nuorta pysymään mukana yhteiskunnassa niin, ettei hän tipahda, vaan pääsee levittelemään omia siipiään meidän kanssamme turvallisesti, Palo sanoo.
Valmentajien tarjoama tuki ei ole myöskään terapiaa, vaikka valmentajien tapaaminen voikin olla hyvä ja voimaannuttava kokemus, sillä heillä ole koulutusta terapeuttiseen työhön.
Suvi Roselli
9.11.2022
Asiakkaan ehdoilla mennään
Asiakkuuden pituudelle ei ole määritelty mitään takarajaa.
– Kuljemme vierellä niin kauan kuin nuori haluaa ja voimme tavata häntä kerran viikossa tai kerran kuukaudessa, ihan sen mukaan, miten hän haluaa. Lisäksi tähän toimintaan saa tulla ja myös lähteä, jos niin haluaa. Tämä ei sido mihinkään.
Niille nuorille, jotka epäröivät, että ovatko he oikeutettuja tämän kaltaiseen tukeen, Rämö ja Palo haluavat sanoa painokkaasti, että kyllä ovat.
– Jos vain haluaa jutella jonkun kanssa, niin se on riittävä syy hakea tämän palvelun piiriin, Rämö sanoo.
Tähän mennessä kontakteja on tullut jo runsaasti, mikä on hyvin, kun otetaan huomioon, että toiminta on käynnistynyt vain noin kuukausi sitten.
– Toiminnalle on myönnetty rahoitus vuodeksi, mutta toivomme, että tästä tulee pysyvä toimintamuoto, koska avun tarve ei tule poistumaan vuodessa, Palo sanoo.
Toiminnan verkkosivu: www.hdl.fi/vamos/kaupungit/tampere.
