Vähäinenkin liikunta tuo terveysvaikutuksia
Suolijärven alue tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Kuva: Anne Sällylä
Uudistunut suositus huomioi entistä paremmin kevyen liikuskelun, paikallaanolon, tauottamisen ja riittävän unen merkityksen. Kevyempikin liikkuminen ylläpitää terveyttä.
Huono uutinen on puolestaan se, että aikuisista vain murto-osa liikkuu viikoittain suositusten mukaisesti.
Anne Sällylä
4.9.2024
Jokainen askel lasketaan
Vähän liikkuva hyötyy kevyemmälläkin liikuskelulla. Kannattaa liikkua, vaikka muutama minuutti kerrallaan. Arki tarjoaa siihen monia hyviä mahdollisuuksia. Kevyttä liikuntaa ovat esimerkiksi kotiaskareet, koiran ulkoilutus, kauppareissut ja muut tavalliset puuhat.
Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä.
Sykkeen kohotusta
Harjoittelu, jossa verenkiertoelimistö saa riittävästi kuormitusta on hyvän kunnon perusta. Liikkumisen suosituksessa on vanha hyvä ohje 2,5 tuntia reipasta kävelyä tai vastaavaa liikuntaa, tai vaihtoehtoisesti tunti ja 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa.
Liikkuminen on reipasta silloin, kun pystyt puhumaan hengästymisestä huolimatta. Rasittavaa liikunta on silloin, kun puhuminen on hankalaa hengästymisen takia.
Lisäksi suuria lihasryhmiä tulisi harjoituttaa ainakin 2 kertaa viikossa, myös tasapainoharjoituksia tulisi tehdä usein. Porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta ja kuntosali ovat hyvää treeniä lihaksille ja sydämelle.
Runsas istuminen haitallista
Me vietämme suurimman osan valveillaoloajastamme paikallaan istuen tai makoillen. Enää ei puhuta vain vapaa-ajan liikunnan puutteesta, vaan siitä, että runsaalla istumisellakin on negatiivinen vaikutus terveyteen.
Henkilö voi täyttää terveyttä edistävän liikunnan suositukset, mutta viettää muuten istuvaa elämäntapaa. Kaksi kolmesta työikäisestä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi, mikä tarkoittaa siis noin kahta miljoonaa 20–69-vuotiaista.
Tätä menoa viisikymmentävuotiaista miehestä on vuonna 2040 hyvässä kestävyyskunnossa vain kaksi prosenttia. Samankaltainen tilanne on myös naisilla.
Nämä ovat huolestuttavia lukuja, työikäisten liikkumattomuus kasvaa ja kaiken kaikkiaan toimintakyky ja terveys on laskusuunnassa. Elintavat ovat ne tekijät, jotka tätä laskusuuntaa aiheuttavat. Se aiheuttaa sitä, että työurat lyhenevät, on enemmän sairauspoissaoloja ja tuottavuus laskee.
Lapset ja ikäihmiset liikkumaan
Suomalaislapsista vain joka kolmas liikkuu suositusten mukaisesti. Kunnilla on iso rooli nuorten liikkumattomuuden ratkaisemisessa. Laadukas ja maksuton liikuntatoiminta voi olla työkalu, jolla nuoret saadaan liikkeelle.
Ikääntyminen vähentää liikkumista. Paikallaanolo lisääntyy, mitä enemmän ikää karttuu. Liikkumattomuus ja liiallinen paikallaanolo lisäävät kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen riskiä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa työkyvyttömyyseläkkeen yleisin syy.
